Kysymys: Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | 7 | Mielestäni olisi järkevää useistakin syistä. Alennetut kannat ovat tehoton tapa tukea pienituloisia, koska iso osa tuesta menee hyvätuloisille. Lisäksi ne aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia ja lobbauskustannuksia sekä vaikeita rajanvetotilanteita (esim. sähköiset vs. painetut kirjat). Joillakin alennetuista kannoista on ollut myös työllisyystavoitteita, mutta tutkimusten perusteella näyttää siltä, etteivät ne ole olleet tästä näkökulmasta hyödyllisiä. Osa alennetuista kannoista liittyy palveluihin, joita tuetaan myös muilla tavoin. Yhtenäiseen alv-kantaan siirryttäessä näiden tukien mitoitus olisi järkevää arvioida uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
MIT | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | 7 | Jos lähdetään siitä, että ALV:lla kerätään tietty (nykyinen) verotuotto, eikä tarvitse ottaa kantaa verojärjestelmään sinänsä, yhtenäinen ALV-kanta olisi järkevä. Tehokkuusnäkökulmasta on järkevämpää turvata pienituloisten ruoan tai lääkkeiden tms. kulutusmahdollisuudet kohdennetuilla tulonsiirroilla kuin alentaa ALV-kantaa myös niille, joiden elintarvike- ym. hankintoja budjetti ei rajoita millään tavoin. On myös näyttöä siitä, että alennettu ALV ei täysimääräisesti laske hintoja vaan jääkin yrityksen ylijääämäksi. Lisälukemista hyvästä veropolitiikasta esim. tämä VATT:n julkaisu: http://vatt.fi/documents/2956369/3012245/j63.pdfNäytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Hanken | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | There are several valid economic reasons for having different VAT rates for different goods. For example, some consumption is associated with externalities and price elasticities tend to differ across products. One can of course have different opinions eg about which goods should be favored or the size of the overall VAT tax rate, but there is no strong rationale for equalizing VAT rates across products.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
Tukholman yliopisto | Eri mieltä | 7 | Toimenpiteen tulonjakovaikutuksista varsinkin kaikkein köyhimpien osalta huolettavat. Periaatteessa näitä olisi mahdollista kompensoida mutta käytännössä sellaiset kompensaatiot jäävät vajaiksi tai kokonaan toteuttamatta. Ja vaikka ne toteutettaisiin, ne lähes varmasti olisivat tulovähenteisiä, mikä pahentaisi tulonsiirtoihin liittyviä kannustinongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Eri mieltä | Näen perusteita alennetuille arvonlisäveronkannoille välttämättömyyshyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden, osalta. | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Suomen Pankki | Epävarma | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti samaa mieltä | 7 | Eri ALV-kantojen käyttäytymistä vääristävä vaikutus ilmeinen. | Profiili ja vastaukset | |||||
Epävarma | 5 | Valitettavasti asia on sen verran monitahoinen, joten en pysty ottamaan asiaan selkeää kantaa nykytiedon pohjalta. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 7 | Mielestäni tutkimusnäytön perusteella joistain alennetuista arvonlisäverokannoista voi luopua, sillä ne eivät nosta työllisyyttä, lisää palveluiden tai tuotteiden kysyntää tai alenna harmaata taloutta niin paljon että näillä hyödyillä voisi perustella verotulomenetystä. Verotusta voisi tässä miettiä kokonaisuutena, eikä tuottoneutraliteettia välttämättä käyttää kriteerinä arvonlisäverotuksen sisällä. Myöskin tutkimuksen mukaan nykyisin pääkannalla olevien tuotteiden ja palveluiden alv:n alentaminen ei laskisi kovin paljoa näiden hintoja. Sen sijaan yritysten voitot lisääntyisivät. Tämä on kallista julkisyhteisöille, ja tulisi tarkkaan harkita.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Tampereen yliopisto; VATT | Samaa mieltä | 9 | Yhtenäisempi arvonlisävero tehostaisi verojärjestelmää. Kysymys koskee budjettineutraalia reformia. Muutoksessa esim. ruuan verotus kiristyisi muuhun hyödykeverotukseen verrattuna. Jos ajatellaan että verojärjestelmä nykyisellään vastaa yhteiskunnassa vallitsevia tulonjakomieltymyksiä, reformin vaikutuksia voisi olla tarpeen kompensoida pienituloisille tulovero- ja tulonsiirtojärjestelmän kautta. Teoriatulos tasaisesta alvista pätee, kun tulonjakotavoitteet hoidetaan tehokkasti muilla tavoin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Eri mieltä | 6 | Alv-alennusten poisto on liian jyrkkä toimi. Alv-alennettavien tuoteryhmien määrää voi tietysti vähentää ja mahd. nostaa alennettuja kantoja. Alennetut alv:t ruualle ja lääkkeille eivät mielestäni ole kohtuuttomia. Niitä on myös monessa muussa maassa. Standardiväittämä on, että suora tuki on tehokkaampi tukimuoto pienituloisille kuin alennetut alv:t. Tällaista tukimekanismia on kuitenkin vaikea rakentaa ilman hankalaa byrokratiaa ja väliinputoajia. Rikkaatkin hyötyvät tuesta, mutta niinhän he hyötyvät myös lapsilisistä. Hyvätuloiset kompensoivat saamansa tuen maksamalla korkeampaa marginaaliveroa. Voidaan ajatella, että tuki kohdistuu elämän perusedellytyksiin ja on eräänlainen turvaverkko kaikille. Allokaatio-ongelma ei myöskään ole merkittävä, koska harva syö tai käyttää lääkkeitä määräänsä enemmän. Täytyy myös muistaa, että elintarvikkeiden tuotantoa tuetaan sekä EU:n että kansallisen maataloustuen kautta. Alv-alennuksen poisto voisi synnyttää painetta maataloustuen korottamiseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä
| 8 | Verotuksen yksinkertaisuuden vuoksi poikkeaviin alv-kantoihin täytyy olla erityisen hyvät perustelut. Verokantaerot voivat luoda keinotekoisia ja vääristäviä kilpailuetuja. | Profiili ja vastaukset | |||||
Kansaneläkelaitos | Epävarma | 9 | En ole perehtynyt aiheeseen tarkemmin | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 8 | Käsittääkseni vahvin perustelu erisuuruisille arvonlisäverokannoille liittyy siihen, että osa markkinapalveluista korvataan herkästi kotityöllä. Sillä voi perustella esim. ravintolapalveluiden verottamista tavallista alemmalla verokannallta. Mutta Suomen nykyinen järjestelmä ei ole tässä suhteessa kovin johdonmukainen. Alennetut arvonlisäverokannat ohjaavat usein tarpeettomasti kulutusvalintoja. Ne myös lisäävät hallinnollisia kustannuksia. Siksi alennetuista arvonlisäverokannoista luopuminen olisi parannus nykyjärjestelmään verrattuna. Uudistuksella olisi kielteinen tulonjakovaikutus, joka voitaisiin kompensoida viilaamalla tuloverotusta ja joitakin tulonsiirtoja.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto yliopisto/ ETLA | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Oulun yliopisto | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma
| 8 | En tunne asiaa riittävän hyvin. | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Epävarma
| 7 | Elintarvikkeiden osalta myös tulonjakokysymys. Ravintolapalveluiden osalta en poistaisi alennusta. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | 10 | Alennettuja arvonlisäveroasteita on eri tarkoituksiin. Ruoan ALV:ta voisi nostaakin, mutta kannattaako ilmastosyistä pitää julkisen liikenteen ALV alhaalla? Periaatteessa monia alennettuja arvonlisäveroasteita voisi nostaa, mutta samalla todennäköisesti halutaan kompensoida ostovoiman lasku pienituloisille tulonsiirtoja nostamalla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 7 | Eriävät arvolisäverokannat ohjaavat kulutuspäätöksiä tavoilla, joita on vaikea nähdä hyvinvointia lisäävinä. Jos eriävillä arvonlisäverokannalla on sosiaalisia päämääriä, samaan päämäärään päästäisiin tehokkaammin muilla työkaluilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Eri mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Verotuksessa yksinkertaisuus on hyvästä, ja erilaisten arvonlisäverokantojen väliset rajanvedot johtavat helposti kummallisiin veronkiertotoimenpiteisiin luovat ylimääräisen lobbauskohteen ja/tai valvontabyrokratian. Toisaalta tilanne ei ole Suomessa erityisen paha, ja teoriassa on hyviäkin syitä sopeuttaa verotasoja tuotekohtaisiin joustoihin. Uskon että edellinenNäytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Ainakin suunnan pitäisi olla kohti yhtenäisempää ALV-tasoa. Merkittävin ja vaikeimmin perusteltava on ruuan alennettu ALV. | Profiili ja vastaukset | |||||
Tampereen yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Alennetut arvonlisäkannat muuttavat eri tuotteiden suhteellisia hintoja tavalla, joka heikentää voimavarojen kohdentumisen tehokkuutta. Toisaalta on epäselvää, kuinka hyvin ne palvelevat alennusten julkilausuttuja tavoitteita erityisesti tuloerojen kaventamisen suhteen. Näistä syistä olisi todennäköisesti hyödyllistä vähintäänkin kaventaa arvoslisäverokantojen eroja. Tämä edellyttäisi rinnalleen muita toimia alennuksilla tavoiteltujen vaikutusten saavuttamiseksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Epävarma
| 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | |||||
Åbo Akademi | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset |