Vain kymmenen prosenttia ekonomisteista katsoo, että koronakriisi veisi Suomen pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennettäisiin ja sääntelytoimia lisättäisiin merkittävästi. Toista mieltä on selvä enemmistö (73 %) ja 14 prosenttia on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan useat taloustieteilijät toteavat, että vaikka julkisen vallan voimakkaitakin interventioita tarvitaan nyt, ei markkinamekanismien vaikutusta taloudessa ole syytä vähentää pitkäksi aikaa.
Kysymys: Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | Eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Eri mieltä | 3 | Taloustilanteeseen liittyy toki tällä hetkellä erittäin suurta epävarmuutta. Silti mielestäni ensisijaisia toimia ovat koronakriisin aiheuttamasta talouskriisistä kärsivien yritysten tukeminen ja ihmisten toimeentulon varmistaminen. Toki kriisin aikana rajutkin sääntelytoimet voivat olla perusteltuja. Muiden ihmisten kohtaaminen aiheuttaa nyt potentiaalisesti negatiivisen ulkoisvaikutuksen, ja yleensä pelkät suositukset eivät sellaisessa tilanteessa ole riittäviä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | 7 | Kysymys on vähän yleinen. Politiikan interventioiden rakenne on yksi avainkysymyksistä. | Profiili ja vastaukset | ||||
VATT | Eri mieltä | Julkista valtaa ja sääntelyä tarvitaan aina, kun markkinat epäonnistuvat. Sääntelyllä puututaan esim. ulkoisvaikutuksiin, joita markkinat eivät hinnoittele, eivätkä siten ohjaa talouden toimintaa tehokkaasti kuten koronapandemia tai ympäristöongelmat osoittavat. Muutoin ei.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Vahvasti eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Tukholman yliopisto | Eri mieltä | 8 | On vaikea nähdä miksi tähän olisi syytä tai että se edes nykyisten kv-velvoitteiden, etenkin EU:n suunnalla, olisi mahdollista. | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Eri mieltä | Mitä tuossa tarkoittaa pitkä aika? Jonkun aikaa näin tulee varmaankin olemaan, mutta toivottavasti ei yhtään sen pidempään kuin on tarvetta. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Vahvasti eri mieltä | 10 | Miksi ihmeessä pitäisi? Eikö tämä talouden sulkeminen osoita juuri sen, miten julkisen talouden, ihmisten ja koko kansantalouden käy, jos markkinatalouden ei anneta toimia. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Asia on juuri päinvastoin. Kun epidemia saadaan hallintaan, tarvitaan niiden rakenteellisten muutosten vauhdittamista, joiden avulla BKT saadaan kasvu-uralle. Sitä ei voi toteuttaa suunnitelmatalouden periaatteilla. Nokian taannoinen nousu hidasti tarpeellisten uudistusten toimeenpanemista ja Suomi on vertailumaita jäljessä 15 vuotta etenkin työmarkkinoiden uudistamisessa ja siirtymisessä korkoratismista Ruotsin, Tanskan ja Saksan toimivien esikuvien mukaisiin käytäntöihin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Labore | Epävarma | 6 | Ei tule mieleen mitään esimerkkiä, missä markkina-/hintamekanismia kannattaisi vähentää. Merkittäviä interventioita tarvitaan ja on tulossa tulonsiirtoihin ja kokonaiskysyntään liittyen. Vinkki kysymysenasetteluun: sanat “huomattavasti“ ja “merkittävästi“ kannattaisi pudottaa pois, sillä vastausvaihtoehdoissa on jo “vahvasti“.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Epävarma | 6 | Ehkä siinä mielessä, että kriiseissä keskeisten hyödykkeiden osalta tulisi luoda laajempaa kotimaista tuotantoa. Ei välttämättä muuten. | Profiili ja vastaukset | |||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä | 9 | Tällaisen kriisin aikana tarvitaan valtion interventioita alueilla, joissa niitä normaalioloissa ei tarvita. En näe kuitenkaan mitään syytä, miksi tilanteen normalisoituessa kilpailua ja markkinamekanismin toimintaa tulisi rajoittaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Ei mielipidettä
| 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | 7 | Suomen kaltainen huoltovarmuusajattelu, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhteistyössä, on osoittanut kriisissä voimansa. Tulevaisuudessa kiinnitetään varmasti enemmän huomiota lääkkeiden ja etenkin lääkeaineiden valmistukseen Euroopassa (Kiinan ja Intian sijaan).Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Turun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 7 | Koronavirusepidemian hillitsemiseksi on tehtävä toimenpiteitä, jotka antavat normaalia huomattavasti suuremman roolin julkiselle sektorille. Ei ole kuitenkaan selvää miksi tällaisia toimia tai julkisen sektorin roolia pitäisi jatkaa kun epidemiasta on selvitty. Jos kysymys koskee epidemian jälkeistä aikaa, ei mielestäni siinä ole välttämättä syytä hillitä markkinamekanismeja. Toki valtion varmaan pitää jatkaa työttömien ja yritysten tukemista ja rahoittaa näitä toimenpiteitä mahdollisesti esimerkiksi nykyistä kireämmällä verotuksella, mutta tämä ei itsessään ole markkinamekanismien rajoittamista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Tampereen yliopisto; VATT | Epävarma | Toki julkisen vallan rooli koronakriisin hoitamisessa on keskeinen. Aiheutuuko pysyviä muutoksia sääntelytarpeeseen? Koronakriisi eroaa aiemmista esim. finanssikriisistä ainakin siinä, että sen perimmäinen syy ei liity talouden rakenteisiin. Esim. finanssikriisi toi esiin puutteita rahoitussektorin sääntelyssä. Vastaavanlaista ilmiselvää seurausta koronakriisillä ei nähdäkseni ole, vaikkakin sen seurausten hoitoon markkinoiden toiminta / toimimattomuus vaikuttaa (esim. yritysten tukeminen kriisitilanteessa, jossa yksityiset rahoitusmarkkinat eivät välttämättä tarjoa riittäviä keinoja). Lisäksi kriisi on tehnyt ilmeiseksi julkisen sektorin toimintojen keskeisen roolin yhteiskunnassa vrt. ”yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset alat” joihin poikkeustilan käyttöönoton yhteydessä viitattiin – esim. terveydenhuolto, hoivapalvelut. Julkisen vallan rooli tuskin pienenee, mutta en näe ilmeistä syytä ”merkittävään”, ”huomattavaan” lisäykseen ”pitkäksi aikaa” -kysymyksen muotoilu on voimakasNäytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 8 | En näe, että koronakriisi johtuisi markkinoiden epäonnistumisesta, tai että sääntelyn lisääminen auttasi kriisistä selviytymisessä, pikemminkin päinvastoin. Talouspoliittista elvytystä tarvitaan, mutta sääntelyn kasvattaminen koronakriisin varjolla kuulostaa mielestäni hyvin epäilyttävältä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | PTT | Eri mieltä | Suomen vahvuus kriisissä on ollut julkisen vallan keskeinen rooli talouspolitiikassa jo ennen kriisiä. Ei ole syytä lisätä julkisen vallan roolia entisestään. Suomen yksi heikkous on ennen kriisiä on ollut kilpailun vähäisyys, joten ei pidä pahentaa tätä ongelmaa kriisin varjolla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Eri mieltä | 7 | Hiukan epäselväksi jää, mitä tällä tarkoitetaan. Jos kyse on verraten lyhyestä aikavälistä ja puhutaan hyvin rajatusti sairaanhoidon kannalta keskeisistä tuotteista / palveluista, vastaus saattaa olla kyllä, muilta osin vastaus on ei.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Oulun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 7 | Ei “pitkäksi aikaa“! | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 9 | Mitä tarkoitetaan interventionaalisella talouspolitiikalla? Eiköhän markkinavoimien ja julkisen säätelyn välillä ole jo olemassa selkeä tasapaino. | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Samaa mieltä sillä varauksella että sääntelyn keston pituutta on vaikea nyt arvioida. | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä | 7 | Julkisen vallan interventioita tarvitaan varmasti huomattavasti tavanomaista enemmän vähentämään koronakriisin aiheuttamaa laskusuhdannetta, mutta tämä on mahdollista ja perusteltua tehdä jokseenkin perinteisen finanssi- ja rahapolitiikan kautta. Lisäksi voi olla perusteltua käyttää poikkeuksellisia rajoituksia pandemian leviämisen hillitsemiseksi. Koronakriisin varjolla ei kuitenkaan ole perusteltua ryhtyä muuttamaan yhteiskunnan perusrakenteita.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Svenska handelshögskolan | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset |