Maahanmuuton taloushyödyt riippuvat kotoutumisesta ja työllistymisestä

Kolmasosa (34 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, että Suomen talous hyötyisi, jos nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin. Eri mieltä on joka seitsemäs (14 %) mutta suurin osa on kannastaan joko epävarma (42 %) tai vailla mielipidettä (11 %).  Kommenteissaan monet ekonomistit katsovat, että maahanmuuton tuplaamisen kokonaisvaikutukset ovat positiivisia pitkällä aikavälillä edellyttäen, että maahanmuuttajat kotoutuvat ja työllistyvät riittävän hyvin. Väestön ja työvoiman kasvun lisäksi maahanmuutto voisi vaikuttaa positiivisesti myös tuottavuuteen. Toisaalta lyhyellä aikavälillä kulut voivat olla hyötyjä korkeammat.

Kysymys: Suomen talous hyötyisi, jos rakenteeltaan nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Mikael Collan	VATT	Samaa mieltä		Kaksinkertaistettaisiin miten? Kaksinkertaistuisi itsestään ilman kuluja? Yleisesti ottaen yksilöiden tai perhekuntien, jotka itsenäisinä yksikköinä tarkasteltuina tuottavat talouteen enemmän tuloja kuin kuluja ovat aggregaattinakin katsottuna taloutta hyödyttäviä. Kysymys lienee siitä, että miten saadaan näitä taloudelle hyödyllisiä yksilöitä muuttamaan Suomeen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Jarkko Harju	Tampereen yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Epävarma	6		Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma		Epävarmuuteni liittyy tuohon kaksinkertaistamiseen - entä jos lisätään 50%? Aika vahvasti vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa (understatement)	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Epävarma		Tämä auttaisi ainakin työvoimapulan suhteen	Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20	8		Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20	8	Työllistyvä maahanmuutto kiistatta hyödyllistä. 1000 pakolaista sen sijaan aiheuttanut Ruotsin datassa 7 vuoden aikana 100 miljoonan €:n kustannuksen Ruotsille (yhdessä vuodessa keskimäärin 192000 SEK pakolaista kohden, FinanzArchiv 2019, 297-322). Suomen julkiselle taloudelle kustannus samaa kertalukua.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma		Parempi jos painotusta työperäiseen.	Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	5	Taloustieteelliset tutkimukset maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ovat melko positiivisia. Toki paljon riipuu siitä, miten maahanmuutajat kotoutuvat ja työllistyvät. Uskoisin, että toimivalla kototumis- ja työllistymispolitiikalla maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat positiivia pitkällä aikavälillä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Eri mieltä 2021-09-20	7		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	7	Talouden näkökulmasta tällöin olisi joillain työvoimapulasta kärsivillä sektoreilla enemmän työvoimaa tarjolla. Työvoiman lisäys luultavasti olisi talouden kannalta suurempi vaikutus kuin maahanmuutosta aiheutuvat kulut julkiselle sektorille. Varmemmin näin ainakin pidemmällä aikavälillä, jolloin tyypillisesti useampi tulija on ehtinyt löytää työtä. Laajemmin yhteiskunnan näkökulmasta tällä tietysti voisi olla muunkinlaisia sosiaalisia vaikutuksia, negatiivisia ja positiivisia.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Samaa mieltä	7	Väestön ikääntymisen myötä huoltosuhde kasvaa. Maahanmuutto on lyhyellä aikavälillä ainoa keino lisätä työvoimaa.	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	6	Julkisen talouden kannalta vähän nopeampi väkiluvun kasvu on yleensä hyvä asia jo se takia että se helpottaa eläkkeiden ja hoivan rahoitusta. Tämä toki edellyttää, että maahanmuuttajat työllistyvät kohtuullisen kohtuullisen hyvin. Mutta luulen, että nykyinenkin keskimääräinen taso riittää tekemään maahanmuutosta julkisen talouden kannalta hyödyllisen. Samalla se auttaa keventämään kaikkien verotaakkaa. Maahanmuuttajat voivat myös nostaa työn tuottavuutta täydentämällä täällä jo asuvien osaamista. Suurempi väkiluku helpottaa myös tuottavuutta vahvistavaa erikoistumista.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	8	Miten Suomen talouden hyöty mitataan tällaisessa asiassa, joka aiheuttaa runsaasti tulonjakovaikutuksia? Otetaanko painotettu keskiarvo kotitalouksista? Humanitaarisen maahanmuuton tuplaaminen tuplaa siitä julkiselle sektorille aiheutuvat kustannukset. Työperäisessä maahanmuutossa on alenevat skaalatuotot eli sen mahdolliset edut eivät tuplaannu. Lisäksi pienituloiset maahanmuuttajat käyttävät ainakin aluksi enemmän julkisia palveluja kuin maksavat veroja. Tämän kaiken lopputuloksena olisi julkistalouden kriisiytyminen.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä	3	Vaikutukset riippuvat siitä, kuinka pitkästä aikajänteestä puhutaan. Lyhyellä aikavälillä tulee sopeutumisesta aiheutuvia kustannkuksia ja kilpailu joistain työpaikoista kiristyy. Pitemmällä aikavälillä työmarkkinat kuitenkin sopeutuvat ja kokonaistyöpanos on suurempi ja kestävyysongelma jonkun verran helpottuu.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20		Ilman muuta kun valtaosa maahanmuutosta on työvoimaperäistä.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	1		Profiili ja vastaukset
Ritva Reinikka		Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20	5		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Vahvasti samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Eri mieltä	7	Nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa on kai perusteltu enemmän humanitaarisiin kuin taloudellisiin syihin vetoamalla.	Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Tuomo Suhonen	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20	6		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Vahvasti samaa mieltä		Maahanmuutto on hyvä ratkaisu sekä työvoiman saatavuuden ongelmiin että huoltosuhteen parantamiseen.	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Epävarma	7	Riippuu ainakin siitä millä aikavälillä vaikutuksia arvioidaan	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2022-05-25	6		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Epävarma 2021-12-07			Profiili ja vastaukset
Pablo Warnes	Aalto University	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-09-20			Profiili ja vastaukset