Niku Määttänen
Professori
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE
- Kotisivu
- @NikuMaattanen
- Liittynyt 23.10.2017
Vastaukset
Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Kompensointi saattaa joskus olla tarpeen, jotta tällaisille toimille saadaan riittävästi poliittista tukea. Ei siihen minusta kuitenkaan mitään erityistä velvoitetta ole. Voidaan myös ajatella, että olemme ennen hiiliveron tai vastaavan käyttöönottoa perusteettomasti tukeneet ihmisiä, joiden valinnat kuormittavat ympäristöä muita enemmän. Itse ajattelen, että meidän tulisi lähinnä huolehtia siitä, että tällaiset toimet eivät suuresti vaikeuta taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien elämää.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Se että kuluttajien ja yritysten kohtaamat hinnat vaihtelevat kysynnän ja tarjonnan myötä kuuluu markkinatalouteen. En ymmärrä miksi se olisi polttoaineiden kohdalla ongelma. | Eri mieltä | 7 |
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on jo kevään 2022 palkkaratkaisussa otettava huomioon sote-uudistukseen liittyvästä palkkojen yhteensovittamisesta (palkkaharmonisaatio) vuodesta 2023 alkaen aiheutuvat palkankorotukset.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 2 | Samaa mieltä | 6 |
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 6 |
Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Historiankin perusteella Nato-jäsenyys suojaa sotilaalliselta uhalta, mikä on omiaan pienentämään maariskiä sijoittajien näkökulmasta. Toinen asia sitten on, minkälaisia riskejä liittymisprosessiin liittyy. Niitä en osaa arvioida.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Mikäli Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun viennistä saamillaan tuloilla halutaan rajoittaa, tullimaksut ovat siihen parempi keino kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 4 | Ongelma ei ole nyt niinkään se, että vapaa maailma ostaa Venäläistä öljyä vaan se että öljyn tuotanto on Venäjälle hyvin kannattavaa. Venäjältä tuotuun öljyyn kohdistuva tullimaksu tai lisävero pakottaisi Venäjän myymään öljyä entistä halvemmalla suhteessa muualla tuotettuun öljyyn, jos riittävän moni maa ottaa sen käyttöön. Samalla se kerryttäisi verotuloja, jotka voidaan käyttää Ukrainan tukemiseen. Venäjän vientitulojen rajoittaminen määrärajoituksilla ja tuontikielloilla vähentää öljyn (ja muun Venäjältä tuotavan energian) kokonaistarjontaa maailmanmarkkinoilla tuontitullia voimakkaammin, jolloin ne ovat omiaan nostamaan öljyn hintaa. Ne eivät myöskään automaattisesti tuota verotuloja. Pääasia kuitenkin on, että Venäjän valuuttatuloja pystytään tavalla tai toisella rajoittamaan nopeasti. Määrärajoitukset voitaisiin kenties yhdistää huutokaupattaviin tuontilupiin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Minusta yritysten ja yrittäjien tukeminen aika laajasti oli koronakriisin alkuvaiheessa perusteltua ja esimerkiksi kustannustuen kriteerit olivat varsin järkeviä. Yritysten tukemista on kuitenkin nähdäkseni jatkettu liian pitkään. Esimerkiksi viimeisiä kustannustukikierroksia ei olisi enää tarvittu ainakaan yleistä talouskehitystä haittaavan konkurssiaallon välttämiseksi. Tuet olisi ollut syytä yrittää kohdentaa selkeämmin vain niille yrityksille, joiden toimintaa valtiovalta on suoraan rajoittanut.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | En usko, että nykyinen linja aiheuttaa vielä suurta “ylikuumenemista“ eli nopeata Suomen kustannuskilpailukyvyn heikentymistä. Minusta suhdannenäkymät yhdessä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysongelman kanssa puoltaisivat silti vähän kireämpää finanssipolitiikkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä julkisten toimijoiden kesken.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Epävarma
| 10 | Epävarma | 6 | |||||
On perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| 3 | Eri mieltä | 7 | |||||
Tammikuussa valittavilla aluevaltuustoilla on hyvät kannustimet ja vaikutusmahdollisuudet tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Eri mieltä
| 3 | Eri mieltä | 6 | |||||
Suomen talous hyötyisi, jos rakenteeltaan nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Julkisen talouden kannalta vähän nopeampi väkiluvun kasvu on yleensä hyvä asia jo se takia että se helpottaa eläkkeiden ja hoivan rahoitusta. Tämä toki edellyttää, että maahanmuuttajat työllistyvät kohtuullisen kohtuullisen hyvin. Mutta luulen, että nykyinenkin keskimääräinen taso riittää tekemään maahanmuutosta julkisen talouden kannalta hyödyllisen. Samalla se auttaa keventämään kaikkien verotaakkaa. Maahanmuuttajat voivat myös nostaa työn tuottavuutta täydentämällä täällä jo asuvien osaamista. Suurempi väkiluku helpottaa myös tuottavuutta vahvistavaa erikoistumista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Niin sanottu pohjoismaisen työnhaun malli on tehokas keino työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Epävarma | 6 |
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tavalla tai toisella heikennettävä, jotta hallitus voi saavuttaa 80.000 lisätyöllisen tavoitteensa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 9 | Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa Suomessa aika pitkään. Minusta sen heikentäminen esim. ennimmäiskestoa lyhentämällä olisi varsin luonteva - joskaan ei tietenkään ongelmaton - tapa kohentaa työllisyyttä. En silti ole varma, että se olisi aivan välttämätöntä, jos hallituksella on riittävästi valmiutta muihiin toimiin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Siihen suuntaan on hyvä pyrkiä. Tehtävä on kuitenkin hyvin vaikea. Monien tähän käsitteeseen sisältyvien varallisuuserien arvottaminen ja yhteenlaskeminen on hyvin hankalaa jo sen takia, että niille ei ole olemassa markkinahintoja tai markkinahinnat ovat kaukana yhteiskunnallisesta arvosta. Siksi luulen, että ainakin toistaiseksi on mielekkäämpää seurata eri varallisuuserien kehitystä erikseen kuin laskea niitä yhteen yhdeksi tunnusluvuksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Luontokatoa on tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Nähdäkseni tällainen järjestelmä edesauttaisi usein luonnon monimuotoisuuden varjelemista kustannustehokkaasti. Voi esimerkiksi olla järkevää sallia asuntorakentamisen aiheuttamaa luontokatoa siellä missä rakennuskelpoinen maa on kallista ja käyttää maankäyttömaksut luonnonsuojelualuiden laajentamiseen muualla. Toki erinäiset informaatio-ongelmat voivat joskus olla hyvä perustelu myös määrärajoitusten käytölle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Käsittääkseni näin toimitaan ja nykyisin. Investointihankkeiden luontovaikutuksia arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn avulla ja arvattavasti lupia myönnettäessä kielteisiä ympäristövaikutuksia yritetään suhteuttaa hankkeen hyötyihin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kuntani hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ilmastokriteerit.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 2 | Periaatteessa kyllä. Eri vaihtoehtojen ilmastovaikutusten arviointi lienee kuitenkin usein hyvin hankalaa. On myös olemassa vaara, että ilmastokriteerien varjolla pyritään suosimaan paikallisia yrityksiä muiden yritysten ja veronmaksajien kustannuksella.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Tähän kysymykseen liittyy paljon kiinnostavia ja hankalia näkökohtia. Läheskään kaikkia julkisia palveluita ei varmasti kannata ulkoistaa. Esimerkiksi skaalaedut ja hankintasopimuksiin liittyvät haasteet puoltavat usein julkista tuotantoa. Olen silti varovasti sitä mieltä, että Suomessa pitäisi pikemminkin antaa enemmän mahdollisuuksia yksityiselle tuotannolle, kuin päinvastoin. Jonkin palvelun ulkoistamista yksityiselle taholle kannattaa ainakin harkita, jos yksityisiä palveluntuottajia on mahdollista kilpailuttaa. Ulkoistamisen yksi hyöty on se, että se mahdollistaa julkisen ja yksityisen tuotannon kustannusten vertaamisen. Tällainen vertailutieto edesauttaa julkisen tuotannon tehostamista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 5 | Tietenkin eniten ansaitsevat ihmiset “voisivat“ maksaa enemmän kuntaveroa. Mutta jos verotuksen progressiota halutaan kiristää, se kannattanee toteuttaa ennemmin valtionverotuksen puolella. | Eri mieltä | 7 |
Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat asuntojen hintoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti eri mieltä
| 9 | Jälkeenpäin lisätty kommentti: Vastasin alunperin vahingossa väärin! Olen vahvasti eri mieltä väitteen kanssa kuten kommentistani kiinteistöveroon ja vuokriin liittyen voinee päätellä. | Eri mieltä | 7 | ||||
Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat vuokria.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Rakennuksiin kohdistuva kiinteistövero voi nostaa vuokria vähentämällä asuntorakentamista ja siten asuntojen tarjontaa. Tämä vaikutus lienee kuitenkin jokseenkin olematon ainakin pääkaupunkiseudulla, missä asuntojen rakentamista rajoittaa ennen kaikkea niukkuus kaavoitetuista tonteista. Tällöin kiinteistövero ei vaikuta asuntojen kokonaismäärään, vaan ainostaan laskee asuntojen hintoja. Tällöin on myöskään vuokrat tuskin nousisivat ainakaan pysyvästi. Matalampi asuntojen hinta kompensoisi kiinteistöveron nousun vuokranantajien kannalta. Toisaalta kiinteistövero ei suoraan vaikuta vuokralaisten maksuhalukkuuteen. Toisin sanoen, ainakin valtaosan kiinteistöveron korotuksesta maksaisivat asunnonomistajat, eivät vuokralaiset. Veronmaksajien subventoimat ara-asunnot, jotka vuokrataan “omakustannehintaan“, ovat tosin vielä oma lukunsa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Maan arvonnousu perustuu usein kaupunkien kasvuun ja kasautumishyötyihin, eikä maanomistajien omiin toimiin. Siksi maan arvon perusteella määräytyvällä verolla ei ole samanlaisia kielteisiä kannustinvaikutuksia kuin markkinatyön tai investointien verottamisella. Maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverolla on myös vaikea nähdä olevan merkittäviä kielteisiä tulonjakovaikutuksia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Julkista taloutta voi vahvistaa eri tavoin ja valinnat riippuvat tietysti siitä, minkälaisia asioita päätöksentekijät arvostavat ja painottavat. Mutta en oikein usko, että julkista taloutta saadaan tasapainoon pelkästään poliittisesti realistisilla “rakenneuudistuksilla“. Siksi arvelen, että tarvitaan myös verotuksen kiristämistä ja menojen leikkaamista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Verotuksen kiristyessä sen kielteiset hyvinvointivaikutukset kasvavat. Siksi verotuksen kiristämisen tulisi johtaa siihen, että myös julkisia menoja tarkastellaan aikaisempaa kriittisemmin ja säästökohteita etsien. | Samaa mieltä | 7 |
Julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Olisi erikoista jättää päätökset julkisen talouden vahvistamisesta kokonaan tuleville hallituksille. Suhdannetilanteesta riippuen päätösten toimeenpanoa voi olla järkevää lykätä vaalikauden loppuun. | Samaa mieltä | 7 |
Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 2 | Verotusoikeuden voisi kuvitella parantavan kannustimia esim. palvelutuotannon tehostamiseen. | Epävarma | 6 |
Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 10 | Toivottavasti edes muutama ekonomisti ehtii perehtymään tähän kokonaisuuteen! | Eri mieltä | 6 |
Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 4 | Tämä arvattavasti johtaisi myös suurten ja suuripäästöisten autojen ostamiseen pienempien autojen sijaan tekemällä kaikista autoista edullisempia. | Eri mieltä | 6 |
Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen on käsittääkseni ainakin paljon parempi keino vähentää liikenteen päästöjä kuin suorat tuet esimerkiksi sähköautoille. Sähkoautojen tuet eivät esimerkiksi suoraan kannusta vähentämään ajamista polttomoottoriautoilla, vaikka se voisi olla monissa tapauksissa paras tapa vähentää päästöjä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Autoiluun liittyy muitakin yhteiskunnallisia haittoja kuin ilmastopäästöt. Muut haitat vaihtelevat paljon riippuen siitä, missä ajetaan. Autoilun pitäisi olla suhteellisen kallista isommissa kaupungeissa, missä tiet ja parkkipaikat vähentävät rakentamiseen käytettävissä olevaa arvokasta maata ja missä tiet voivat myös ruuhkautua. Maaseudulla autoilun haitat ovat pienempiä. Siksi autoilun ei tulisi maksaa siellä autoilijalle yhtä paljon kuin kaupungeissa. Paikantamiseen perustuva kilometrivero mahdollistaisi tällaisen fiksumman hinnoittelun. On toki mietittävä myös järjestelmän kustannuksia ja tietosuojakysymyksiä. Voi olla järkevää odottaa teknologian kehittymistä vielä jonkin aikaa. Kyse on kuitenkin jo verotulojen kannalta niin tärkestä asiasta, että hyvästä järjestelmästä kannattaisi maksaa aika paljon.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Parhaimmillaankin romutuspalkkio vain aikaistaa vanhimpien autojen romuttamista. Siitä tuskin kannattaa maksaa kovin paljon. Ilmeisesti romutuspalkkion ehtona on usein vielä uuden auton ostaminen, joten tuki ei kannusta autoiluista luopumiseen edes siellä missä se voisi olla muuten järkevää.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Julkisen talouden alijäämän tilapäinen kasvu koronakriisin yhteydessä kuuluu minusta järkevään talouspolitiikkaan. Sen ei kuitenkaan tarvitsisi estää tekemästä päätöksiä, joilla vahvistetaan julkista taloutta pidemmällä aikavälillä. | Samaa mieltä | 7 |
Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Kriisin alussa pelättiin suurta konkurssiaaltoa. Se on toistaiseksi vältetty hyvin toimivien rahoitusmarkkinoiden ja erinäisten julkisen vallan tukitoimien ansiosta. Siksi arvelen, että lähivuosien tuotantopotentiaali ei ole laskenut kovin merkittävästi. Arvattavasti joitakin tuotantopotentiaalia nostavia investointeja on kuitenkin kriisin vuoksi jätetty tekemättä. Toisaalta eri tahoilla on ehkä otettu etätyöhön liittyviä “digiloikkia“, jotka saattavat nostaakin tulevaisuuden tuotantopotentiaalia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 9 | Epävarma | 7 |
Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 9 | Epävarma | 6 |
On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Epävarma | 6 |
Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | En oikein ymmärrä miksi haluaisimme esimerkiksi lainsäädännöllä nopeuttaa työnteon vähentämistä suhteessa vapaa-aikaan. Vapaa-ajan hyöty jää lähinnä ihmiselle itselleen, kun taas markkinatyön tekeminen hyödyttää verotuksen myötä kaikkia muitakin. Siksi arvelen, että teemme hyvinvoinnin näkökulmasta pikemminkin liian vähän töitä kuin liikaa. Ei ole toki poissuljettua, etteikö työajan lyhentäminen voisi joissakin tapauksissa parantaa tuottavuutta niin paljon, että se on kaikkien kannalta hyvä asia. Sellaisia ratkaisuja kannattaa tietysti hakea, mutta se tuskin onnistuu lainsäädännöllä. Joillakin aloilla työaikoihin liittyvän työpaikkakohtaisen joustavuuden lisääminen saattaisi myös olla monien kannalta hyvä asia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Monien lisätalousarvioon kuuluvien toimien osalta on minusta vaikea arvioida, miten niiden vaikutus kokonaiskysyntään täsmälleen ajoittuu. Mutta luulen, että isoin vaikutus kohdistuu loppuvuoteen ja ensi vuoteen mikä on suhdannepolitiikan kannalta näillä näkymin ok. Epidemian suhteellisen nopea hiipuminen kevään kuluessa minusta puoltaa elvytyksen aloittamista vähän aikaisemmin kuin skenaariossa, jossa epidemia olisi jatkunut suhteellisen voimakkaana ainakin syksyyn asti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Emme vielä tiedä kovinkaan tarkkaan, missä määrin talous on jo lähtenyt elpymään tartuntavaaran laskun ja rajoitusten höllentämisen myötä. Siksi on vielä myös epäselvää, kuinka suurta finanssipoliittista elvytystä lopulta tarvittaisiin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Lisätalousarvio on minusta varsin sekava kokonaisuus. Se sisältää menoeriä, joista on vaikea sanoa, miksi hallitus katsoo ne tarpeellisiksi ja niin kiireellisiksi, että niistä oli syytä päättää lisätalousarviossa. En esimerkiksi ymmärrä miksi hallitus katsoo aiheelliseksi laittaa 350 miljoonaa euroa ”akkuklusterin kehittämiseen” tai miksi asuntorakentamista edistetään veronmaksajille kalliiksi tulevan ns. ”kohtuuhintaisen” asuntotuotannon avulla. Luulen, että paketti on silti kansantalouden isossa kuvassa oikeansuuntainen. Esimerkiksi kuntatalouden tukeminen ja väylähankkeiden rahoittaminen vähentävät riskiä siitä, että julkiset investoinnit ja rakentaminen supistuvat koronakriisin myötä voimakkaasti. Tilapäiset yritystuetkin ovat tässä tilanteessa hyödyllisiä, sillä ne pienentävät riskiä siitä, että merkittävä osa yrityksistä lopettaa toimintansa suurin piirtein samaan aikaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Eri mieltä | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Epävarma | 6 |
Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Julkinen velka suhteessa bkt:hen tulee tietysti kasvamaan huomattavasti. Se tekee työllisyyden nostamisesta pidemmän päälle entistä tärkeämpää. Se, kuinka järkevää on tavoitella julkisen talouden alijäämän poistamista hallituskauden loppuun mennessä riippuu paljon siitä, kuinka kauan kriisi kestää ja miten talous toipuu sen jälkeen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Näiden tukitoimien tavoitteena on vähentää liikkumisrajoitusten aiheuttamia konkursseja, jotta talous voisi kasvaa nopeasti sen jälkeen, kun ne poistetaan. | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 6 |
Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 10 | Velkaantuminen omassa valuutassa on usein vähemmän riskillistä kuin velkaantuminen vieraassa valuutassa. Valtio, joka velkaantuu omassa valuutassaan, voi turvautua keskuspankkirahoitukseen, mikäli korkotason äkillinen nousu uhkaa sen velanhoitokykyä. Tällainen mahdollisuus voi rauhoittaa sijoittajia auttaen pitämään korkotason kohtuullisena, ilman että keskuspankkirahoitukseen joudutaan koskaan turvautumaan. Voimakas velkaantuminen omassa valuutassa voi kuitenkin herättää huolta inflaation kiihtymisestä ja nimellisen valuuttakurssin heikkenemisestä. Siksi myöskään omassa valuutassa lainaavat valtiot eivät voi suhtautua täysin huolettomasti julkisen talouden alijäämään. Monet kehitysmaat joutuvat lainaamaan vieraassa valuutassa, koska sijoittajat eivät luota niiden omaan rahapolitiikkaan. Julkisen talouden velkaantumista on tietysti aina arvioitava myös sukupolvien välisen tulonjaon kannalta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus olisi tehokas keino kasvattaa työllisyyttä nykyisessä taloustilanteessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti eri mieltä
| 5 | Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen niin, että korvaustasoa vain lasketaan työttömyysjakson pitkittyessä, hyvin todennäköisesti kasvattaisi työllisyyttä ja samalla pienentäisi työttömyysturvan kustannuksia. Toisaalta tällainen uudistus tietysti laskisi niiden työttömien tuloja, jotka eivät edelleenkään työllisty ennen uutta porrasta. Uudistus ei kuitenkaan heikentäisi taloudellisesti kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta, sillä he eivät saa ansiosidonnaista korvausta. On vähän makuasia pitääkö tällaista uudistusta “tehokkaana“. Sellainenkin uudistus, jossa porrastuksen vastapainoksi työttömyysjakson alussa maksettavaa korvausta nostetaan, saattaisi kasvattaa työllisyyttä. Tällainen uudistus ei välttämättä laskisi kenenkään (eri kuukausilta yhteenlaskettuja) tuloja. Vaikutus työllisyyteen ja tulkiseen talouteen on kuitenkin epävarma. Ehkä tätä voisi tutkia satunnaistetun kenttäkokeen avulla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 | ||||
Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Eläkeputken poistaminen vaikuttaa sen alaikarajan nostamiseen liittyvien kokemusten perusteella pomminvarmalta tavalta nostaa työllisyyttä. Ei se Pareto-parannus olisi, mutta arvelen, että moni realistinen vaihtoehto työllisyysasteen nostamiseksi on tulonjaon tai sosiaalivakuutuksen näkökulmasta huonompi vaihtoehto.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Tämän hetkisen korkotason vallitessa nykyinen valtionvelka ei ole iso ongelma. Velkaa voisi ottaa lisääkin, jos lisävelalla rahoitettaisiin investointeja, jotka varmasti kasvattavat verotuloja tulevaisuudessa. Väestön ikääntymisen takia velka suhteessa BKT:hen näyttää kuitenkin nykyisellä politiikalla olevan kasvussa myös pidemmän päälle. Kasvava velkasuhde johtaa jossakin vaiheessa valtionlainoista maksettavien korkojen nousuun. Siksi valtionvelan kasvu nykyisessä hyvässä suhdannetilanteessa ei minusta vaikuta kestävältä politiikalta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Minusta linja on turhan kevyt ottaen huomioon kuinka hyvä suhdannetilanne Suomessa nyt on. | Eri mieltä | 6 |
Taksimarkkinoiden vapauttaminen (mm. lupakiintiöiden ja palvelujen enimmäishintojen poisto) on ollut järkevää politiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Epävarma | 7 |
Ruuhkamaksut ovat tehokas tapa vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Ruuhkamaksut ovat hyvä tapa vähentää ruuhkista syntyviä haittoja sekä autoilijoille itselleen että muille. Ne mahdollistavat myös maankäytön tehostamisen: autoilun pitäisi olla kalliimpaa siellä missä maa on arvokasta. Toisaalta ruuhkamaksujen perimiseen liittyy tietysti omat kustannukset. Kysymys on siitä milloin ja missä ne kannattaa ottaa käyttöön.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Kilpailun rajoittaminen on minusta oikeastaan yksi verotuksen muoto. Siksi sen turvin saadut voitot olisi loogista rinnastaa muihin verotuloihin. | Samaa mieltä | 8 |
Valtion rahapelimonopoli on tehokas keino hillitä pelaamisen haittoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 3 | Ainakaan nykyinen monopolimme ei vaikuta olevan erityisen tehokas keino hillitä pelaamisen haittoja. | Epävarma | 7 |
Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | En näe mitään perustavaa laatua olevaa syytä, miksi talouskasvu väistämättä edellyttäisi kasvavaa luonnonvarojen käyttöä. Samasta määrästä luonnonvaroja voidaan tuottaa kuluttajien kannalta yhä arvokkaampia hyödykkeitä ja samalla yhä enemmän BKT:ta kasvattavaa arvonlisää. Luonnonvaroja voidaan myös kierrättää. Toisaalta myös aineeton kulutus eli palvelut nostavat BKT:ta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Energiaveron palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta on tehokas keino hiilioksidipäästöjen vähentämiseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Työnteon nopea vähentäminen olisi ongelma erityisesti julkiselle taloudelle. Julkinen sektori rahoittaa verotuloilla monia sellaisia palveluita, joissa tuottavuuskasvu ei vähennä työvoiman tarvetta ainakaan kovin nopeasti. En esimerkiksi pidä todennäköisenä, että voimme lähitulevaisuudessa huolehtia hoivaa tarvitsevista vanhuksista selvästi pienemmällä määrällä sairaanhoitajia ja muita työntekijöitä kuin nyt. Jos työaikaa lyhennetään, yhä suurempi osa koko työvoimasta tarvitaan palveluihin, jotka rahoitetaan veroilla. Vastaavasti julkisen palvelulupauksen rahoittaminen edellyttää yhä korkeampaa veroastetta. Ei ole edes selvää, että veroja pystyttäisiin tällöin keräämään riittävästi, sillä veroaste on Suomessa jo valmiiksi varsin korkea.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Luulen, että työn tuottavuuden nousun myötä vapaa-aikaa halutaan jatkossakin lisätä. En kuitenkaan oikein ymmärrä miksi tällaista kehitystä tulisi pyrkiä kiihdyttämään kollektiivisin päätöksin. Työtä verotetaan, vapaa-aikaa pikemminkin tuetaan. Siksi on todennäköistä, että hyvinvoinnin näkökulmasta teemme pikemminkin liian vähän kuin liikaa työtä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Minusta Suomella on edelleen varaa harjoittaa vastasyklistä finanssipolitiikkaa. | Eri mieltä | 7 |
Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Kestävyysvajeen takia Rinteen hallituksen finanssipolitiikan peruslinja saisi minusta olla vähän tiukempi kuin mitä se hallitusohjelman perusteella näyttää olevan, semminkin kun hallitusohjelmassa ei minusta juurikaan löydy sellaisia “rakenneuudistuksia“, joiden voisi arvioida kohentavan julkista taloutta merkittävästi. Toisaalta on hyvä, että hallitusohjelmassa varaudutaan finanssipolitiikan keventämiseen jos suhdanteet heikkenevät selvästi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Minusta sillä, rahoitetaanko näitä menoja valtion omaisuutta myymällä vai velanottoa lisäämällä, ei ole kovin suurta merkitystä. Kysymys on lähinnä siitä, minkälaista sijoitusriskiä valtion on järkevää kantaa. Suomen valtion voi ajatella sijoittaneen osakemarkkinoille suurella velkavivulla. Verrattuna velanottoon, osakkeiden myyminen pienentää velkavipua ja samalla valtion sijoituksiin liittyvää riskiä. Toisaalta samalla koko sijoitussalkun odotettu tuotto pienenee. Valtion kannattaisi minusta toisaalta joka tapauksessa hajauttaa osakeomistuksensa nykyistä paljon paremmin (myös kansainvälisesti). Minusta ei ole yleensä perusteltua, että valtio omistaa suuria osuuksia yksittäisistä suomalaisista yrityksistä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Väestön ikääntymisen vuoksi julkisia menoja on todennäköisesti lopulta leikattava ja/tai veroja korotettava jos työllisyyttä ei saada selvästi nousemaan nykytasosta. | Samaa mieltä | 7 |
Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Oletan että kysymyksessä viitataan kasvihuonekaasupäästöihin. Käsittääkseni edes suurin piirtein oikean veron laskeminen kaikille kulutushyödykkeille olisi ainakin toistaiseksi hyvin vaikeata. Päästöthän eivät riipu vain siitä, mistä hyödykkeestä on kyse, vaan myös tuotantotavasta. Jos toisaalta tuotantotapaa ei huomioida veroa määritettäessä, verotus ei ohjaa kohti vähäpäästöisimpiä tuotantotapoja. Kulutukseen perustuvissa päästöveroissa tulisi myös huomioida niiden tuotantoon liittyvät päästöverot. Verrattuna tuotantoon perustuviin päästöveroihin tällaisten kulutusverojen hyvänä puolena on se, että ne kohdistuvat myös tuontiin. Suoraviivaisempi ratkaisu olisi EU:n asettama hiilitulli hyödykkeille, joiden hiilinjalanjälki on suuri ja jotka tuodaan maista, joiden ilmastopolitiikka on hyvin löysää.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Samaa mieltä | 7 |
Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Yhteisövero vaikuttaa pidemmän päälle palkkatasoon ainakin investointien kautta. Yhteisövero kohdistuu investointien koko tuottoon eikä ainoastaan ns. normaalituoton ylittäviin voittoihin. Siksi yhteisövero on omiaan vähentämään investointeja mikä lopulta näkyy myös palkoissa. Yhteisöveron kielteinen vaikutus investointeihin ja sitä kautta myös palkkatasoon on luultavasti suurempi Suomen tapaisessa pienessä avotaloudessa kuin suurissa talouksissa. Se kuinka paljon yhteisöveron korottaminen laskisi palkkatasoa voi riippua monista asioista. Asian tutkiminen empiirisesti on varsin hankalaa ja tulokset vaihtelevat.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Työllisyys ei tietenkään ole siinä mielessä ykköstavoite, että sen nostamista kannattaisi tavoitella keinolla millä hyvänsä. Mutta jo muiden pohjoismaiden esimerkit viittaavat siihen, että Suomessa olisi luultavasti mahdollista nostaa työllisyyttä ilman että esimerkiksi hyvinvointivaltion perusarvoista tarvitsee tinkiä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Hyvä finanssipolitiikka edellyttää, että julkisen talouden kehitystä yritetään arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Kestävyysvaje on erityisen hyödyllinen mittari tilanteessa, jossa väestöikärakenteen ennustetaan muuttuvan. Tämä johtuu toisaalta siitä, että väestörakenteella on selkeä yhteys julkiseen talouteen ja toisaalta siitä, että väestörakenteen muutoksia pystytään varsin hyvin ennakoimaan ainakin muutaman vuosikymmenen päähän.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Poliittisten johtajien näkemykset hyvästä rahapolitiikasta ja sen tavoitteista voivat vaihdella ajan myötä ja heijastaa heidän poliittisia valtapyrkimyksiään. Siksi keskuspankin itsenäisyys yhdistettynä selkeään tavoitteenasetteluun tekee rahapolitiikasta ennustettavampaa ja vakaampaa verrattuna siihen, että rahapolitiikka olisi suoraan poliittisten päättäjien ohjauksessa. Samalla se on omiaan vakauttamaan talouskehitystä. Keskuspankin itsenäisyys on luultavasti erityisen arvokasta juuri rahaliitossa, jossa jäsenvaltioiden poliittisilla johtajilla voi olla keskenään erilaisia näkemyksiä. EKP:n itsenäisyys on tietenkin rajallista. EKP ei esimerkiksi voi itse määritellä rahapolitiikan tavoitteita uudestaan. Näin pitääkin olla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 3 | Epävarma | 7 |
Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Samaa mieltä | 7 |
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on ylipäätään hankala käsite. Eläkejärjestelmän osalta siihen vaikuttaa joka tapauksessa eläkkeiden indeksoinnin lisäksi myös mm. maksut ja karttumat. Toisaalta nykyiset eläkeläiset saavat työeläkkeensä paljon matalammilla maksuilla kuin nuoremmat sukupolvet. (Tämä on mahdollista sen takia, että järjestelmä ei ole läheskään täysin rahastoiva.) Siksi ainakin eläkeindeksin parantaminen (isompi paino palkkojen kehitykselle) jo maksussa olevien eläkkeiden osalta olisi minusta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Hajautettu järjestelmä kasvattaa kustannuksia verrattuna yhteen hyvin hoidettuun rahastoon. Merkittävin kustannus liittynee yksityisalojen työeläkevakuuttajien yhteisvastuuseen. Se edellyttää tiukkaa vakavaraisuussääntelyä, mikä puolestaan laskee pitkän aikavälin sijoitustuottoja. Toisaalta kilpailu tällä alalla on joka tapauksessa aika rajoitettua. Hajautettu järjestelmä saattaa kuitenkin vähentää poliittisia riskejä. Voi olla, että työeläkevarat olisi jo käytetty, jos ne olisivat suoraan valtiovallan näpeissä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Ainakin periaatteessa tällaiset tullit olisivat hyvä (osittainen) ratkaisu siihen ongelmaan, että kaikki maat eivät ole mukana esim. päästökaupassa. Pelkään vain, että tullien määrittäminen voi käytännössä olla aika hankalaa, koska erilaisten hyödykkeiden tarkan hiilinjalanjäljen arvioiminen on vaikeata.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Epävarma | 7 |
Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 5 | Samaa mieltä | 6 |
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Tarvitaan ainakin kannusteita. Parasta olisi hinnoitella kaikki päästöt samalla tavalla veron tai päästökaupan avulla ja välttää sen päälle tulevaa ohjaamista. | Vahvasti samaa mieltä | 9 |
Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Suhdannetilanteeseen nähden budjetti saisi olla vähän kireämpikin, vaikka julkinen talous nyt koheneekin. | Epävarma | 6 |
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Samaa mieltä | 8 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | QE voi vaikuttaa monin eri tavoin ja sen hyödyistä ja haitoista on erilaisia näkemyksiä. Itse pidän todennäköisenä, että QE on kasvattanut euroalueen työllisyyttä ja tuotantoa esimerkiksi heikentämällä euron arvoa ja antamalla lisää finanssipoliittista liikkumatilaa monille euromaille (laskemalla niiden valtionlainojen korkoja). Jälkimmäinen vaikutus on ollut omiaan vähentämään euroalueen finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä. Toisaalta se on samalla todennäköisesti kasvattanut velkaantumiseen lliittyviä riskejä tulevaisuudessa. Yksi huolenaihe koskee sitä, mitä tapahtuu, kun QE lopulta lopetetaan. Itse en ajattele, että QEn lopettaminen aiheuttaisi välttämättä äkillisiä ongelmia, sillä keskuspankki voi halutessaan pienentää tasettaan hyvin hitaasti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 2 | Samaa mieltä | 6 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Epävarma | 7 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Tuottavuuden kannalta olisi hyvä, että työntekijät liikkuvat nopeasti yrityksiin, joissa heidän osaamisestaan on eniten hyötyä. Tiukka irtisanomissuoja jarruttaa tätä prosessia. Tiukka irtisanomissuoja voi myös suoraan vähentää joidenkin työntekijöiden motivaatiota tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. On selvää, että jokaisen yksittäisen työntekijän palkkaaminen on irtisanomissuojan takia erityisen iso riski pienille yrityksille. Tuottavuuden kannalta on silti ainakin jossakin määrin ongelmallista, että irtisanomissuojaa kaavaillaan heikennettäväksi vain pienten yritysten osalta. Tällöin yrityksen kasvaminen yhdellä työntekijällä voi kiristää irtisanomissuojaa kaikkien työntekijöiden osalta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Epävarma | 5 |
Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Vähintäänkin valitusten käsittelyä tulisi nopeuttaa. Rakennushankkeiden viivästyminen valitusten käsittelyyn liittyvien viiveiden takia on tuhlausta. | Epävarma | 6 |
Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Samaa mieltä | 7 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 6 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Epävarma | 6 |
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | “Kunnianhimoisesti“ kuulostaa toki aina hyvältä... Karsittavaa löytyy mutta suurimmat arviot yritystukien kokonaissummasta ovat harhaanjohtavia erityisesti verotukien takia. Esimerkiksi se, että yritys maksaa energiastaan vähemmän veroa kuin kotitalous, voi olla verotuksen kokonaisuuden kannalta perusteltua. Mutta vähintään pitäisi pyrkiä siihen, että verotus kohtelee erilaisia yrityksiä yhdenmukaisesti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Yksittäistä euromaata koskeva kustannuskilpailukykyongelma on toki helpompi korjata tilanteessa, jossa muissa euromaissa on suhteellisen korkea inflaatio. Tällöin nimellispalkkojen jäädyttäminen riittää kohentamaan kilpailukykyä nopeasti. Jos euroalueen inflaatio on hyvin matala, tarvitaan nimellispalkkojen laskemista tai fiskaalisen devalvaation tapaisia toimia. Molemmat ovat hankalia toteuttaa. En kuitenkaan ajattele, että inflaatiotavoitetta olisi näistä syistä johtuen välttämättä perusteltua nostaa. Finanssikriisin jälkeen inflaatio on ollut pitkään EKP:n tavoitetta matalammalla tasolla, mikä on vaikeuttanut kilpailukykyerojen umpeen kuromista entisestään ja samalla heikentänyt työllisyyttä monessa maassa. Mutta koska EKP ei ole viime vuosina onnistunut saavuttamaan nykyistäkään inflaatiotavoitettaan, ei ole selvää, että korkeampi inflaatiotavoite olisi auttanut.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 5 | Epävarma | 7 |
Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Käsittääkseni vahvin perustelu erisuuruisille arvonlisäverokannoille liittyy siihen, että osa markkinapalveluista korvataan herkästi kotityöllä. Sillä voi perustella esim. ravintolapalveluiden verottamista tavallista alemmalla verokannallta. Mutta Suomen nykyinen järjestelmä ei ole tässä suhteessa kovin johdonmukainen. Alennetut arvonlisäverokannat ohjaavat usein tarpeettomasti kulutusvalintoja. Ne myös lisäävät hallinnollisia kustannuksia. Siksi alennetuista arvonlisäverokannoista luopuminen olisi parannus nykyjärjestelmään verrattuna. Uudistuksella olisi kielteinen tulonjakovaikutus, joka voitaisiin kompensoida viilaamalla tuloverotusta ja joitakin tulonsiirtoja.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 5 | Epävarma | 7 |
Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | Eri mieltä | 7 |
Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Jollakin tavalla on huolehdittava siitä, että työttömyysturvan vastineeksi työttömät aktiivisesti etsivät töitä ja ovat valmiita parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan esimerkiksi juuri osallistumalla työvoimakoulutukseen. Suhteellisen tiukat ehdot (täyden) työttömyysturvan saamiselle mahdollistavat korkeamman työttömyysturvan tason. Se, miten nämä ehdot kannattaa täsmälleen asettaa, on toinen asia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Samaa mieltä | 7 |
Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Suhdannetilanteen ja julkisen talouden pitkän aikavälin näkyminen perusteella ainakin hieman hallituksen linjaa kiristävämpi politiikka alkaisi olla jo perusteltua. Se kuinka paljon finanssipolitiikkaa tulisi kiristää riippuu osin siitä, kuinka suureksi julkisen talouden kestävyysvaje arvioidaan ja missä määrin se ajatellaan hoidettavan esimerkiksi työntarjontaa lisäävillä rakenneuudistuksilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Erityisesti puutteellinen suomen kielen taito voi heikentää monien maahanmuuttajien tuottavuutta työmarkkinoilla. Sen takia on nähdäkseni hyvin mahdollista, että työehtosopimuksissa määritellyt vähimmispalkat ovat heidän osaltaan merkittävä työllistymisen este. (Ks. myös talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2016.) Toisaalta maahanmuuttajien nopea työllistyminen olisi kaikkien kannalta hyvin arvokas asia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 10 | Työpaikkoja ei ole vakiomäärä vaan pidemmän päälle työpaikkojen määrä riippuu työn tarjonnasta. Työn jakaminen työaikoja lyhentämällä johtaisi todennäköisesti veroasteen nostamiseen mikä pikemminkin vähentäisi työllisyyttä. | Eri mieltä | 8 |
Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Epävarma | 6 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Paikallisen sopimisen lisääminen toisi työnantajille lisää mahdollisuuksia nostaa tuottavuutta esimerkiksi työaikajärjestelyillä tai tulospalkkauksella. Toisaalta paikallinen sopiminen luultaisi edesauttaisi huonosti koulutettujen ihmisten työllistymistä. Lisäksi paikallinen sopiminen saattaisi ehkäistä suhteellisen huonosti kannattavien yritysten lopettamista. Nämä tekijät ovat omiaan heikentämään työn tuottavuutta kansantalouden tasolla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 2 | Paikallisen sopimisen lisääminen saattaisi parantaa työllisyyttä mm. vähentämällä työntekijän palkkaamiseen liittyviä riskejä työnantajan kannalta. Vaikutus riippuu kuitenkin siitä mitä paikallisen sopimisen lisääminen käytännössä tarkoittaisi. On myös mahdotonta verrata tätä kaikkiin muihin mahdollisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentäminen saattaisi olla varsin tehokas yksittäinen keino työllisyyden parantamiseksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Tällainen malli edellyttäisi verotuksen kiristämistä mikä puolestaan helposti vähentäisi työllisyyttä. Toisaalta pelkän vähimmäisturvan korvaaminen perustulolla ei poistaisi esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyviä kannustinongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | On olemassa hyviä perusteluita sille, että pääomatuloja verotetaan eri tavalla