Kolmasosa (34 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, että Suomen talous hyötyisi, jos nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin. Eri mieltä on joka seitsemäs (14 %) mutta suurin osa on kannastaan joko epävarma (42 %) tai vailla mielipidettä (11 %). Kommenteissaan monet ekonomistit katsovat, että maahanmuuton tuplaamisen kokonaisvaikutukset ovat positiivisia pitkällä aikavälillä edellyttäen, että maahanmuuttajat kotoutuvat ja työllistyvät riittävän hyvin. Väestön ja työvoiman kasvun lisäksi maahanmuutto voisi vaikuttaa positiivisesti myös tuottavuuteen. Toisaalta lyhyellä aikavälillä kulut voivat olla hyötyjä korkeammat.
Kysymys: Suomen talous hyötyisi, jos rakenteeltaan nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | Kaksinkertaistettaisiin miten? Kaksinkertaistuisi itsestään ilman kuluja? Yleisesti ottaen yksilöiden tai perhekuntien, jotka itsenäisinä yksikköinä tarkasteltuina tuottavat talouteen enemmän tuloja kuin kuluja ovat aggregaattinakin katsottuna taloutta hyödyttäviä. Kysymys lienee siitä, että miten saadaan näitä taloudelle hyödyllisiä yksilöitä muuttamaan Suomeen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Tampereen yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Epävarma | Epävarmuuteni liittyy tuohon kaksinkertaistamiseen - entä jos lisätään 50%? Aika vahvasti vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa (understatement) | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Epävarma | Tämä auttaisi ainakin työvoimapulan suhteen | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Tukholman yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Vahvasti samaa mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| 8 | Työllistyvä maahanmuutto kiistatta hyödyllistä. 1000 pakolaista sen sijaan aiheuttanut Ruotsin datassa 7 vuoden aikana 100 miljoonan €:n kustannuksen Ruotsille (yhdessä vuodessa keskimäärin 192000 SEK pakolaista kohden, FinanzArchiv 2019, 297-322). Suomen julkiselle taloudelle kustannus samaa kertalukua.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Epävarma | Parempi jos painotusta työperäiseen. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 5 | Taloustieteelliset tutkimukset maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ovat melko positiivisia. Toki paljon riipuu siitä, miten maahanmuutajat kotoutuvat ja työllistyvät. Uskoisin, että toimivalla kototumis- ja työllistymispolitiikalla maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat positiivia pitkällä aikavälillä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 7 | Talouden näkökulmasta tällöin olisi joillain työvoimapulasta kärsivillä sektoreilla enemmän työvoimaa tarjolla. Työvoiman lisäys luultavasti olisi talouden kannalta suurempi vaikutus kuin maahanmuutosta aiheutuvat kulut julkiselle sektorille. Varmemmin näin ainakin pidemmällä aikavälillä, jolloin tyypillisesti useampi tulija on ehtinyt löytää työtä. Laajemmin yhteiskunnan näkökulmasta tällä tietysti voisi olla muunkinlaisia sosiaalisia vaikutuksia, negatiivisia ja positiivisia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Väestön ikääntymisen myötä huoltosuhde kasvaa. Maahanmuutto on lyhyellä aikavälillä ainoa keino lisätä työvoimaa. | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 6 | Julkisen talouden kannalta vähän nopeampi väkiluvun kasvu on yleensä hyvä asia jo se takia että se helpottaa eläkkeiden ja hoivan rahoitusta. Tämä toki edellyttää, että maahanmuuttajat työllistyvät kohtuullisen kohtuullisen hyvin. Mutta luulen, että nykyinenkin keskimääräinen taso riittää tekemään maahanmuutosta julkisen talouden kannalta hyödyllisen. Samalla se auttaa keventämään kaikkien verotaakkaa. Maahanmuuttajat voivat myös nostaa työn tuottavuutta täydentämällä täällä jo asuvien osaamista. Suurempi väkiluku helpottaa myös tuottavuutta vahvistavaa erikoistumista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Oulun yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 8 | Miten Suomen talouden hyöty mitataan tällaisessa asiassa, joka aiheuttaa runsaasti tulonjakovaikutuksia? Otetaanko painotettu keskiarvo kotitalouksista? Humanitaarisen maahanmuuton tuplaaminen tuplaa siitä julkiselle sektorille aiheutuvat kustannukset. Työperäisessä maahanmuutossa on alenevat skaalatuotot eli sen mahdolliset edut eivät tuplaannu. Lisäksi pienituloiset maahanmuuttajat käyttävät ainakin aluksi enemmän julkisia palveluja kuin maksavat veroja. Tämän kaiken lopputuloksena olisi julkistalouden kriisiytyminen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Samaa mieltä | 3 | Vaikutukset riippuvat siitä, kuinka pitkästä aikajänteestä puhutaan. Lyhyellä aikavälillä tulee sopeutumisesta aiheutuvia kustannkuksia ja kilpailu joistain työpaikoista kiristyy. Pitemmällä aikavälillä työmarkkinat kuitenkin sopeutuvat ja kokonaistyöpanos on suurempi ja kestävyysongelma jonkun verran helpottuu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| Ilman muuta kun valtaosa maahanmuutosta on työvoimaperäistä. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Epävarma | 1 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Eri mieltä
| 5 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Vahvasti samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Eri mieltä | 7 | Nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa on kai perusteltu enemmän humanitaarisiin kuin taloudellisiin syihin vetoamalla. | Profiili ja vastaukset | |||||
Svenska handelshögskolan | Eri mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma
| 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | Maahanmuutto on hyvä ratkaisu sekä työvoiman saatavuuden ongelmiin että huoltosuhteen parantamiseen. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | 7 | Riippuu ainakin siitä millä aikavälillä vaikutuksia arvioidaan | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Eri mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto University | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Åbo Akademi | Epävarma
| Profiili ja vastaukset |