Ekonomistipaneelin mielipiteet jakautuvat täysin kysyttäessä pitäisikö arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen toiminnan liikevaihdon rajaa nostaa nykyisestä 10 000 eurosta. Jopa 42 prosenttia taloustieteilijöistä ei ota asiaan kantaa.

Kysymys: Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLAEri mieltäProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenEri mieltä7Alaraja paikallaan koska transaktiokustannusten osuus suurempi mitä pienempi liiikevaihto. Rajaa ei tulisi nostaa niin paljon, että merkittävästi vääristäisi kilpailua.Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTSamaa mieltä7Suomessa alaraja on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen alhainen. Tutkimustulosten mukaan yrityksiä näyttää kasautuvan alarajan alle, mikä viittaa siihen, että raja haittaa yritysten kasvua.Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITSamaa mieltä 5Valinnanvapaus sotessa ei ole musta-valkoinen asia. Joissakin palveluissa valinnanvapaus on ehdottoman hyva asia, toisissa sita ei pida olla (esimerkiksi oikeus olla soten ulkopuolella kokonaan ei ole mahdollista ja tama on tarkeata toimivalle terveysvakuutusjarjestelmalle). Valinnanvapauden kayttoa voi ja tulee myos saataa hinnoittelulla. Onko sote suunnitellussa laajuudessa paras vaihtoehto, siita en ole lainkaan varma.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltä6Mieluummin keventäisin ALV-tilityksen hallinnollista taakkaa. VATT:n julkaisussa (linkki alla) havaitaan, että pienet yritykset tosiaankin “kasautuvat“ liikevaihdoltaan juuri niin pieneksi, ettei ALV:ia tarvitse maksaa.Mutta jos 10000 euron raja estää pienten yritysten kasvua, niin mikä olisi optimaalinen raja, joka ei sitä tee? Ehkäpä digiaikana verohallinto keksii hyvän ja joustavan mekanismin tilitykseen ja valvontaan. http://vatt.fi/documents/2956369/3011981/wp75.pdf/c59856c4-851c-4196-b4fe-ddcf5bd9bda3Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma10Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderEri mieltäProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEpävarma4Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettäEn tunne asiaa.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEri mieltä610 000 € on ihan riittävän korkea summa tilapäisestä elinkeinotoiminnasta saataville ansioille. Sitä voitanee pitää käypänä perusteena arvonlisäverovelvollisuudesta vapauttamiselle.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma8Alv:n alarajaa kannattaa nostaa jos tällä saa vähennettyä yritysten hallinnollisia kustannuksia, ja samalla saa yritykset kasvamaan. Silti pitäisi tietää että uudessa paikassa alv:n alaraja ei aiheuta vastaavia ongelmia kuin nykyisessä. Suomalaisella aineistolla tehty tutkimus (Harju, Matikka ja Rauhanen, 2017) kertoo että alv:n alaraja on kansainvälisesti vertaillen Suomessa melko matala ja arvonlisävelvollisuus todella aiheuttaa kustannuksia. Yritykset reagoivat tähän jäämällä usein alarajan alle. Jos yritykset korkeammalla alv-alarajalla kasvaisivat paljon nykyistä suuremmaksi, olisi se selkeä argumentti alv-alarajan nostamiksi. Tätä ei kuitenkaan tutkimuksen avulla tiedetä. Ei ole selvää pitäisikö alaraja olla nykyistä korkeampi, koska nykyistä korkeammalla tasolla se aiheuttaisi ongelmia uudella paikallaan. Tutkimuksen tulosten valossa on selvää että pienten yritysten alv:n raportoimiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia pitäisi pyrkiä vähentämään.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTSamaa mieltäTärkeämpää olisi tehdä alvin ilmoittamisesta yrityksille mahdollisimman helppoa. Ks. Jarkko Harjun ja Tuomas Matikan tuore paperi ALV-alarajan vaikutuksista yritysten toimintaan.Profiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaEpävarma5Pienimuotoisessa yritystoiminnassa, jossa vähenettäviä alveja on vähän, rajan nosto alentaisi yritystoiminnan kynnystä. Alv-verovelvollisuusrajan nosto ei kuitenkaan ole yritystoiminnan kannalta niin merkittävä toimi kuin usein annetaan ymmärtää. Myös alv-vähennykset jäävät pois. Mahdollisen korotuksen pitäisi olla pieni. Korkea alvittomuuden raja olisi ongelmallinen kilpailutilanteen kannalta. Alvia maksavat yritykset joutuisivat huonompaan kilpailutilanteeseen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma5Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoEi mielipidettä10Teknis-hallinnollisesti on varmasti järkevää, että kaikkein pienimmät yritykset eivät joudu maksamaan arvonlisäveroa, koska veronkannosta aiheutuu tuloihin nähden kohtuuttoman paljon kustannuksia ja vaivaa. On kuitenkin syytä kantaa huolta siitä, että verotus ei suosi liikaa pieniä yrityksiä, koska siitä voi aiheutua merkittäviä kansantaloudellisia hyvinvointitappioita. Asia on selostettu hienosti tuolla https://voxeu.org/article/small-isn-t-always-beautiful-cost-french-regulation. Tältä kannalta lienee syytä kantaa enemmän huolta alv:in osittaisesta alarajahuojennuksesta, joka ulottuu 30 000 euroon saakka.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma 7Alarajan nosto saattaisi olla hyvä keino tukea yrittäjyyttä. Tosin kaikki verokantaerot luovat keinotekoisia kilpailuetuja ja kumpareisempaa pelikenttää.Profiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosSamaa mieltä10Lisäisikö tämä mahdollisesti pienyrittämisen mahdollisuuksiaProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLASamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEi mielipidettä 5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarma En tunne asiaa riittävän hyvin.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEpävarmaKysymys on myös osakeyhtiön ja muiden yhtiömuotojen verotuksesta. Voisi olla että osakeyhtiömuoto voisi olla myös taakka monelle pienelle yrittäjälle. Vaatii kaksinkertaisen kirjanpidon ja muita osakeyhtiömuodon vaatimuksia.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltä9Aihetta Suomen aineistolla tutkineen VATT:n tutkija Jarkko Harjun mukaan “Keen-Mintz metodologialla arvioiduksi optimaaliseksi rajaksi tulisi 30 000 euroa, mutta toisaalta raja voisi olla alempikin jos verotuksen ns. 'compliance' kustannuksia voidaan alentaa.“Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosEri mieltä7Yritysten/yrittäjien toisistaan poikkeava verokohtelu vääristää kilpailua ja tuo mukanaan kummallisia kannustimia liiketoiminnan kehittämiselle. Jos pienimuotoisen liiketoiminnan arvolisäverottomuutta perustellaan keveämmällä hallinnolla, ensisijaisena työkaluna tulisi olla työvälineiden (kirjanpitoohjelmistojen ja kassajärjestelmien) ja menettelyjen (esim. tilityskäytännöt) kehittäminen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä9Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä 3Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltäVerojärjestelmän tulee olla neutraali, eikä suosia pieniä yrityksiä suurempien yritysten kustannuksella.Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä7Eiköhän nykyinen ole suht sopiva. Vapauttaa pienimmät mikroyritykset, mutta ei luo kaksia markkinoitaProfiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEri mieltä2Pienentää veropohjaa jolloin muita veroja pitäisi ilmeisesti nostaa. Olisivatko niiden haittavaikutukset pienempiä kuin arvonlisäveron?Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoEpävarma4Jokin alaraja ALV:n kannolle on järkevä, jotta kynnys yritystoiminnan aloittamiseen ei olisi kovin suuri. Toisaalta mitä korkeampi alaraja on, sitä suuremmassa määrin kilpailuolosuhteet eri kokoisten yritysten välillä vääristyvät. Kun lisäksi tieetään, että pineet yritykset ovat pääsääntöisesti vähemmän tuottavia kuin suuret, voimavarojen tehokkaan käytön kannalta tällainen vääristymä on haitaksi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEpävarma1Profiili ja vastaukset