Ekonomistipaneelin enemmistö katsoo, että eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Väittämän torjuu kuudesosa ekonomisteista.
Kysymys: Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset |
---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||
Hanken | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||
VATT | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||
MIT | Samaa mieltä | 7 | Seka taloudellista etta turvallisuuspoliittista. | Profiili ja vastaukset | |
VATT | Epävarma | 5 | Tämän todentaminen lienee vaikeaa, kun samaan aikaan on tapahtunut melkoisia muitakin muutoksia Suomen kansantaloudessa. | Profiili ja vastaukset | |
Hanken | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |
Suomen Pankki | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||
Jyvaskylan yliopisto | Samaa mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||
Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Uskon eurojäsenyyden vähentäneen suomalaisten taloudenpitäjien kohtaamaa volatiliteettia ja alentaneen riskipreemioita. Euron viime vuosien ongelmat olisivat uskoakseni heijastuneet myös Suomeen. | Profiili ja vastaukset | |
Vaasan yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||
VATT | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||
Samaa mieltä | 8 | Hyödyt ovat suuremmat kuin haitat ja finanssipolitiikan teho on parantunut | Profiili ja vastaukset | ||
Suomen Pankki | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||
![]() | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||
Suomen Pankki | Vahvasti samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||
Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||
Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||
Tampereen yliopisto; VATT | Epävarma | Euro-alue ei todennäköisesti ole optimaalinen valuutta-alue, mutta siitä on vaikea saada varmuutta mitä olisi tapahtunut jos Suomi olisi jäänyt ulkopuolelle. Sopivaa verrokkia on vaikea löytää. Esim. Ruotsin ja Suomen erilaiselle talouskehitykselle on muitakin syitä kuin rahaliiton jäsenyys.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Samaa mieltä | 5 | Nettohyöty ei kuitenkaan ole ollut kovin suuri viimeaikaisen taantuman vuoksi. Kelluvalla kurssilla kilpailukykyä olisi saatu nopeammin parannettua. Koska kilpailukykysopimus näyttää toimivan, uskon asteittain päästävän selvemmin plussan puolelle. Kaikki riippuu tietysti tulevasta rakenteiden joustavuudesta ja siitä, säilyykö konsensus.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |
helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||
![]() | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | |
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 2 | Ajattelen tässä myös muita kuin BKT:llä mitattavia asioita. | Profiili ja vastaukset | |
Svenska Handelshögskolan | Eri mieltä | 2 | Vaikuttaa siltä, että markan ulkoiseen arvoon vaikuttamalla kilpailukykyä olisi voitu säädellä kivuttomammin ja tehokkaammin. Tämän keinon jäättäminen työkalupakin ulkopuolelle oli kenties perusteltua muista kuin taloudellisista syistä. Toki rahapolitiikan ulkoistaminen leveämmille harteille on vähentänyt uskottavuuspaineita. Noilla leveämmillä harteilla on jatkeenaan kuitenkin myös paksummat sormet, jotka eivät kykene rahapolitiikkan hienomotoriseen säätelyyn pikkuriikkisen kansantalouden erityistarpeisiin, joita on ilmaantunut roppakaupalla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |
Kansaneläkelaitos | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Epävarma | 6 | Euro on laskenut kansalaisten ja yritysten rahoitus- ja transaktiokustannuksia. Toisaalta finanssikriisin jälkeen euro hidasti vientiteollisuuden ongelmien korjaantumista. Lisäksi euro on saattanut jarruttaa koko EU:n kehitystä. Hyötyjen ja haittojen yhteenlaskeminen on hankalaa, koska emme tarkkaan tiedä miltä maailma olisi näyttänyt ilman euroa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |
Aalto yliopisto/ ETLA | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||
Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||
Helsingin yliopisto | Epävarma | Eurosta oli alkuaikana (< 2008) Suomelle suuresti hyötyä, koska se vakautti talouden poistamalla inflaation ja taipumuksen devalvaatiosykleihin. Tämän jälkeen on rikottu Maastrichtin sopimusta ottamalla käyttöön “yhteisvastuu“ veloista, mikä tuo euro-alueelle moraalikato-ongelman.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||
VATT | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Pitkän aikavälin ratkaisu joka tuo luottamusta Suomen talouteen, vrt. esim. Nordean muutto Suomeen. | Profiili ja vastaukset | |
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 4 | Sopeutuminen asymmetrisiin kriiseihin on vaikeampaa eurossa. | Profiili ja vastaukset | |
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Epävarma | 8 | Vastaus riippuu siitä mikä olisi ollut eurolle vaihtoehto (esimerkiksi kelluva valuutta ja inflaatiotavoite vai jokin muu), jota ei kysymyksessä ole määritelty. | Profiili ja vastaukset | |
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 6 | Yksi keskeisistä ideoista euroon mennessä oli, että ulkoisen pakkopaidan ja ajoittaisista devalvaatioista luopuminen pakoittaisi sisäiseen joustavuuteen. Sittemmin kävi ilmeiseksi, että pakkopaita kyllä sitoo mutta sisäistä joustavuutta ei löydy ainakaan riittävästi. Tästä näkökulmasta Suomi olisi ehkä ollut paremmassa asemassa ilman euroa (sivuutan tässä koko euron kaatumiseen liittyvän uhan). Toisaalta uskon, että euro on tuonut vakautta sekä jatkuvaa hyötyä niin yrityksille kuin kuluttajille paremman hintojen vertailtavuuden, lisääntyneen tuontitarjonnan/-kilpailun sekä valuutanvaihto ja -suojauskustannusten laskun kautta. Yleisen keskustelun kannalta ongelmana on, että nämä hyödyt syntyvät kovin pieninä puroina, hajautetusti ja pitkän ajan kuluessa, jolloin nämä edut tulevat aliarvostetuksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||
Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||
Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 5 | Vastaus laadittu oletuksella että muut kuin pelkästään talousvaikutukset otetaan huomioon. | Profiili ja vastaukset | |
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | On perinteinen näkemys, että kelluva valuuttakurssi on optimaalista rahapolitiikkaa. On normaalia, että maiden suhteellisten hinta- ja palkkatasojen täytyy ajoittain sopeutua. Sisäiset hintatasot ovat erittäin jäykkiä ja tästä syystä oma valuutta, joka mahdollistaa maiden välisten hintatasojen muutokset joustavasti valuuttakurssimuutosten avulla, on hyvä asia. Myös Pohjoismaiden talouksien käyttäytymiset globaalin talouskriisin aikana ja sen jälkeen tukevat näkemystä (katso esim.: http://voxeu.org/article/great-recession-case-flexible-exchange-rates-alive-and-well).Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |
Aalto-yliopisto | Eri mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||
Tampereen yliopisto | Eri mieltä | 8 | Omalla valuutalla Suomen kehitys olisi todennäköisesti muistuttanut enemmän Ruotsin kehitystä. EU alue ei ole vielä(kään) optimaalinen valuutta-alue. | Profiili ja vastaukset | |
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 9 | EMU-jäsenyyden taloudelliset edut liittyvät kaupankaynnin edellytysten paranemiseen (mikrotaloudelliset tehokkuusedut) ja makrotaloudellisen vakauden lisääntymiseen. Haitat puolestaan liittyvät itsenäisen korkopolitiikan ja valuuttakurssijouston katoamiseen. Vertailu Ruotsiin osoittaa, etteivät Suomen EMU-jäsenyydestä saamat kaupankäyntiedut ole merkittäviä eikä myöskään makrotaloudellinen vakaus ole eurojäsenyyden takia parantunut. Potentiaalisten haittojen osalta itsenäisen korkopolitiikan menetys ei ole merkittävä seikka, koska EKP:n rahapolitiikka on sopinut Suomelle hyvin ja välittynyt yksityiseen sektoriin. Sen sijaan valuuttakurssijouston puute on hidastanut kustannuskilpailykyvyn sopeutumista, kun työmarkkinoiden joustavuus ei ole riittävää. Suomen hidas toipuminen ei kuitenkaan johdu yksin kustannuskilpailukykyongelmasta. Lisäksi eurojäsenyyteen liittyy poliittisia hyötyjä ja eroamiseen erilaisia kustannuksia. Siten johtopäätös ei ole, että Suomen pitäisi erota eurosta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 9 | Suomen rahoitusmarkkinat eivät ole olleet euroa edeltäneen historiansa aikana näin vakaat. Talousongelmat eivät johdu eurosta. Kiinteän kurssin aikana ennen euroa meillä oli samansuuntaisia ongelmia jatkuvasti. Devalvointi ja sen mahdollisuus tappoi kannusteet korjata talouden vinoutumia. Joustava kurssikaan ei takaa ongelmattomia hyötyjä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset |
Vaasan yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |
Åbo Akademi | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset |