Suurin osa (42 %) ekonomistipaneelissa kantaa ottaneista on epävarma hiiliveron paremmuudesta ilmastopolitiikan keinona verrattuna päästökauppaan. Kolmannes (33 %) pitää hiiliveroa päästökauppaa parempana ja noin puolet pienempi osuus (17 %) argumentoi päästökaupan puolesta. Varmuuspainotetuissa vastauksissa (ks. selitys sivupalkissa) hiilivero saa kuitenkin taakseen ekonomistien enemmistön.
Kysymys: Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Eri mieltä | 2 | Molemmilla voidaan päästä samaan lopputulokseen. Kuitenkin annettuna ilmastonmuutoksen aiheuttamin kustannuksiin liittyvä epävarmuus, päästökauppa voi olla parempi, koska hallitukset voivat kiristää päästötavoitetta ostamalla lupia pois markkinoilta. Veron nostaminen sen sijaan on poliittisesti hankalampi ja hitaampi prosessi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Samaa mieltä | 9 | Päästökauppahan on veroa parempi instrumentti, koska siinä määritellään samaan aikaan katto päästöjen määrälle kaupattavien oikeuksien määrästä päättämällä ja toisaalta käytetään markkinoiden tehokkuutta oikeuksien hinnoittelussa. Ongelmaksi käytännössä on muodostanut, että meillä on alueellisia päästökauppoja (kuten EU:ssa, Kiinassa, Kaliforniassa), mutta ei globaalia hintaa kasvihuonekaasuille, eikä edes puhuttu jo olemassaolevien päästökauppojen linkittämisestä saati kaupan laajentamisesta. Voi olla pragmaattisempaa neuvotella globaalista hiiliverosta, kuin saada luotua globaali päästökauppajärjestelmä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Hanken | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Vaasan yliopisto | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Euroopassa päästökauppamarkkinat on tuhottu Saksan energiapolitiikan toimesta. Hiilidioksidivero tarvitaan ja globaalilla tasolla. Kuluttajien tulee nähdä, että viime kädessä he ovat aina maksumiehiä. | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Epävarma | Kyllä jos päästökauppaa ei saada käytännössä toimivaksi. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Keinojen tehossa tai ohjausvaikutuksessa ei välttämättä ole isoa eroa, mutta päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi tuskin on valtiontalouden kannalta paras vaihtoehto. Ei ole yhdentekevää, millä perusteella päästökiintiöitä jaetaan, jos niitä ei huutokaupata. Jos etukäteen tiedetään, että niitä jaetaan tulevaisuudessa menneiden päästöjen perusteella, ollaan hakoteillä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | En ole tutustunut asiaan. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Epävarma | Päästökaupassa on mm. se hyvä puoli, että sitä voi kontroloida asettamalla ilmaston muutoksen vaatimat tavoitteet. Veroilla kontrollinti koetaan mahdollisesti negatiiviseksi. Yksi tapa olisi ulottaa päästökiintiöt osittain yksilön tasolle siten, että jokaisella olisi kiintiö, josta voisi käydä kauppaa. Tällainen systeemi vaatisi, että esim. Suomessa olisi kanta-tietokannan kaltainen tietojärjestelmä, jossa jokainen voisi ostaa tai myydä päästökiintiöitä. Tällaisessa systeemissä paljon päätöjä tuottava joutuisi maksamaan edustaan esim. sellaiselle, jolla ei ole varaa vaikkapa lomalentoihin. Veroissa maksut menevät valtion pohjattomaan säkkiin eikä kansalaisten ole yksinkertaista mieltää tällaista välilllistä hyötyä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Tampereen yliopisto; VATT | Eri mieltä
| sekä päästökauppa että ympäristöverot ovat käyttökelpoisia ja tarpeellisia sääntelykeinoja | Profiili ja vastaukset | ||||||
helsingin yliopisto | Eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Päästölupien rajoittamisella pyritään vaikuttamaan määrään, kun taas hiilivero vaikuttaa suoraan hintaan. Siksi hiilivero olisi suorempi ja helpommin hallittavissa oleva keino saada päästöt maksullisiksi ja siten vaikuttaa käyttäytymiseen. Lisäksi myös tuonti EU:n ulkopuolelta voitaisiin ottaa hiilivero piiriin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 9 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii suuria muutoksia energiajärjestelmässä, teollisuuden prosesseissa, liikenteessä, rakentamisessa, rakennusten lämmittämisessä ja maankäyttösektorilla. Periaatteessa päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti yhtä lailla päästökaupalla ja hiilidioksidiverolla. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tarvitaan kuitenkin pitkäikäisiä investointeja ja puhtaan teknologian innovaatioita. Päästöjen riittävän korkea hinta luo kannusteet investoinneille ja innovoinnille. Käytännössä päästökauppa EU:ssa on kärsinyt päästöoikeuksien ylitarjonnasta ja päästöoikeuden hinta ollut pitkään varsin alhainen, mallinnusarvioiden mukaan reilusti alle riittäviin investointeihin kannustavan tason. Päästöoikeuden hinta voi myös vaihdella suhdanteiden mukaan. Ylitarjontaa on ollut poliittisesti vaikea karsia. Päästöjen verottaminen loisi päästöille vakaan hinnan ja yrityksille ennakoitavan investointiympäristön.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Epävarma | 2 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Eri mieltä | 3 | Jos päästökaupan piiriin saadaan kaikki maat ja alat, voidaan lupien määrän avulla säätää suoraan päästöjä ja antaa hintajärjestelmän allokoida päästörajoitukset tehokkaasti. Jostakin syystä vaikuttaa siltä, että ympäristötaloustieteilijät ovat kuitenkin osin kääntymässä veron kannalle. Heillä varmaan hyviä argumentteja miksi näin? Jään kuuntelemaan kiinnostuneena.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Kansaneläkelaitos | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto yliopisto/ ETLA | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Oulun yliopisto | Ei mielipidettä
| 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä
| 10 | Säännöstelyrajoitteet ovat huonompia instrumentteja kuin veroluonteiset maksut, koska ne vääristävät kilpailua. | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Päästökaupan lisäksi tarvitaan globaali hiilidioksivero. Päästökauppa ei sen sijaan toteutune globaalisti jolloin aina jää vapaamatkustajia jotka eivät ole kaupassa mukana. | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 8 | Tutkimusten mukaan verottaminen on kolmesta syystä parempi: 1) eksogeenisesti määräytyvä vero vähentää päästöoikeuksien hintaan liittyvää epävarmuutta ja helpottaa siten yritysten sopeutumista ilmastopolitiikkaan, 2) se myös helpottaa koordinaatiota muun talouspolitiikan kanssa ja 3) vaikeuttaa öljyntuottajamaiden mahdollisuuksia vaikuttaa päästöoikeuksien hintaan tarjontaa supistamalla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Palkansaajien tutkimuslaitos | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 8 | Ilmastonmuutos on vakava ongelma. Päästökauppa on kustannustehokas tapa rajoittaa saastumista. | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto | Epävarma | 9 | Molemmat toimisivat. Isompi kysyms on, kumpi todennäköisemmin leviäisi maailmalla---ja siihen vaikuttaa eri maiden äänestäjien vastaanottavaisuus erilaiselta kuulostaville uudistuksille. Se onkin vaikea kysymys. http://blog.hse-econ.fi/?p=4989 | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | 4 | Periaatteessa molemmilla voitaisiin päästä samaan lopputulokseen, mutta en tunne yksityiskohtia | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 9 | Verot kannusteiden kannnalta tehokkaampia. En oikein usko päästökaupan toimivuuteen. | Profiili ja vastaukset | ||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset |