Kolmasosa (32 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, ettei sote-uudistuksessa syntyville itsehallinnollisille hyvinvointialueille tule antaa verotusoikeutta. Neljä kymmenestä (42 %) puoltaisi maakunnallista verotusoikeutta ja reilu neljäosa (27 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä.  Kommenteissaan maakuntaveroa puoltavat taloustieteilijät toteavat, että ilman verotusoikeutta hyvinvointialueelle ei voi syntyä riittäviä taloudellisia kannustimia. Maakuntaveroa tarpeettomana pitävät puolestaan huomauttavat, että merkittävä osa sote-rahoituksesta tulee jatkossakin joka tapauksessa valtiolta, jolla on myös intressi pyrkiä ohjaamaan varojen käyttöä.

Kysymys: Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTSamaa mieltä6Jos alueet keräävät käyttövaransa itse omalta väestöltään voi se johtaa alueiden väliseen kilpailuun, joka mahdollisesti auttaa tehokkuuteen, mutta voi luoda eriarvoisuutta. Vaikea kysymys.Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä7Palvelujen järjestämisen siirtäminen hyvinvointialueille voi johtaa säästöihin, mutta verotusoikeuden puuttuminen heikentää merkittävästi alueiden kannustimia. Ilman verotusoikeutta hyvinvointialueilla ei oikeastaan ole mahdollisuutta hyödyntää omalla alueellaan syntyneitä säästöjä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma5Profiili ja vastaukset
Jarkko HarjuTampereen yliopistoEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Terveydenhuoltojärjestelmän vahvuus Suomessa perustuu siihen, että kaikki osallistuvat sen rahoittamiseen ja myös saavat palvelut. Rahoituksen tulisi tulla jatkossa valtion budjetista eikä erillisen maakuntaveron muodossa.Profiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarma2Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä3Kannustaminen vastuulliseen taloudenpitoon puoltaa verotusoikeutta. Erot alueiden talouskehityksessä herättävät kysymyksen kuinka realistinen tämä ajatus on. Valtion rooli rahoituserojen tasoittajana tulee olemaan väistämättä suuri.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettä Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSamaa mieltä 8Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltä6Mitkä ovat insentiivit kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja parhaiden käytäntöjen omaksumiseksi?Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoVahvasti eri mieltä9Taloustieteellinen kirjallisuus antaa vahvat perusteet palvelujärjestäjien eli tässä tapauksessa hyvinvointialueiden verotusoikeudelle. Ilman verotusoikeutta hyvinvointialueiden kannustimet palvelujen kustannustehokkaaseen järjestämiseen ovat vähäiset, koska hyvinvointialueiden kannustin on käyttää kaikki valtiolta saatava rahoitus sekä pyrkiä hankkimaan lisää valtionrahoitusta. Verotusoikeus eli osavastuu sote-palvelujen rahoituksesta taas luo kannusteet kustannusten hillintään ja kustannustehokkaampaan palvelutuotantoon. Hyvinvointialueiden verotusoikeus ei kuitenkaan tarkoita etteikö osa rahoituksesta voisi tulla kuntien tapaan valtiolta. Sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta parempaan ratkaisuun päästäisiinkin valtionrahoituksen ja verotusoikeuden yhdistelmällä kuin kummallakaan näistä yksinään.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma6Asiaan liittyy se, että jos nyt toimintaa rahoitetaan kuntien toimesta (tosin valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu), olisi rahoituksen siirtäminen valtion budjettiin kohti paljon keskitetympää mallia. Tämä voi lisätä tehokkuutta, mutta on aika epävarmaa. Kuntien rahoitusmallissa voi olla perusteluna, että kunta päättää mihin toimintaan rajalliset resurssinsa käyttävät, ja tämä voi kaanustaa tehostamaan toimintaa verrattuna tilanteeseen jossa valtio vastaa rahoituksesta. Jos toiminta siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi, loogisesti silloin siirtyisi rahoituskin sinne. Mutta jos terveyspalvelut pitää kuitenkin lakisääteisesti tietyllä standardilla järjestää, voi tehostamisvara olla varsin suppea joka tapauksessa. Jos rahoitus on hyvinvointialueilla syntyy myös ylimääräinen hallinnollinen porras kun verot pitää jotenkin kerätä. Veroaste ei välttämättä nouse jos kuntaverot vastaavasti alenevat.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEri mieltä 9Verotusoikeus parantaisi kannustimia oleellisesti, koska hyvinvointialueilla olisi tällöin osavastuu palveluiden rahoittamisesta, ja säästöt jäisivät maakunnan asukkaiden hyödyksi kun veroprosenttia voitaisiin alentaa. Tutkimuskirjallisuuden perusteella ei ole syytä olettaa, että hyvinvointialueiden verotusoikeus johtaisi kokonaisveroasteen kasvuun. Taloustieteen tutkimuskirjallisuus puoltaa verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoVahvasti samaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tero KuusiEtlaSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTEri mieltäAlueille tulee jatkossa antaa verotusoikeus. Verolla tulee kattaa vain pieni osa kaikista sote-kustannuksista, koska muutoin uudistuksen sote-palvelujen alueelliset tasa-arvotavoiteet eivät toteudu.Asiassa pitää edetä vaihe kerrallaan, koska kyseessä on jo itsessään suuri reformikokonaisuus. Maakuntaveroa säädettäessä pitää huolehtia, että ratkaisu ei nosta kokonaisveroasetetta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti eri mieltä7Verotusoikeus kannustaisi maakuntia järjestämään sote-palvelut kustannuksia säästäen ilman valtion ohjausta. Matalakin maakuntavero riittäisi luomaan kannusteet säästäväisyyteen kunhan marginaalinen menoeuro katetaan omilla verotuloilla. Toisaalta maakuntaveron taso (tai kääntäen valtionosuusprosentti) vaikuttaa siihen, kuinka merkittävästi sairastavuuden sisällyttäminen valtionrahoituksen määräytymiskriteereihin heikentää ennaltaehkäisyn kannusteita. Maakuntien verotusoikeus mahdollistaisi palvelutason ja menojen asettamisen kunkin maakunnan äänestäjien toiveiden mukaiseksi. Tämä voidaan nähdä ongelmaksi yhdenmukaisia palveluja koskevan tavoitteen näkökulmasta, mutta jostain toisesta näkökulmasta sitä voidaan pitää toivottavana.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosVahvasti samaa mieltäOsa hyvinvointialueista on niin pieniä, ettei niille ole syytä antaa verotusoikeutta. Jos alueet olisivat suurempia verotusoikeus voi kannustaa kustannusten hillintään. Toisaalta valtion rahoitus takaa sen, että valtio voi jotenkin edes ohjata hyvinvointialueita.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEri mieltä2Verotusoikeuden voisi kuvitella parantavan kannustimia esim. palvelutuotannon tehostamiseen.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Uusille hyvinvointialueille kaavaillut tehtävät ovat senluontoisia, että näin pienessä maassa ne olisi luotevaa jättää valtakunnan tasolle. Aikaisemmin meillä oli rikkaita ja köyhiä kuntia, joista jälkimmäisten verotulot eivät riittäneet palveluihin. Jos hyvinvointialueille annetaan verotusoikeus, niin silloin meille syntyy rikkaita ja köyhiä hyvinvointialueita, joista jälkimmäisten verotulot eivät riitä palveluihin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä8Alueiden verotusoikeus vahvistaisi kannusteita tehostaa palvelujen tuotantoa.Profiili ja vastaukset
Timm PreinHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEpävarma 5Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoSamaa mieltä1Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä 7Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEpävarma4Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä8ks edellinen kysymys.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti eri mieltä9Valtion rahoitus synnyttää ns. yhteisresurssin ongelman, jossa poliitikoilla on kannustin vapaamatkustamiseen. Poliittisesti valittujen tahojen kannattaa pyrkiä kasvattamaan hyvinvointialueen menoja, koska kustannusten ylittyessä valtio eli käytännössä pääosin muiden alueiden veronmaksajat maksavat kulut. Suomesta on kuntaliitosten yhteydessä saatu vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että paikallispoliitikot myös reagoivat tällaisiin kannustimiin eli vapaamatkustavat odotetulla tavalla. Jos hyvinvointialueilla olisi oma veroinstrumentti, kannustimet tehokkuuteen syntyisivät verotuksen ja maakuntavaalien kautta: Palveluiden tehokkaampi järjestäminen johtaisi alempaan veroprosenttiin ja äänestäjät puolestaan palkitsisivat ne maakuntapoliitikot, jotka tuottaisivat parhaan palvelu-vero-paketin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Valtion rooli takaisi riittävän koordinaation hyvinvointialueiden välillä. Niin monessa tapauksessa - sekä kotimaisissa että ulkomaisissa - on nähty, että yhteisesti sovitut alueelliset tai hajautetut talouspolitiikan ja viranomaisratkaisut edellyttävät vahvaa koordinaatio toimiakseen. Tämän lisäksi pitäisi varmistaa poliittisen taloustieteen korostamat kannuste-, lobbaus-, välistäveto- yms. ongelmat.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityEi mielipidettäProfiili ja vastaukset