Vajaa kolmannes (31 %) ekonomisteista on sitä mieltä, että Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä. Toista mieltä on hieman harvempi (29 %). Suurin osuus (36 %) on kannastaan epävarma. Useat taloustieteilijät toteavat kommenteissaan, että asia voisi tulla harkittavaksi, mikäli työehdoista sopiminen hajautuu useilla aloilla. Toisaalta he kiinnittävät huomiota minimipalkan mahdollisiin kielteisiin työllisyysvaikutuksiin ja mallin huonoon yhteensopivuuteen sosiaaliturvan kanssa.
Kysymys: Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | Epävarma | 1 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 4 | Sikäli kun se johtaa sopimusten yleissitovuuden kattavuuden merkittävään laskuun. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Hanken | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Sen taso on kriittinen tekijä osana onnistunutta toteutusta | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Toimiva työehtosopimusjärjestelmä on vähentänyt tarvetta työelämän minimiehtojen erillisille sääntelylle, kuten muissa Pohjoismaissa. Lainsäätäjän on syytä valmistella lainsäädäntöä sen varalle, että monet alat irrottautuvat. Tilanteen lauetessa voisi tarvittavan lainsäädännön kanssa tulla kiire.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Epävarma | On totta, että aiemmin minimipalkkoja on säädelty yleissitovilla työehtosopimuksilla, ja jos ne menettävät merkitystään, niin tätäkin asiaa varmaan pitää ajatella uudelleen. Minimipalkkalainsäädännössä on etuja ja kustannuksia, eikä varmaan voida aukottomasti sanoa, että toinen dominoi. Pitäisi arvioida huolellisesti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Eri mieltä | 6 | Siirtäisi työmarkkinoiden päätöksentekoa eduskuntaan, vaikka sitä pitäisi lisätä paikallisesti. Johtaisi helposti matalimpien palkkojen nousuun, mikä heikentäisi lisää vähänkoulutettujen työllisyyttä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | Hyviä vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Minimipalkka estää kaikkein matalimman tuottavuuden työvoiman työllistymisen, paitsi monopsonin tapauksessa. Suomessa julkinen terveydenhuolto toimii pitkälle monopsonin tavoin: julkinen sektori on suurin palvelujen ostaja. Ay-liike kannattaa minimipalkkaa, koska silloin matalan tuottavuuden työvoima ei kilpaile sen työllistetyn jäsenistönsä kanssa työpaikoista. Minimipalkkaan liittyy siksi myös korkeampi veroaste, koska työtön väestö rahoitetaan sosiaalisturvalla. Minimipalkkaa puoltaa perälautana toive etenemisestä yrityskohtaisiin työsopimuksiin. Yleiskannanotto tässäkin asiassa: pyörää ei kannata keksiä uudelleen, kannattaa imitoida niitä maita, joissa työllisyyspolitiikka on ollut meitä menestyksellisempää. Näitä ovat Ruotsi, Tanska ja Saksa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
Labore | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 7 | Minimipalkkalakia tarvittaisiin tilanteessa, jossa yritykset voisivat asettaa palkat kohtuuttoman alhaiselle tasolle. En usko, että Suomessa ollaan tällaisessa tilanteessa pitkään aikaan. Työehtosopimukset neuvotellaan tulevaisuudessakin pääosin valtakunnallisten ammattiliittojen kanssa, jotka varmasti pyrkivät koordinoimaan sopimuksiaan. En siis pidä todennäköisenä, että joissakin yrityksissä neuvoteltaisiin niin alhaisista palkoista, että niihin pitäisi puuttua lainsäädännöllä. Lisäksi eurooppalaiset tutkimukset osoittavat, että neuvottelujärjestelmän hajautuminen johtaa korkeampiin palkkoihin. Suomen tilanne poikkeaa merkittävästi esim. Saksata, joissa tietyillä aloilla (kuten kaupassa) ei ole välttämättä työehtosopimuksia ollenkaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | 2 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma
| 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Epävarma
| 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | Vajavainen ymmärrykseni työmarkkinoita koskevasta tutkimuksesta antaa aiheen olettaa, että minimipalkan määrittäminen voi olla positiivinen asia. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 4 | Mielestäni Suomessa voisi olla selkeämpi minimipalkkalaki joka koskisi tilanteita, joissa työehtosopimukset eivät päde edes yleissitovuuden kautta. Noin 10% työvoimasta on tällaisessa työssä. Silloin laki sanoo aika epämääräisesti että työstä pitää saada kohtuullista palkkaa, ja mielestäni tällöin voisi olla joku selkeä, mahdollisesti alakohtainen euroraja mainittu. Jos useampi ala irtautuu liittokohtaisista neuvotteluista, näitä tilanteita voi toki tulla lisää, mutta mitä alojen irtautumisen suhteen tai sen seurauksena tapahtuu on erittäin epävarmaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 7 | En näe, että Suomen oloissa minimipalkkaa olisi järkevää säännellä lainsäädännöllä. Suomessa on työttömyys- ja sosiaaliturva, joka takaa minimiansiotason: liian alhaisella palkalla työntekijän ei kannata ottaa työtä vastaan. Pelkään että työmarkkinoihin puuttuminen lainsäädännöllä saattaisi pahentaa kannustinloukkuja ja lisätä pimeän työvoiman käyttöä. Molemmista ongelmista on viime vuosina pyritty pääsemään eroon.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | PTT | Samaa mieltä | Pidän nykyistä tes-pohjaista säätelyä parhaana vaihtoehtona. Ainoastaan mikäli ajaudutaan ei-toivottavaan tilanteeseen, jossa nykyinen järjestelmä romuttuu täysin, tulee säätää laki minipalkasta. Minipalkkajärjestelmä itsessään ei heikennä työllisyyttä, eikä työllisyys ole erityisen herkkä myöskään minimipalkan tasolle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Epävarma | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Jonkinlainen minimipalkkalaki tarvitaan suojelemaan haavoittuvia ihmisiä hyväksikäytöltä. Jos sitä ei tehdä sopimusteitse, niin se joudutaan tekemään lainsäädännöllä. Se mille tasolle minipalkka asetetaan on tietysti poliittinen kysymys.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Epävarma
| Emme ole vielä siinä tilanteessa. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Koska työmarkkinoilla ei vallitse täydellinen kilpailu, vaan ne ovat monopsonistiset, yhteiskunta voi työsuhteen minimiehtojen säätelyllä parantaa työllisyyttä ja nostaa palkkatasoa. Jollakin tavoin määritelty minimipalkka onkin käytössä noin 90 prosentissa maailman maista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Palkansaajien tutkimuslaitos | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Samaa mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 8 | Pohjoismaisen systeemin hyviin puoliin kuuluu perustoimeentulon ja hyvinvointipalveluiden rahoittaminen laajapohjaisesta verotuksesta. Pöhköin mahdollinen veropohja matalapalkkaisten tukemiseen on matalapalkkaisten työllistäminen, mitä minimipalkka käytännössä tarkoittaa. USA:ssa sitä voi joskus perustella ainoana poliittisesti mahdollisena huonona vaihtoehtona, mutta sieltä kopioidut argumentit eivät toimi Suomessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Turun yliopisto | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Työsuhteen minimiehtoja säädellään lähes kaikissa maissa joko yleissitovien työehtosopimusten tai minimipalkkasäädännön kautta. Metsäteollisuudessa sääntely onnistunee myös yrityskohtaisten työehtosopimusten avulla, mutta aloilla, joilla järjestäytyminen on vähäisempää, tarvitaan jonkinlainen minimisääntely.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Epävarma | 6 | Minimipalkka ei kohtele tai ole sitova kaikkialla taloudessa, vaan vain osassa talouden sektoreita/työpaikkoja. Niillä sektoreilla, joilla minimipalkka sitoisi ja ylittäisi tasapainopalkan, syntyisi työttömyyttä. Tämä tarkoittaisi myös matalatuloisuutta, mikäli työttömyyskorvaus ei yllä (minimipalkan) tasolla ja jos toisaalta yltää, hakeutuuko työntekijät minimipalkkaa vastaaviin työtehtäviin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto University | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset |