Niku Määttänen

Tutkimusjohtaja
Etla

Vastaukset

EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Ainakin periaatteessa tällaiset tullit olisivat hyvä (osittainen) ratkaisu siihen ongelmaan, että kaikki maat eivät ole mukana esim. päästökaupassa. Pelkään vain, että tullien määrittäminen voi käytännössä olla aika hankalaa, koska erilaisten hyödykkeiden tarkan hiilinjalanjäljen arvioiminen on vaikeata. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä5Samaa mieltä6

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Tarvitaan ainakin kannusteita. Parasta olisi hinnoitella kaikki päästöt samalla tavalla veron tai päästökaupan avulla ja välttää sen päälle tulevaa ohjaamista. Vahvasti samaa mieltä9

Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Suhdannetilanteeseen nähden budjetti saisi olla vähän kireämpikin, vaikka julkinen talous nyt koheneekin. Epävarma6

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Samaa mieltä8

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6QE voi vaikuttaa monin eri tavoin ja sen hyödyistä ja haitoista on erilaisia näkemyksiä. Itse pidän todennäköisenä, että QE on kasvattanut euroalueen työllisyyttä ja tuotantoa esimerkiksi heikentämällä euron arvoa ja antamalla lisää finanssipoliittista liikkumatilaa monille euromaille (laskemalla niiden valtionlainojen korkoja). Jälkimmäinen vaikutus on ollut omiaan vähentämään euroalueen finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä. Toisaalta se on samalla todennäköisesti kasvattanut velkaantumiseen lliittyviä riskejä tulevaisuudessa. Yksi huolenaihe koskee sitä, mitä tapahtuu, kun QE lopulta lopetetaan. Itse en ajattele, että QEn lopettaminen aiheuttaisi välttämättä äkillisiä ongelmia, sillä keskuspankki voi halutessaan pienentää tasettaan hyvin hitaasti. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Samaa mieltä6

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma7

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Tuottavuuden kannalta olisi hyvä, että työntekijät liikkuvat nopeasti yrityksiin, joissa heidän osaamisestaan on eniten hyötyä. Tiukka irtisanomissuoja jarruttaa tätä prosessia. Tiukka irtisanomissuoja voi myös suoraan vähentää joidenkin työntekijöiden motivaatiota tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. On selvää, että jokaisen yksittäisen työntekijän palkkaaminen on irtisanomissuojan takia erityisen iso riski pienille yrityksille. Tuottavuuden kannalta on silti ainakin jossakin määrin ongelmallista, että irtisanomissuojaa kaavaillaan heikennettäväksi vain pienten yritysten osalta. Tällöin yrityksen kasvaminen yhdellä työntekijällä voi kiristää irtisanomissuojaa kaikkien työntekijöiden osalta. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5 Epävarma5

Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Vähintäänkin valitusten käsittelyä tulisi nopeuttaa. Rakennushankkeiden viivästyminen valitusten käsittelyyn liittyvien viiveiden takia on tuhlausta. Epävarma6

Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Samaa mieltä7

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Epävarma5

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7“Kunnianhimoisesti“ kuulostaa toki aina hyvältä... Karsittavaa löytyy mutta suurimmat arviot yritystukien kokonaissummasta ovat harhaanjohtavia erityisesti verotukien takia. Esimerkiksi se, että yritys maksaa energiastaan vähemmän veroa kuin kotitalous, voi olla verotuksen kokonaisuuden kannalta perusteltua. Mutta vähintään pitäisi pyrkiä siihen, että verotus kohtelee erilaisia yrityksiä yhdenmukaisesti. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Yksittäistä euromaata koskeva kustannuskilpailukykyongelma on toki helpompi korjata tilanteessa, jossa muissa euromaissa on suhteellisen korkea inflaatio. Tällöin nimellispalkkojen jäädyttäminen riittää kohentamaan kilpailukykyä nopeasti. Jos euroalueen inflaatio on hyvin matala, tarvitaan nimellispalkkojen laskemista tai fiskaalisen devalvaation tapaisia toimia. Molemmat ovat hankalia toteuttaa. En kuitenkaan ajattele, että inflaatiotavoitetta olisi näistä syistä johtuen välttämättä perusteltua nostaa. Finanssikriisin jälkeen inflaatio on ollut pitkään EKP:n tavoitetta matalammalla tasolla, mikä on vaikeuttanut kilpailukykyerojen umpeen kuromista entisestään ja samalla heikentänyt työllisyyttä monessa maassa. Mutta koska EKP ei ole viime vuosina onnistunut saavuttamaan nykyistäkään inflaatiotavoitettaan, ei ole selvää, että korkeampi inflaatiotavoite olisi auttanut. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä. 

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannut7Epävarma6

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä5Epävarma7

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Samaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Käsittääkseni vahvin perustelu erisuuruisille arvonlisäverokannoille liittyy siihen, että osa markkinapalveluista korvataan herkästi kotityöllä. Sillä voi perustella esim. ravintolapalveluiden verottamista tavallista alemmalla verokannallta. Mutta Suomen nykyinen järjestelmä ei ole tässä suhteessa kovin johdonmukainen. Alennetut arvonlisäverokannat ohjaavat usein tarpeettomasti kulutusvalintoja. Ne myös lisäävät hallinnollisia kustannuksia. Siksi alennetuista arvonlisäverokannoista luopuminen olisi parannus nykyjärjestelmään verrattuna. Uudistuksella olisi kielteinen tulonjakovaikutus, joka voitaisiin kompensoida viilaamalla tuloverotusta ja joitakin tulonsiirtoja. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä5Epävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Jollakin tavalla on huolehdittava siitä, että työttömyysturvan vastineeksi työttömät aktiivisesti etsivät töitä ja ovat valmiita parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan esimerkiksi juuri osallistumalla työvoimakoulutukseen. Suhteellisen tiukat ehdot (täyden) työttömyysturvan saamiselle mahdollistavat korkeamman työttömyysturvan tason. Se, miten nämä ehdot kannattaa täsmälleen asettaa, on toinen asia. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Samaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Suhdannetilanteen ja julkisen talouden pitkän aikavälin näkyminen perusteella ainakin hieman hallituksen linjaa kiristävämpi politiikka alkaisi olla jo perusteltua. Se kuinka paljon finanssipolitiikkaa tulisi kiristää riippuu osin siitä, kuinka suureksi julkisen talouden kestävyysvaje arvioidaan ja missä määrin se ajatellaan hoidettavan esimerkiksi työntarjontaa lisäävillä rakenneuudistuksilla. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Erityisesti puutteellinen suomen kielen taito voi heikentää monien maahanmuuttajien tuottavuutta työmarkkinoilla. Sen takia on nähdäkseni hyvin mahdollista, että työehtosopimuksissa määritellyt vähimmispalkat ovat heidän osaltaan merkittävä työllistymisen este. (Ks. myös talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2016.) Toisaalta maahanmuuttajien nopea työllistyminen olisi kaikkien kannalta hyvin arvokas asia. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Työpaikkoja ei ole vakiomäärä vaan pidemmän päälle työpaikkojen määrä riippuu työn tarjonnasta. Työn jakaminen työaikoja lyhentämällä johtaisi todennäköisesti veroasteen nostamiseen mikä pikemminkin vähentäisi työllisyyttä. Eri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Epävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Samaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Paikallisen sopimisen lisääminen toisi työnantajille lisää mahdollisuuksia nostaa tuottavuutta esimerkiksi työaikajärjestelyillä tai tulospalkkauksella. Toisaalta paikallinen sopiminen luultaisi edesauttaisi huonosti koulutettujen ihmisten työllistymistä. Lisäksi paikallinen sopiminen saattaisi ehkäistä suhteellisen huonosti kannattavien yritysten lopettamista. Nämä tekijät ovat omiaan heikentämään työn tuottavuutta kansantalouden tasolla. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Paikallisen sopimisen lisääminen saattaisi parantaa työllisyyttä mm. vähentämällä työntekijän palkkaamiseen liittyviä riskejä työnantajan kannalta. Vaikutus riippuu kuitenkin siitä mitä paikallisen sopimisen lisääminen käytännössä tarkoittaisi. On myös mahdotonta verrata tätä kaikkiin muihin mahdollisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentäminen saattaisi olla varsin tehokas yksittäinen keino työllisyyden parantamiseksi. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Tällainen malli edellyttäisi verotuksen kiristämistä mikä puolestaan helposti vähentäisi työllisyyttä. Toisaalta pelkän vähimmäisturvan korvaaminen perustulolla ei poistaisi esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyviä kannustinongelmia. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8On olemassa hyviä perusteluita sille, että pääomatuloja verotetaan eri tavalla kuin työtuloja. Yksi perustelu on, että korkotulojen verottaminen tarkoittaa sitä, että kulutusta huomenna verotetaan ankarammin kuin kulutusta tänään, mitä on vaikeaa pitää tavoiteltavana. Toinen perustelu liittyy inflaatioon. Korkotuloista joudutaan usein maksamaan veroa vaikka reaalinen tuotto olisi negatiivinen. Maissa, joissa on käytössä yleinen tuloveromalli, onkin yleensä erilaisia vähennyksiä jotka keventävät pääomatulojen verotusta. Tulonjaon ja taloudellisen tehokkuuden kannalta perustellumpi uudistus olisi kiristää listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotusta laskemalla ns. huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottorajaa. Yleinen tuloveromalli saattaisi kuitenkin toimia hyvin, jos verotettavaksi pääomatuloksi laskettaisiin ainostaan ns. normaalituoton (riskitön tuotto) ylittävä tulo.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Omistusasumisen laskennallisen tuoton verottomuus yhdistettynä yksityisten vuokra-asuntojen vuokratuoton verottamiseen, vaikuttaa voimakkaasti omistus- ja vuokra-asumiseen suhteelliseen hintaan. Ei ole esitetty hyviä perusteluita sille, miksi valtiovallan tulisi voimakkaasti suosia omistusasumista vuokra-asumiseen nähden. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Eri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma6

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Suomessa tuotanto laski suurelta osin vientiteollisuuden ongelmien vuoksi. Voimakkaampi kotimainen elvytys ei olisi vientiteollisuutta juuri auttanut. Suurempi elvytyspolitiikka olisi päinvastoin saattanut hidastaa kustannuskilpailukyvyn kohentumista. Sen sijaan voimakkaampi elvytys esimerkiksi koko euroalueella olisi ollut Suomenkin kannalta hyödyllistä. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Samaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Euro on laskenut kansalaisten ja yritysten rahoitus- ja transaktiokustannuksia. Toisaalta finanssikriisin jälkeen euro hidasti vientiteollisuuden ongelmien korjaantumista. Lisäksi euro on saattanut jarruttaa koko EU:n kehitystä. Hyötyjen ja haittojen yhteenlaskeminen on hankalaa, koska emme tarkkaan tiedä miltä maailma olisi näyttänyt ilman euroa. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Työn tuottavuuden lasku vientiteollisuudessa vuonna 2008, kiinteä valuuttakurssi ja se tosiasia, että ainakaan jatkavien työntekijöiden palkat eivät hevin jousta alaspäin, olivat hankala yhdistelmä. Kikyn tapainen fiskaalinen devalvaatio oli siihen nähden oikeansuuntainen korjausliike. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Pienten yritysten tukeminen suuriin yrityksiin verrattuna tarkoittaa yritysten kasvukannustimien heikentämistä ja yritysten välisen kilpailuasetelman vääristämistä. Sitä on vaikea pitää järkevänä. Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta olisi toivottavaa, että yritykset joissa työn tuottavuus on korkea kasvaisivat nopeasti suuriksi. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Olisi pidemmän päälle parempi keskittyä sellaisiin elinkeinoihin jotka eivät edellytä erityisiä tukia. Elinkeinotukien lopettaminen ei pidemmän päälle vähentäisi työllisyyttä tai kansantuloa, koska työpaikkoja syntyisi muille aloille. Se missä aikataulussa nykyiset elinkeinotuet tulisi lopettaa on kuitenkin oma kysymyksensä. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Epävarma7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Vuokrasääntelyyn liittyy monia ongelmia. Se esimerkiksi vähentää työvoiman liikkuvuutta. Jos nimittäin vuokrasääntely vaikuttaa vuokratasoon, se johtaa myös siihen, että vuokra-asuntoja ei riitä kaikille halukkaille. Toisaalta edullisesta vuokra-asunnosta ei välttämättä kannata muuttaa työn perässä kun sellaisen on onnistunut saamaan. Toinen ongelma on se, että vuokrasääntely johtaa helposti pimeisiin vuokramarkkinoihin. Kolmas ongelma on se, että vuokrasääntely heikentää vuokranantajien kannustimia huolehtia asunnon kunnosta, koska säännellyllä vuokralla huonompikuntoinenkin asunto kelpaa vuokralaisillle. Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Arvattavasti kotitalousvähennys todellakin vähentää harmaata taloutta pienentämällä joidenkin sellaisten palveluiden verokiilaa joita olisi ehkä suhteellisen ostaa “pimeästi“. Toisaalta sekin johtaa veromenetyksiin. Pidän myös nykyistä kotitalousvähennystä varsin suurena. Siksi en ole täysin vakuuttunut, että se olisi “tehokas“ tapa torjua harmaata taloutta. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Robotteja verotetaan jo yhteisö- ja pääomatuloverotuksen kautta. On vaikea nähdä miten erillinen robottivero edes käytännössä toteuttaisiin. Miten robotti määriteltäisiin? Robotit ovat osa teknologista kehitystä, joka nostaa työn tuottavuutta ja palkkatasoa. Mahdolliset perusteltut tietynlaisten koneiden tai laitteiden erityisverolle saattaisivat liittyä tulonjakotavoitteisiin. Mutta silloinkin koulutukseen panostamiseen olisi luultavasti parempi ratkaisu. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Perintöverotus toki pienentää kansantuloa heikentämällä kannusteita investointeihin ja varallisuuden kerryttämiseen. Toisaalta perintövero kohdistuu myös ns. suunnittelemattomiin perintöihin, jotka liittyvät siihen, että ihmiset eivät tiedä elinaikaansa. Siltä osin perintöverotus ei vääristä säästämispäätöksiä lainkaan. Suomen nykyinen, varsin maltillinen perintöverotus tuskin on ainakaan suurempi ongelma talouskasvun kannalta kuin esimeriksi yhteisö- ja pääomatuloverotus.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7