Niku Määttänen

Tutkimusjohtaja
Etla

Vastaukset

Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Minusta Suomella on edelleen varaa harjoittaa vastasyklistä finanssipolitiikkaa. Eri mieltä7

Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Kestävyysvajeen takia Rinteen hallituksen finanssipolitiikan peruslinja saisi minusta olla vähän tiukempi kuin mitä se hallitusohjelman perusteella näyttää olevan, semminkin kun hallitusohjelmassa ei minusta juurikaan löydy sellaisia “rakenneuudistuksia“, joiden voisi arvioida kohentavan julkista taloutta merkittävästi. Toisaalta on hyvä, että hallitusohjelmassa varaudutaan finanssipolitiikan keventämiseen jos suhdanteet heikkenevät selvästi. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Minusta sillä, rahoitetaanko näitä menoja valtion omaisuutta myymällä vai velanottoa lisäämällä, ei ole kovin suurta merkitystä. Kysymys on lähinnä siitä, minkälaista sijoitusriskiä valtion on järkevää kantaa. Suomen valtion voi ajatella sijoittaneen osakemarkkinoille suurella velkavivulla. Verrattuna velanottoon, osakkeiden myyminen pienentää velkavipua ja samalla valtion sijoituksiin liittyvää riskiä. Toisaalta samalla koko sijoitussalkun odotettu tuotto pienenee. Valtion kannattaisi minusta toisaalta joka tapauksessa hajauttaa osakeomistuksensa nykyistä paljon paremmin (myös kansainvälisesti). Minusta ei ole yleensä perusteltua, että valtio omistaa suuria osuuksia yksittäisistä suomalaisista yrityksistä. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Väestön ikääntymisen vuoksi julkisia menoja on todennäköisesti lopulta leikattava ja/tai veroja korotettava jos työllisyyttä ei saada selvästi nousemaan nykytasosta. Samaa mieltä7

Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Oletan että kysymyksessä viitataan kasvihuonekaasupäästöihin. Käsittääkseni edes suurin piirtein oikean veron laskeminen kaikille kulutushyödykkeille olisi ainakin toistaiseksi hyvin vaikeata. Päästöthän eivät riipu vain siitä, mistä hyödykkeestä on kyse, vaan myös tuotantotavasta. Jos toisaalta tuotantotapaa ei huomioida veroa määritettäessä, verotus ei ohjaa kohti vähäpäästöisimpiä tuotantotapoja. Kulutukseen perustuvissa päästöveroissa tulisi myös huomioida niiden tuotantoon liittyvät päästöverot. Verrattuna tuotantoon perustuviin päästöveroihin tällaisten kulutusverojen hyvänä puolena on se, että ne kohdistuvat myös tuontiin. Suoraviivaisempi ratkaisu olisi EU:n asettama hiilitulli hyödykkeille, joiden hiilinjalanjälki on suuri ja jotka tuodaan maista, joiden ilmastopolitiikka on hyvin löysää. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Samaa mieltä7

Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Samaa mieltä7

Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Yhteisövero vaikuttaa pidemmän päälle palkkatasoon ainakin investointien kautta. Yhteisövero kohdistuu investointien koko tuottoon eikä ainoastaan ns. normaalituoton ylittäviin voittoihin. Siksi yhteisövero on omiaan vähentämään investointeja mikä lopulta näkyy myös palkoissa. Yhteisöveron kielteinen vaikutus investointeihin ja sitä kautta myös palkkatasoon on luultavasti suurempi Suomen tapaisessa pienessä avotaloudessa kuin suurissa talouksissa. Se kuinka paljon yhteisöveron korottaminen laskisi palkkatasoa voi riippua monista asioista. Asian tutkiminen empiirisesti on varsin hankalaa ja tulokset vaihtelevat. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Työllisyys ei tietenkään ole siinä mielessä ykköstavoite, että sen nostamista kannattaisi tavoitella keinolla millä hyvänsä. Mutta jo muiden pohjoismaiden esimerkit viittaavat siihen, että Suomessa olisi luultavasti mahdollista nostaa työllisyyttä ilman että esimerkiksi hyvinvointivaltion perusarvoista tarvitsee tinkiä. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Hyvä finanssipolitiikka edellyttää, että julkisen talouden kehitystä yritetään arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Kestävyysvaje on erityisen hyödyllinen mittari tilanteessa, jossa väestöikärakenteen ennustetaan muuttuvan. Tämä johtuu toisaalta siitä, että väestörakenteella on selkeä yhteys julkiseen talouteen ja toisaalta siitä, että väestörakenteen muutoksia pystytään varsin hyvin ennakoimaan ainakin muutaman vuosikymmenen päähän. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Poliittisten johtajien näkemykset hyvästä rahapolitiikasta ja sen tavoitteista voivat vaihdella ajan myötä ja heijastaa heidän poliittisia valtapyrkimyksiään. Siksi keskuspankin itsenäisyys yhdistettynä selkeään tavoitteenasetteluun tekee rahapolitiikasta ennustettavampaa ja vakaampaa verrattuna siihen, että rahapolitiikka olisi suoraan poliittisten päättäjien ohjauksessa. Samalla se on omiaan vakauttamaan talouskehitystä. Keskuspankin itsenäisyys on luultavasti erityisen arvokasta juuri rahaliitossa, jossa jäsenvaltioiden poliittisilla johtajilla voi olla keskenään erilaisia näkemyksiä. EKP:n itsenäisyys on tietenkin rajallista. EKP ei esimerkiksi voi itse määritellä rahapolitiikan tavoitteita uudestaan. Näin pitääkin olla. Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti samaa mieltä8

Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Epävarma7

Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Samaa mieltä7

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on ylipäätään hankala käsite. Eläkejärjestelmän osalta siihen vaikuttaa joka tapauksessa eläkkeiden indeksoinnin lisäksi myös mm. maksut ja karttumat. Toisaalta nykyiset eläkeläiset saavat työeläkkeensä paljon matalammilla maksuilla kuin nuoremmat sukupolvet. (Tämä on mahdollista sen takia, että järjestelmä ei ole läheskään täysin rahastoiva.) Siksi ainakin eläkeindeksin parantaminen (isompi paino palkkojen kehitykselle) jo maksussa olevien eläkkeiden osalta olisi minusta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Hajautettu järjestelmä kasvattaa kustannuksia verrattuna yhteen hyvin hoidettuun rahastoon. Merkittävin kustannus liittynee yksityisalojen työeläkevakuuttajien yhteisvastuuseen. Se edellyttää tiukkaa vakavaraisuussääntelyä, mikä puolestaan laskee pitkän aikavälin sijoitustuottoja. Toisaalta kilpailu tällä alalla on joka tapauksessa aika rajoitettua. Hajautettu järjestelmä saattaa kuitenkin vähentää poliittisia riskejä. Voi olla, että työeläkevarat olisi jo käytetty, jos ne olisivat suoraan valtiovallan näpeissä. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Ainakin periaatteessa tällaiset tullit olisivat hyvä (osittainen) ratkaisu siihen ongelmaan, että kaikki maat eivät ole mukana esim. päästökaupassa. Pelkään vain, että tullien määrittäminen voi käytännössä olla aika hankalaa, koska erilaisten hyödykkeiden tarkan hiilinjalanjäljen arvioiminen on vaikeata. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä5Samaa mieltä6

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Tarvitaan ainakin kannusteita. Parasta olisi hinnoitella kaikki päästöt samalla tavalla veron tai päästökaupan avulla ja välttää sen päälle tulevaa ohjaamista. Vahvasti samaa mieltä9

Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Suhdannetilanteeseen nähden budjetti saisi olla vähän kireämpikin, vaikka julkinen talous nyt koheneekin. Epävarma6

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Samaa mieltä8

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6QE voi vaikuttaa monin eri tavoin ja sen hyödyistä ja haitoista on erilaisia näkemyksiä. Itse pidän todennäköisenä, että QE on kasvattanut euroalueen työllisyyttä ja tuotantoa esimerkiksi heikentämällä euron arvoa ja antamalla lisää finanssipoliittista liikkumatilaa monille euromaille (laskemalla niiden valtionlainojen korkoja). Jälkimmäinen vaikutus on ollut omiaan vähentämään euroalueen finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä. Toisaalta se on samalla todennäköisesti kasvattanut velkaantumiseen lliittyviä riskejä tulevaisuudessa. Yksi huolenaihe koskee sitä, mitä tapahtuu, kun QE lopulta lopetetaan. Itse en ajattele, että QEn lopettaminen aiheuttaisi välttämättä äkillisiä ongelmia, sillä keskuspankki voi halutessaan pienentää tasettaan hyvin hitaasti. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Samaa mieltä6

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma7

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Tuottavuuden kannalta olisi hyvä, että työntekijät liikkuvat nopeasti yrityksiin, joissa heidän osaamisestaan on eniten hyötyä. Tiukka irtisanomissuoja jarruttaa tätä prosessia. Tiukka irtisanomissuoja voi myös suoraan vähentää joidenkin työntekijöiden motivaatiota tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. On selvää, että jokaisen yksittäisen työntekijän palkkaaminen on irtisanomissuojan takia erityisen iso riski pienille yrityksille. Tuottavuuden kannalta on silti ainakin jossakin määrin ongelmallista, että irtisanomissuojaa kaavaillaan heikennettäväksi vain pienten yritysten osalta. Tällöin yrityksen kasvaminen yhdellä työntekijällä voi kiristää irtisanomissuojaa kaikkien työntekijöiden osalta. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5 Epävarma5

Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Vähintäänkin valitusten käsittelyä tulisi nopeuttaa. Rakennushankkeiden viivästyminen valitusten käsittelyyn liittyvien viiveiden takia on tuhlausta. Epävarma6

Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Samaa mieltä7

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Epävarma6

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7“Kunnianhimoisesti“ kuulostaa toki aina hyvältä... Karsittavaa löytyy mutta suurimmat arviot yritystukien kokonaissummasta ovat harhaanjohtavia erityisesti verotukien takia. Esimerkiksi se, että yritys maksaa energiastaan vähemmän veroa kuin kotitalous, voi olla verotuksen kokonaisuuden kannalta perusteltua. Mutta vähintään pitäisi pyrkiä siihen, että verotus kohtelee erilaisia yrityksiä yhdenmukaisesti. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Yksittäistä euromaata koskeva kustannuskilpailukykyongelma on toki helpompi korjata tilanteessa, jossa muissa euromaissa on suhteellisen korkea inflaatio. Tällöin nimellispalkkojen jäädyttäminen riittää kohentamaan kilpailukykyä nopeasti. Jos euroalueen inflaatio on hyvin matala, tarvitaan nimellispalkkojen laskemista tai fiskaalisen devalvaation tapaisia toimia. Molemmat ovat hankalia toteuttaa. En kuitenkaan ajattele, että inflaatiotavoitetta olisi näistä syistä johtuen välttämättä perusteltua nostaa. Finanssikriisin jälkeen inflaatio on ollut pitkään EKP:n tavoitetta matalammalla tasolla, mikä on vaikeuttanut kilpailukykyerojen umpeen kuromista entisestään ja samalla heikentänyt työllisyyttä monessa maassa. Mutta koska EKP ei ole viime vuosina onnistunut saavuttamaan nykyistäkään inflaatiotavoitettaan, ei ole selvää, että korkeampi inflaatiotavoite olisi auttanut. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä5Epävarma7

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Samaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Käsittääkseni vahvin perustelu erisuuruisille arvonlisäverokannoille liittyy siihen, että osa markkinapalveluista korvataan herkästi kotityöllä. Sillä voi perustella esim. ravintolapalveluiden verottamista tavallista alemmalla verokannallta. Mutta Suomen nykyinen järjestelmä ei ole tässä suhteessa kovin johdonmukainen. Alennetut arvonlisäverokannat ohjaavat usein tarpeettomasti kulutusvalintoja. Ne myös lisäävät hallinnollisia kustannuksia. Siksi alennetuista arvonlisäverokannoista luopuminen olisi parannus nykyjärjestelmään verrattuna. Uudistuksella olisi kielteinen tulonjakovaikutus, joka voitaisiin kompensoida viilaamalla tuloverotusta ja joitakin tulonsiirtoja. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä5Epävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Jollakin tavalla on huolehdittava siitä, että työttömyysturvan vastineeksi työttömät aktiivisesti etsivät töitä ja ovat valmiita parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan esimerkiksi juuri osallistumalla työvoimakoulutukseen. Suhteellisen tiukat ehdot (täyden) työttömyysturvan saamiselle mahdollistavat korkeamman työttömyysturvan tason. Se, miten nämä ehdot kannattaa täsmälleen asettaa, on toinen asia. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Samaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Suhdannetilanteen ja julkisen talouden pitkän aikavälin näkyminen perusteella ainakin hieman hallituksen linjaa kiristävämpi politiikka alkaisi olla jo perusteltua. Se kuinka paljon finanssipolitiikkaa tulisi kiristää riippuu osin siitä, kuinka suureksi julkisen talouden kestävyysvaje arvioidaan ja missä määrin se ajatellaan hoidettavan esimerkiksi työntarjontaa lisäävillä rakenneuudistuksilla. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Erityisesti puutteellinen suomen kielen taito voi heikentää monien maahanmuuttajien tuottavuutta työmarkkinoilla. Sen takia on nähdäkseni hyvin mahdollista, että työehtosopimuksissa määritellyt vähimmispalkat ovat heidän osaltaan merkittävä työllistymisen este. (Ks. myös talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2016.) Toisaalta maahanmuuttajien nopea työllistyminen olisi kaikkien kannalta hyvin arvokas asia. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Työpaikkoja ei ole vakiomäärä vaan pidemmän päälle työpaikkojen määrä riippuu työn tarjonnasta. Työn jakaminen työaikoja lyhentämällä johtaisi todennäköisesti veroasteen nostamiseen mikä pikemminkin vähentäisi työllisyyttä. Eri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Epävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Samaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Paikallisen sopimisen lisääminen toisi työnantajille lisää mahdollisuuksia nostaa tuottavuutta esimerkiksi työaikajärjestelyillä tai tulospalkkauksella. Toisaalta paikallinen sopiminen luultaisi edesauttaisi huonosti koulutettujen ihmisten työllistymistä. Lisäksi paikallinen sopiminen saattaisi ehkäistä suhteellisen huonosti kannattavien yritysten lopettamista. Nämä tekijät ovat omiaan heikentämään työn tuottavuutta kansantalouden tasolla. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Paikallisen sopimisen lisääminen saattaisi parantaa työllisyyttä mm. vähentämällä työntekijän palkkaamiseen liittyviä riskejä työnantajan kannalta. Vaikutus riippuu kuitenkin siitä mitä paikallisen sopimisen lisääminen käytännössä tarkoittaisi. On myös mahdotonta verrata tätä kaikkiin muihin mahdollisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentäminen saattaisi olla varsin tehokas yksittäinen keino työllisyyden parantamiseksi. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Tällainen malli edellyttäisi verotuksen kiristämistä mikä puolestaan helposti vähentäisi työllisyyttä. Toisaalta pelkän vähimmäisturvan korvaaminen perustulolla ei poistaisi esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyviä kannustinongelmia. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8On olemassa hyviä perusteluita sille, että pääomatuloja verotetaan eri tavalla kuin työtuloja. Yksi perustelu on, että korkotulojen verottaminen tarkoittaa sitä, että kulutusta huomenna verotetaan ankarammin kuin kulutusta tänään, mitä on vaikeaa pitää tavoiteltavana. Toinen perustelu liittyy inflaatioon. Korkotuloista joudutaan usein maksamaan veroa vaikka reaalinen tuotto olisi negatiivinen. Maissa, joissa on käytössä yleinen tuloveromalli, onkin yleensä erilaisia vähennyksiä jotka keventävät pääomatulojen verotusta. Tulonjaon ja taloudellisen tehokkuuden kannalta perustellumpi uudistus olisi kiristää listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotusta laskemalla ns. huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottorajaa. Yleinen tuloveromalli saattaisi kuitenkin toimia hyvin, jos verotettavaksi pääomatuloksi laskettaisiin ainostaan ns. normaalituoton (riskitön tuotto) ylittävä tulo.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Omistusasumisen laskennallisen tuoton verottomuus yhdistettynä yksityisten vuokra-asuntojen vuokratuoton verottamiseen, vaikuttaa voimakkaasti omistus- ja vuokra-asumiseen suhteelliseen hintaan. Ei ole esitetty hyviä perusteluita sille, miksi valtiovallan tulisi voimakkaasti suosia omistusasumista vuokra-asumiseen nähden. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Eri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma6

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Suomessa tuotanto laski suurelta osin vientiteollisuuden ongelmien vuoksi. Voimakkaampi kotimainen elvytys ei olisi vientiteollisuutta juuri auttanut. Suurempi elvytyspolitiikka olisi päinvastoin saattanut hidastaa kustannuskilpailukyvyn kohentumista. Sen sijaan voimakkaampi elvytys esimerkiksi koko euroalueella olisi ollut Suomenkin kannalta hyödyllistä. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Samaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Euro on laskenut kansalaisten ja yritysten rahoitus- ja transaktiokustannuksia. Toisaalta finanssikriisin jälkeen euro hidasti vientiteollisuuden ongelmien korjaantumista. Lisäksi euro on saattanut jarruttaa koko EU:n kehitystä. Hyötyjen ja haittojen yhteenlaskeminen on hankalaa, koska emme tarkkaan tiedä miltä maailma olisi näyttänyt ilman euroa. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Työn tuottavuuden lasku vientiteollisuudessa vuonna 2008, kiinteä valuuttakurssi ja se tosiasia, että ainakaan jatkavien työntekijöiden palkat eivät hevin jousta alaspäin, olivat hankala yhdistelmä. Kikyn tapainen fiskaalinen devalvaatio oli siihen nähden oikeansuuntainen korjausliike. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Pienten yritysten tukeminen suuriin yrityksiin verrattuna tarkoittaa yritysten kasvukannustimien heikentämistä ja yritysten välisen kilpailuasetelman vääristämistä. Sitä on vaikea pitää järkevänä. Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta olisi toivottavaa, että yritykset joissa työn tuottavuus on korkea kasvaisivat nopeasti suuriksi. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Olisi pidemmän päälle parempi keskittyä sellaisiin elinkeinoihin jotka eivät edellytä erityisiä tukia. Elinkeinotukien lopettaminen ei pidemmän päälle vähentäisi työllisyyttä tai kansantuloa, koska työpaikkoja syntyisi muille aloille. Se missä aikataulussa nykyiset elinkeinotuet tulisi lopettaa on kuitenkin oma kysymyksensä. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Epävarma7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Vuokrasääntelyyn liittyy monia ongelmia. Se esimerkiksi vähentää työvoiman liikkuvuutta. Jos nimittäin vuokrasääntely vaikuttaa vuokratasoon, se johtaa myös siihen, että vuokra-asuntoja ei riitä kaikille halukkaille. Toisaalta edullisesta vuokra-asunnosta ei välttämättä kannata muuttaa työn perässä kun sellaisen on onnistunut saamaan. Toinen ongelma on se, että vuokrasääntely johtaa helposti pimeisiin vuokramarkkinoihin. Kolmas ongelma on se, että vuokrasääntely heikentää vuokranantajien kannustimia huolehtia asunnon kunnosta, koska säännellyllä vuokralla huonompikuntoinenkin asunto kelpaa vuokralaisillle. Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Arvattavasti kotitalousvähennys todellakin vähentää harmaata taloutta pienentämällä joidenkin sellaisten palveluiden verokiilaa joita olisi ehkä suhteellisen ostaa “pimeästi“. Toisaalta sekin johtaa veromenetyksiin. Pidän myös nykyistä kotitalousvähennystä varsin suurena. Siksi en ole täysin vakuuttunut, että se olisi “tehokas“ tapa torjua harmaata taloutta. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Robotteja verotetaan jo yhteisö- ja pääomatuloverotuksen kautta. On vaikea nähdä miten erillinen robottivero edes käytännössä toteuttaisiin. Miten robotti määriteltäisiin? Robotit ovat osa teknologista kehitystä, joka nostaa työn tuottavuutta ja palkkatasoa. Mahdolliset perusteltut tietynlaisten koneiden tai laitteiden erityisverolle saattaisivat liittyä tulonjakotavoitteisiin. Mutta silloinkin koulutukseen panostamiseen olisi luultavasti parempi ratkaisu. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Perintöverotus toki pienentää kansantuloa heikentämällä kannusteita investointeihin ja varallisuuden kerryttämiseen. Toisaalta perintövero kohdistuu myös ns. suunnittelemattomiin perintöihin, jotka liittyvät siihen, että ihmiset eivät tiedä elinaikaansa. Siltä osin perintöverotus ei vääristä säästämispäätöksiä lainkaan. Suomen nykyinen, varsin maltillinen perintöverotus tuskin on ainakaan suurempi ongelma talouskasvun kannalta kuin esimeriksi yhteisö- ja pääomatuloverotus.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7