Kolmasosa (34 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, että Suomen talous hyötyisi, jos nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin. Eri mieltä on joka seitsemäs (14 %) mutta suurin osa on kannastaan joko epävarma (42 %) tai vailla mielipidettä (11 %).  Kommenteissaan monet ekonomistit katsovat, että maahanmuuton tuplaamisen kokonaisvaikutukset ovat positiivisia pitkällä aikavälillä edellyttäen, että maahanmuuttajat kotoutuvat ja työllistyvät riittävän hyvin. Väestön ja työvoiman kasvun lisäksi maahanmuutto voisi vaikuttaa positiivisesti myös tuottavuuteen. Toisaalta lyhyellä aikavälillä kulut voivat olla hyötyjä korkeammat.

Kysymys: Suomen talous hyötyisi, jos rakenteeltaan nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTSamaa mieltäKaksinkertaistettaisiin miten? Kaksinkertaistuisi itsestään ilman kuluja? Yleisesti ottaen yksilöiden tai perhekuntien, jotka itsenäisinä yksikköinä tarkasteltuina tuottavat talouteen enemmän tuloja kuin kuluja ovat aggregaattinakin katsottuna taloutta hyödyttäviä. Kysymys lienee siitä, että miten saadaan näitä taloudelle hyödyllisiä yksilöitä muuttamaan Suomeen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma6Profiili ja vastaukset
Jarkko HarjuTampereen yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarma6Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaEpävarmuuteni liittyy tuohon kaksinkertaistamiseen - entä jos lisätään 50%? Aika vahvasti vaikuttaa joka tapauksessa siltä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa (understatement)Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEpävarma7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarmaTämä auttaisi ainakin työvoimapulan suhteenProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltä Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä 8Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä 8Työllistyvä maahanmuutto kiistatta hyödyllistä. 1000 pakolaista sen sijaan aiheuttanut Ruotsin datassa 7 vuoden aikana 100 miljoonan €:n kustannuksen Ruotsille (yhdessä vuodessa keskimäärin 192000 SEK pakolaista kohden, FinanzArchiv 2019, 297-322). Suomen julkiselle taloudelle kustannus samaa kertalukua.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaParempi jos painotusta työperäiseen.Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä5Taloustieteelliset tutkimukset maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ovat melko positiivisia. Toki paljon riipuu siitä, miten maahanmuutajat kotoutuvat ja työllistyvät. Uskoisin, että toimivalla kototumis- ja työllistymispolitiikalla maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat positiivia pitkällä aikavälillä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Talouden näkökulmasta tällöin olisi joillain työvoimapulasta kärsivillä sektoreilla enemmän työvoimaa tarjolla. Työvoiman lisäys luultavasti olisi talouden kannalta suurempi vaikutus kuin maahanmuutosta aiheutuvat kulut julkiselle sektorille. Varmemmin näin ainakin pidemmällä aikavälillä, jolloin tyypillisesti useampi tulija on ehtinyt löytää työtä. Laajemmin yhteiskunnan näkökulmasta tällä tietysti voisi olla muunkinlaisia sosiaalisia vaikutuksia, negatiivisia ja positiivisia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoSamaa mieltä7Väestön ikääntymisen myötä huoltosuhde kasvaa. Maahanmuutto on lyhyellä aikavälillä ainoa keino lisätä työvoimaa.Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä6Julkisen talouden kannalta vähän nopeampi väkiluvun kasvu on yleensä hyvä asia jo se takia että se helpottaa eläkkeiden ja hoivan rahoitusta. Tämä toki edellyttää, että maahanmuuttajat työllistyvät kohtuullisen kohtuullisen hyvin. Mutta luulen, että nykyinenkin keskimääräinen taso riittää tekemään maahanmuutosta julkisen talouden kannalta hyödyllisen. Samalla se auttaa keventämään kaikkien verotaakkaa. Maahanmuuttajat voivat myös nostaa työn tuottavuutta täydentämällä täällä jo asuvien osaamista. Suurempi väkiluku helpottaa myös tuottavuutta vahvistavaa erikoistumista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä8Miten Suomen talouden hyöty mitataan tällaisessa asiassa, joka aiheuttaa runsaasti tulonjakovaikutuksia? Otetaanko painotettu keskiarvo kotitalouksista? Humanitaarisen maahanmuuton tuplaaminen tuplaa siitä julkiselle sektorille aiheutuvat kustannukset. Työperäisessä maahanmuutossa on alenevat skaalatuotot eli sen mahdolliset edut eivät tuplaannu. Lisäksi pienituloiset maahanmuuttajat käyttävät ainakin aluksi enemmän julkisia palveluja kuin maksavat veroja. Tämän kaiken lopputuloksena olisi julkistalouden kriisiytyminen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTSamaa mieltä3Vaikutukset riippuvat siitä, kuinka pitkästä aikajänteestä puhutaan. Lyhyellä aikavälillä tulee sopeutumisesta aiheutuvia kustannkuksia ja kilpailu joistain työpaikoista kiristyy. Pitemmällä aikavälillä työmarkkinat kuitenkin sopeutuvat ja kokonaistyöpanos on suurempi ja kestävyysongelma jonkun verran helpottuu.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä Ilman muuta kun valtaosa maahanmuutosta on työvoimaperäistä.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma1Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEri mieltä 5Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoVahvasti samaa mieltä Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä7Nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa on kai perusteltu enemmän humanitaarisiin kuin taloudellisiin syihin vetoamalla.Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABOREEpävarma 6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltäMaahanmuutto on hyvä ratkaisu sekä työvoiman saatavuuden ongelmiin että huoltosuhteen parantamiseen.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEpävarma7Riippuu ainakin siitä millä aikavälillä vaikutuksia arvioidaanProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä 6Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä Profiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEpävarma Profiili ja vastaukset