30 prosenttia ekonomisteista arvioi, että ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla. Hieman useampi (34 %) on kuitenkin kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä ja reilu kolmasosa (36 %) torjuu ajatuksen kompensaatioista. Kompensaatioita puoltavien mielestä niitä voitaisiin kohdentaa heikossa asemassa oleville toimijoille, joiden on vaikea sopeuttaa toimintaansa lisäkustannusten välttämiseksi. Monet ekonomistit kuitenkin pitävät kompensoinnin kriteerejä vaikeasti määriteltävinä, ja kantavat myös huolta politiikkatoimien vaikuttavuuden vesittymisestä.

Kysymys: Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEpävarmaTyypillisesti erilaisten täsmäverojen tarkoituksena on kerätä tuottoja ja luoda kannusteita toimintatapojen muuttamiseksi. Mikäli kompensoidaan jonkun veron aiheuttamia kuluja, tällöin on riski siitä, että vesitetään kannustinvaikutus ja käytännössä nettotuotot pienenevät tai muuttuvat kompensaatiota saaneiden kuluttajien osalta jopa netto-negatiivisiksi. Tällöin tällaiset kompensaatiot muodostuvat de facto tulonsiirroiksi. Olisikin tärkeää erittäin kriittisesti miettiä mitä ympäristöpoliittisia, kustannuksia lisääviä toimia ylipäätään tehdään ja pohtia niiden vaikutuksia ja toimenpiteiden aikatauluja etukäteen tarkasti. Liian nopeat toimenpiteet voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia lopputulemia. Kaikenlaisten kompensointihimmelien rakentaminen tekee järjestelmistä monimutkaisia ja epäselviä. Tärkeintä on suunnitella ympäristöpoliittiset toimet niin hyvin ja niin pitkällä tähtäimellä, että erillisiä kompensaatiotoimia ei tarvita.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma5Tässä on mielestäni kaksi eri näkökulmaa. Ensimmäinen on periaatteellinen: jos erilainen kustannustaakka johtuu erilaisista valinnoista, ei ole selvää, miksi ja minkälaisilla kriteereillä erilaisia valintoja tehneitä kotitalouksia pitäisi kohdella eri tavalla. Ainakaan ei ole selvää, mihin kaikkiin valintoihin arviointi pitäisi kohdistaa. Toinen puoli on käytännöllinen. Jos kompensoidaan, on tärkeää tehdä se niin, ettei se heikennä politiikkatoimien ohjausvaikutusta. Lisäksi kompensoinnin mielekkyys riippuu minusta siitä, minkälaiset kotitaloudet kärsivät eniten. Huolena on esim. se, että kompensointi hyvätuloisille joudutaan rahoittamaan pitkälti samojen kotitalouksien verotusta kiristämällä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Daniel HauserAaltoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarma5Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEi mielipidettä Päästökauppa, ympäristöverot jne. ovat Pigou-veroja, ja niiden tehtävä on hinnoittelulla nimenomaan ohjata käyttäytymistä päästöjen/kuormituksen vähentämiseksi. Toistaiseksi ohjauskeinojen käyttöä on eniten rapauttanut se, etteivät kaikki toimijat maksa samansuuruista (haitta)veroa/-maksua päästöistään, mikä johtaa tehottomuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Pienituloisia kotitalouksia on tuettava edelleenkin sosiaaliturvan keinoin elinkustannusten noustessa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä 6Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäVarmasti korvaus ainakin jossain määrin olisi paikallaan poliittisen hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden nimissä. Tietysti riippuu myös toimenpiteestä ja kompensaation laadusta. Mutta esim. turve voisi olla hyvä esimerkki.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä8Kohdennetut tuet eniten kärsiville on paikallaan, koska hiilivero on politiikan aikaansaama hintavaikutus.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEpävarmaMinulla on aina ollut sosialistin sydän ja mieluusti olisin köyhän kansan puolella. Ympäristökysymysten osalta kuitenkin epäröin. Toivoisin, että ympäristöpolitiikka olisi mahdollisimman tehokasta ja johtaisi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja että tulonjakoon löydettäisiin muut välineet.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu KarhunenTyön ja talouden tutkimus LABOREEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltäKohdennus niille heikossa asemassa oleville, joiden on vaikea sopeuttaa toimintaansa lisäkustannusten välttämiseksi.Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma7Ympäristöpoliittiset toimenpiteet voivat olla helpommin hyväksyttävissä, jos niiden aiheuttamia kustannuksia kompensoidaan. Täytyy toki huomioida, että kompensointi ei saa tehdä tyhjäksi ympäristöpolitiikan vaikutuksia.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEpävarma2Tuen avulla ei pidä poistaa kenenkään kannusteita käyttää fossiilisia polttoaineita säästeliäästi.Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä 8Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenVahvasti eri mieltä9Parempi subventoida ympäristöystävällisiä vaihtoehtoisia tuotteita ja nopeuttaa näin kysynnän siirtymistä niihin.Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltäTulonsiirtoja voidaan lisätä jos niin halutaan, mutta hiilivetyjen suhteellisen hinnan on noustava selvästi.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Ville KorpelaEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarma6Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä8Ohjaavien ympäristöverojen tarkoitus on nostaa yhteiskunnan kannalta haitallisia ulkoisvaikutuksia aiheuttavien tuotteiden hintaa ja tämän puolestaan alentavan niiden kulutusta (ja tuotantoa). Ne jotka eniten kuluttavat tällaisia tuotteita kärsivät hinnanoususta eniten. Jos tämä kärsimys täysimittaisesti korvattaisiin, menettäisi vero ohjaavan vaikutuksen. On eri asia tunnistaa, että esimerkiksi tulojakauman alimmassa päässä veroista voi syntyä suhteettoman suuri vaikutus, ja että pienituloisimmille ihmisille tai alueille annettaisiin kompensaatiota. Kompensaation, jos sellaista poliittisesti halutaan, pitäisi siis olla enemmän tulosidonnaista kuin riippua päästöjen määrästä. Pienituloisimmat ryhmät eivät tyypillisesti muodosta valtaosaa päästöistä, joten tämä toimi ei negatoisi verojen ohjaavaa vaikutusta suurelta osin. Samat argumentit jos kyseessä veron sijaan muu ohjaava keino, jonka päävaikutus on nostaa saastuttavan energian hintaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTSamaa mieltäTulonjakohuolien ei pitäisi estää ympäristöpoliittisia toimia, vaan tulonjaosta (jos ympäristöpolitiika aiheuttaa siihen sellaisia seuraamuksia joita ei pidetä hyväksyttävänä) pitäisi nimenomaan huolehtia muilla, suoremmilla keinoilla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä1Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä9Riippuu millä tavoin kompensoidaan. Tarkoitushan on pidemmällä aikavälillä hankkiutua kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista, joten hintojen nousu on välttämätön kannustin, joka ohjaa kuluttajia siirtymään päästöttömiin ja vähäpäästöisempiin energiaratkaisuihin. Jos samaan aikaan yhtäältä verotetaan ja toisaalta kompensoidaan, tavoiteltu kannustinvaikutus heikkenee tai voi vesittyä kokonaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä 3Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä6Kulutukseen ennen regiimin muutosta katsovia tukia (koronatukien tapaan toimivia) könttäsummatukia kannattaisi vahvasti harkita.Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoEpävarma1Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEri mieltä5Kompensointi saattaa joskus olla tarpeen, jotta tällaisille toimille saadaan riittävästi poliittista tukea. Ei siihen minusta kuitenkaan mitään erityistä velvoitetta ole. Voidaan myös ajatella, että olemme ennen hiiliveron tai vastaavan käyttöönottoa perusteettomasti tukeneet ihmisiä, joiden valinnat kuormittavat ympäristöä muita enemmän. Itse ajattelen, että meidän tulisi lähinnä huolehtia siitä, että tällaiset toimet eivät suuresti vaikeuta taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien elämää.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarma9Jos hiilen tuotantoa rajoitetaan, niin sen hinta nousee. Tässä tilanteessa subventio vain nostaa markkinahintaa ja hiilen tuottajien voittoja, mutta ei hyödytä kuluttajia ollenkaan.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Kompensaatio on helposti perusteltavissa, kun ilmastonmuutosta tarkastellaan globaalina ilmiönä, jossa vastakkain ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja köyhyyden poistaminen. Samaa oikeudenmukaisuuden periaatetta voi soveltaa myös maan sisällä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Pitäisi olla jonkinlainen arvio siitä kuinka suuri osuus hinnannoususta johtuu ympäristöpoliittisista toimista ja miten tämä vaikuttaa eri väestöryhmiin ja alueisiin. Sen jälkeen kohdennettu tuki voisi olla paikallaan.Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä 3Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABOREEpävarma7Ympäristöverojen tarkoitus on ohjailla kulutusta ja tuotantoa ympäristöystävällisempään suuntaan, joten kompensoinnin ei tulisi olla itsestäänselvyys. Mutta jos kuluttajilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia siirtyä vähäpäästöisten tuotteiden kulutukseen, niin kompensointia voitaisiin käyttää apuna.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä4Väite on epäselvä. Ei ole selvää tarkoitetaanko eniten kärsivillä kuluttajilla paljon fossiilisia polttoaineita käyttäviä vai kaikista pienituloisimpia kuluttajia.Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä71. Toimeentulotuen tavallinen indeksikorotus suojaa vähävaraisimmat. 2. Valtaosa kärsii tavalla tai toisella maailmanmarkkinahintojen noususta. Keskiluokan kallista itsepetosta kuvitella, että voisi hyötyä itse maksamistaan veroista maksettavilla “korvauksilla.“Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä4Tarvitsemme välttämättä tiukempia ympäristötoimia. Jos niiden poliittinen hyväksyminen vaatii tällaista kompensointia, niin silloin se on perusteltua. Kompensointi ei saa olla sellaista, että sotkee ympäristötoimilla haettuja kannustinvaikutuksia.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä7Tämä on hankalampi kysymys kuin edellinen. Hiiliverojen kompensointi voi lisätä hiiliverojen hyväksyttävyyttä. Kompensaatiota ei silti pidä kohdistaa eniten kärsiville, jos sillä tarkoitetaan esim. paljon kuluttavalla autolla pitkiä työmatkoja ajavia tai vaikka moottoriveneilijöitä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä 6Ymmärrettävä ajatus, mutta julkistalouden kannalta epävarmuus liittyy kestävyyteen, ellei sitten toimenpiteiden rahoitusta löydetä budjetin sisältä (kehykset).Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset