Valtaosa ekonomisteista on sitä mieltä, että EKP:n viime vuosina harjoittama määrällinen keventäminen on ollut hyödyllistä. Kolmannes ekonomisteista on asiasta epävarma tai ei ota siihen kantaa. Kommenteissaan taloustieteilijät kritisoivat etenkin sitä, että määrällinen keventäminen aloitettiin liian myöhään.
Kysymys: Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Ei mielipidettä | 5 | Olen vielä karenssissa, joten en vastaa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hanken | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Vahvasti samaa mieltä | 7 | EKP kevensi rahapolitiikkaa jopa liian hitaasti. Tosin epävarmuuden vuoksi se oli ymmärrettävää. | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Epävarma | 1 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 2 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Kansaneläkelaitos | Epävarma
| 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 6 | QE voi vaikuttaa monin eri tavoin ja sen hyödyistä ja haitoista on erilaisia näkemyksiä. Itse pidän todennäköisenä, että QE on kasvattanut euroalueen työllisyyttä ja tuotantoa esimerkiksi heikentämällä euron arvoa ja antamalla lisää finanssipoliittista liikkumatilaa monille euromaille (laskemalla niiden valtionlainojen korkoja). Jälkimmäinen vaikutus on ollut omiaan vähentämään euroalueen finanssipolitiikan myötäsyklisyyttä. Toisaalta se on samalla todennäköisesti kasvattanut velkaantumiseen lliittyviä riskejä tulevaisuudessa. Yksi huolenaihe koskee sitä, mitä tapahtuu, kun QE lopulta lopetetaan. Itse en ajattele, että QEn lopettaminen aiheuttaisi välttämättä äkillisiä ongelmia, sillä keskuspankki voi halutessaan pienentää tasettaan hyvin hitaasti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto yliopisto/ ETLA | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Oulun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä
| En tunne asiaa riittävästi. | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Vaasan yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Elvyttäminen on palauttanut luottamuksen Euroopan talouteen. Yritykset ovat investoinneet jatkuvien kustannussäästöjen sijaan. | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Ihmetyksen aihe tässä on pikemminkin se miksi määrällinen keventäminen aloitettiin vasta maaliskuussa 2015. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Palkansaajien tutkimuslaitos | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 7 | ECB:n QE oli nähdäkseni tarpeellinen elementti osana Euroopan kokonaisreaktiota 2008-9 alkaneeseen talouskriisiin, vaikka QE mittakaavan ja keston voikin kyseenalaistaa. | Profiili ja vastaukset | |||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Kun määrällinen elvyttäminen aloitettiin euroalueella, taloustilanne oli surkea, inflaatio oli matalaa ja EKP:n ohjauskorko oli nollassa. Tässä tilanteessa oli järkevää aloittaa määrällinen elvyttäminen. Se on laskenut valtion- ja yrityslainojen korkoja ja heikentänyt euroa. Määrällinen elvyttäminen on parantanut makrotaloudellista tilannetta, koska se on lisännyt tuotantoa ja nopeuttanut inflaatiota. EKP:n määrällinen elvyttämisen vaikutuksia ei kuitenkaan pidä yliarvioida, koska se ei ole ihmease. Ajoittain väitetään, että EKP:n määrällisellä elvyttämiselle olisi ollut kielteisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Argumentti ei kuitenkaan ole vakuuttava, koska määrällisen elvyttämisen tuomalla taloustilanteen parantumisella on ollut myös myönteinen vaikutus rahoitusmarkkinoiden vakauteen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Tampereen yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Valinneessa tilanteessa, jossa tuotanto on ollut euroalueella selvästi potentiaalinsa alla, on ollut perusteltua tuke kysyntää makropolitiikalla. Finanssipolitiikan liikkumavaran ollessa monessa maassa vähäinen korkean velkaantumisen takia, rahapolitiikkaa on ollut syytä käyttää mahdollisimman paljon. Lyhyiden korkojen painuttua jo lieveästi negatiisiksi suora vaikuttaminen pitkiin korkoihin QE:llä on ollut luonteva lisäelementti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Vahvasti samaa mieltä
| 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset |