Vain kahdeksan prosenttia ekonomisteista katsoo, että eläkeindeksiä tulisi sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä muuttaa siten, että eläkkeiden tasokorotukset sidottaisiin yksinomaan hintojen muutokseen. Ehdotelman torjuu 40 prosenttia vastanneista ja peräti 52 prosenttia on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan ekonomistit näkevät eläkeindeksin sitomisessa pelkästään hintoihin sekä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vahvistavia että sitä rapauttavia piirteitä. Toisaalta yksikään ekonomisteista ei kommenteissaan esitä eläkeindeksille nykyistä vahvempaa sidosta palkkojen muutokseen.
Kysymys: Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Ei mielipidettä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Hanken | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Tukholman yliopisto | Epävarma | 5 | Tähän ei talousteorian perusteella yksin pysty vastaamaan. Vaatii varsin paljon enemmän rakennetta antaa tähän vastaus. Yleisesti ottaen kuitenkin etuuden muutos elintasoindeksiin perustuen on melko hyvä vaihtoehto. | Profiili ja vastaukset | |||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 9 | Olen käsitellyt tätä teemaa Talouselämä-lehdessä. Nuoremmat sukupolvet saavat vanhempien sukupolvien rahoittaman koulutuksen sekä perintöjen muodossa (intertemporaalinen altruismi) ja jättävät nuoremmalle sukupolvelle aikaisempaa paremman teknologian. Vanhemmalle sukupolvelle kuuluisi siten riittävä eläke ja huolenpito, mistä nuoremmat heikosti ottavat vastuuta (altruismi on yksisuuntaista). Silti taitetusta indeksi luopumiseen ja TEL-maksun korottaminen edellyttäisi julkisen menotalouden supistamista muissa menoissa, mihin ei ole poliittisia edellytyksiä. Toisaalta nuoremmat sukupolvet eivät suostuisi eläkkeiden leikkaamiseen, koska elämän pelissä ne pelin seuraavassa vaiheessa itse ovat vanhemman sukupolven asemassa. Peliasetelma on monimutkaisempi kuin on oivallettu; kysymys taitetusta indeksistä on vain osa monimutkaista kokonaisuutta tulonjaosta eri sukupolvien välillä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Eri mieltä | 8 | Lakisääteisiä työeläkkeitä pitää voida tarvittaessa myös laskea, jos valtiontaloudelliset syyt sitä edellyttävät. Rahastoidun osuuden tulisi riippua rahastojen tuotosta. | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Eri mieltä
| Eläkeläisten on hyvä saada osa tuottavuuden ja yleisen ansiotason noususta. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Eri mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 6 | Jätän tähän varauksen, että yhteiskunnan ylisukupolvista tulonjakoa määrittävä ajatus voi ajan saatossa muuttua, jolloin voidaan poiketa yllä kuvatusta hintaindeksisäännöstä. Tällainen muutos tulisi kuitenkin ilmetä yhteiskunnassa laajemmin, eikä esimerkiksi vain nykyisten eläkeläisten mielipiteissä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Epävarma | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 7 | Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on paljon monitahoisempi kysymys, joten tasokorotusten sitominen hintaindeksiin ei takaa mitään. Esim. kasvava elinajanodote luo paineita nostaa eläkeikää tulevaisuudessa, mikä olisi myös perusteltua huomioida eläkeiden oikeidenmukaista tasoa arvioitaessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Kansaneläkelaitos | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Epävarma | 5 | Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on ylipäätään hankala käsite. Eläkejärjestelmän osalta siihen vaikuttaa joka tapauksessa eläkkeiden indeksoinnin lisäksi myös mm. maksut ja karttumat. Toisaalta nykyiset eläkeläiset saavat työeläkkeensä paljon matalammilla maksuilla kuin nuoremmat sukupolvet. (Tämä on mahdollista sen takia, että järjestelmä ei ole läheskään täysin rahastoiva.) Siksi ainakin eläkeindeksin parantaminen (isompi paino palkkojen kehitykselle) jo maksussa olevien eläkkeiden osalta olisi minusta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto yliopisto/ ETLA | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Oulun yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| Paremminkin voidaan kysyä, onko palkkakehityksen paino sittenkin liian pieni. Eläkeläisten suhteellinen köyhtymisestä saattaa tulla vakava ongelma, joka voi rasittaa julkista taloutta. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Palkansaajien tutkimuslaitos | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Eri mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Vahvasti eri mieltä
| 7 | Kestävä eläkejärjestelmä vaatii sen, että se pystytään rahoittamaan. Ei ole pidemmän päälle kovin “oikeudenmukaista“ tyhjentää eläkejärjestelmän varantoja siinä ikävässä tilanteessa, jossa kuluttajahinnat ja eläkejärjestelmän tulovirta (ks palkkasumma) muuttuisivat eri suuntiin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 8 | Osittainen indeksointi myös palkkatason kehitykseen kasvattaa myös eläkeläisten reaalituloja, mikä on tulonjaon kannalta perusteltua. | Profiili ja vastaukset | |||||
Tampereen yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | On vaikea nähdä hyvää perustelua tällaiselle ratkaisulle, joka jättäisi eläkeläiset kokonaan reaalitulojen kasvun ulkopuolelle. Erirtyisesti jos tuottavuuskehitys on nopeaa ja ihmiste elävät pitkään, syntyy iso elintasokuilu eläkeläisten ja muiden välille.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Epävarma
| 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | Profiili ja vastaukset |