kuin työtuloja. Yksi perustelu on, että korkotulojen verottaminen tarkoittaa sitä, että kulutusta huomenna verotetaan ankarammin kuin kulutusta tänään, mitä on vaikeaa pitää tavoiteltavana. Toinen perustelu liittyy inflaatioon. Korkotuloista joudutaan usein maksamaan veroa vaikka reaalinen tuotto olisi negatiivinen. Maissa, joissa on käytössä yleinen tuloveromalli, onkin yleensä erilaisia vähennyksiä jotka keventävät pääomatulojen verotusta. Tulonjaon ja taloudellisen tehokkuuden kannalta perustellumpi uudistus olisi kiristää listaamattomien yritysten jakamien osinkojen verotusta laskemalla ns. huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottorajaa. Yleinen tuloveromalli saattaisi kuitenkin toimia hyvin, jos verotettavaksi pääomatuloksi laskettaisiin ainostaan ns. normaalituoton (riskitön tuotto) ylittävä tulo.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Omistusasumisen laskennallisen tuoton verottomuus yhdistettynä yksityisten vuokra-asuntojen vuokratuoton verottamiseen, vaikuttaa voimakkaasti omistus- ja vuokra-asumiseen suhteelliseen hintaan. Ei ole esitetty hyviä perusteluita sille, miksi valtiovallan tulisi voimakkaasti suosia omistusasumista vuokra-asumiseen nähden.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Epävarma | 6 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Suomessa tuotanto laski suurelta osin vientiteollisuuden ongelmien vuoksi. Voimakkaampi kotimainen elvytys ei olisi vientiteollisuutta juuri auttanut. Suurempi elvytyspolitiikka olisi päinvastoin saattanut hidastaa kustannuskilpailukyvyn kohentumista. Sen sijaan voimakkaampi elvytys esimerkiksi koko euroalueella olisi ollut Suomenkin kannalta hyödyllistä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Samaa mieltä | 7 |
Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Euro on laskenut kansalaisten ja yritysten rahoitus- ja transaktiokustannuksia. Toisaalta finanssikriisin jälkeen euro hidasti vientiteollisuuden ongelmien korjaantumista. Lisäksi euro on saattanut jarruttaa koko EU:n kehitystä. Hyötyjen ja haittojen yhteenlaskeminen on hankalaa, koska emme tarkkaan tiedä miltä maailma olisi näyttänyt ilman euroa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Työn tuottavuuden lasku vientiteollisuudessa vuonna 2008, kiinteä valuuttakurssi ja se tosiasia, että ainakaan jatkavien työntekijöiden palkat eivät hevin jousta alaspäin, olivat hankala yhdistelmä. Kikyn tapainen fiskaalinen devalvaatio oli siihen nähden oikeansuuntainen korjausliike.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Pienten yritysten tukeminen suuriin yrityksiin verrattuna tarkoittaa yritysten kasvukannustimien heikentämistä ja yritysten välisen kilpailuasetelman vääristämistä. Sitä on vaikea pitää järkevänä. Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta olisi toivottavaa, että yritykset joissa työn tuottavuus on korkea kasvaisivat nopeasti suuriksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Olisi pidemmän päälle parempi keskittyä sellaisiin elinkeinoihin jotka eivät edellytä erityisiä tukia. Elinkeinotukien lopettaminen ei pidemmän päälle vähentäisi työllisyyttä tai kansantuloa, koska työpaikkoja syntyisi muille aloille. Se missä aikataulussa nykyiset elinkeinotuet tulisi lopettaa on kuitenkin oma kysymyksensä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 2 | Epävarma | 7 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 10 | Vuokrasääntelyyn liittyy monia ongelmia. Se esimerkiksi vähentää työvoiman liikkuvuutta. Jos nimittäin vuokrasääntely vaikuttaa vuokratasoon, se johtaa myös siihen, että vuokra-asuntoja ei riitä kaikille halukkaille. Toisaalta edullisesta vuokra-asunnosta ei välttämättä kannata muuttaa työn perässä kun sellaisen on onnistunut saamaan. Toinen ongelma on se, että vuokrasääntely johtaa helposti pimeisiin vuokramarkkinoihin. Kolmas ongelma on se, että vuokrasääntely heikentää vuokranantajien kannustimia huolehtia asunnon kunnosta, koska säännellyllä vuokralla huonompikuntoinenkin asunto kelpaa vuokralaisillle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 2 | Arvattavasti kotitalousvähennys todellakin vähentää harmaata taloutta pienentämällä joidenkin sellaisten palveluiden verokiilaa joita olisi ehkä suhteellisen ostaa “pimeästi“. Toisaalta sekin johtaa veromenetyksiin. Pidän myös nykyistä kotitalousvähennystä varsin suurena. Siksi en ole täysin vakuuttunut, että se olisi “tehokas“ tapa torjua harmaata taloutta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Robotteja verotetaan jo yhteisö- ja pääomatuloverotuksen kautta. On vaikea nähdä miten erillinen robottivero edes käytännössä toteuttaisiin. Miten robotti määriteltäisiin? Robotit ovat osa teknologista kehitystä, joka nostaa työn tuottavuutta ja palkkatasoa. Mahdolliset perusteltut tietynlaisten koneiden tai laitteiden erityisverolle saattaisivat liittyä tulonjakotavoitteisiin. Mutta silloinkin koulutukseen panostamiseen olisi luultavasti parempi ratkaisu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Perintöverotus toki pienentää kansantuloa heikentämällä kannusteita investointeihin ja varallisuuden kerryttämiseen. Toisaalta perintövero kohdistuu myös ns. suunnittelemattomiin perintöihin, jotka liittyvät siihen, että ihmiset eivät tiedä elinaikaansa. Siltä osin perintöverotus ei vääristä säästämispäätöksiä lainkaan. Suomen nykyinen, varsin maltillinen perintöverotus tuskin on ainakaan suurempi ongelma talouskasvun kannalta kuin esimeriksi yhteisö- ja pääomatuloverotus.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |