Valtion velkaantumisen kanssa oltava tarkkana, vaikka raha olisikin halpaa

Neljännes (24 %) ekonomisteista katsoo, että valtionvelkaa olisi järkevää kasvattaa suhteessa BKT:een, koska korot pysyvät alhaalla vielä pitkään. Enemmistö (56 %) suhtautuu kuitenkin velan lisäämiseen torjuvasti. Kommenteissaan ekonomistit painottavat, että lisävelan järkevyys riippuu paitsi suhdannetilanteesta, myös siitä, käytetäänkö sitä juokseviin menoihin vai tulevia verotuloja kasvattaviin investointeihin.

Kysymys: Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Epävarma	5	Järkevyyden arvioinnissa lienee oleellista on se, millä tavalla lisävelanotto hyödynnetään.	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	4	Vastaus riippuu mm. siitä, miten tuottavasti lisävelka sijoitetaan (esim. koulutusinvestointiin voitaisiin panostaa enemmän).	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Ei mielipidettä	10		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
John M. Juselius	Suomen Pankki	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2020-01-07			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	10	Suomelle velkaantuminen on yhtä vaarallista kuin korkeammankin korkotason aikana, koska nolla-korkojen maailma ei ole ikuinen. Lisäksi Suomen velka on lähes kokonaan ulkomailla eikä Suomella ole omaa keskuspankkia ja valuuttaa, jotka lievittäisivät korkean velan riskejä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma	6	Euroalueella ei kannata antaa velkasuhteen nousta yli keskeisten euromaiden tason. Kreikka on tästä varoittava esimerkki. Pientä pelivaraa kullakin jäsenmaalla on elvyyttää ja se kannattaa, jos jossakin jäsenmaassa suhdanne laahaa omassa tahdissaan. Yhteisen laskusuhdanteen aikanana kannattaisi elvyttää keskitetysti tai koordinoidusti.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	4	Olisi hyvä varautua tulevaisuuden elvytystarpeisiin.	Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Eri mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Eri mieltä	9	Kysymys on riskibalanssista: mitä enemmän velkaa sitä voimakkaammin korkojen nousu alkaa jarruttamaan finanssipolitiikan pelivaraa ja mahdollisuuksia. Ja toiseksi: hyvinä aikoina kannattaa pienentää velkaa tai lisätä muulla tavoin puskureita suhdannekäänteen varalta. Spekulaatioiden tulevasta korkotasosta ei pitäisi korvata järkevää huolenpitoa julkisesta taloudesta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Eri mieltä	6	Vaikka korkotaso on alhainen, Suomen kestävyysvaje vain kasvaa tulevina vuosina etenkin demografian takia. Tämän takia velkasuhteen kasvattaminen nyt lisää julkisen talouden riskejä.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä	8	Valtion velan alhainen korko voi puolustaa sitä, että lyhytaikaisesti otetaan velkaa johonkin hyvin perusteltuun, esim investointi, tavoitteeseen. Mutta pysyvästi liian korkea velanotto johtaa ongelmiin, kuten korkeisiin velan korkoihin. Parempi tasapainottaa julkisen sektorin budjetti muulla keinoin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Eri mieltä	10		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Samaa mieltä	7	Näkisin että nykytilanteessa velka suhteessa BKT:een voi tilapäisesti ja maltillisesti kasvaa ilman että sillä olisi merkittävää vaikutusta valtionvelan korkoon.	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	3	Yleishyödylliset julkiset investoinnit nollakorkojen ja hidastuvan kansainvälisen talouskasvun aikana olisivat perusteltuja. Vähemmän perusteltua on syömävelan ottaminen ilman akuuttia elvytystarvetta tilanteessa, jossa huoltosuhde on heikkenemässä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Samaa mieltä		Korkotaso on toistaiseksi hyvin alhainen, mutta on vaarallista rakentaa poliittikka sen varaan, että korkotaso ei tulevaisuudessa nousisisi.	Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Eri mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Eri mieltä	5	Tämän hetkisen korkotason vallitessa nykyinen valtionvelka ei ole iso ongelma. Velkaa voisi ottaa lisääkin, jos lisävelalla rahoitettaisiin investointeja, jotka varmasti kasvattavat verotuloja tulevaisuudessa. Väestön ikääntymisen takia velka suhteessa BKT:hen näyttää kuitenkin nykyisellä politiikalla olevan kasvussa myös pidemmän päälle. Kasvava velkasuhde johtaa jossakin vaiheessa valtionlainoista maksettavien korkojen nousuun. Siksi valtionvelan kasvu nykyisessä hyvässä suhdannetilanteessa ei minusta vaikuta kestävältä politiikalta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	6	Koska korkokehitystä on mahdotonta ennustaa pitemmäksi aikaa, strategiaa ei voi perustaa sen varaan.	Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Epävarma	8	Vastaus riippuu siitä, mihin velka käytetään. Velkasuhteen kasvattaminen on järkevää, jos velalla rahoitetaan talouskasvua edistäviä investointeja.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	4	On yleinen väärinkäsitys, että korkojen laskeminen olisi hyvä asia Suomen julkiselle sektorille. Korkojen laskeminen on hyvä asia maille, joilla on julkista nettovelkaa. Suomella on kuitenkin julkista nettovarallisuutta. Julkisten eläkerahastojen korkotuotot laskevat matalien korkojen takia enemmän kuin julkisten sektorin korkomenot alenevat. Näin matalien korkojen aika ei ole Suomen julkisen talouden etu. Tämän sanottua on syytä tiedosta, että valtionvelan kasvu negatiivisen korkotason aikana ei ole kovin paha asia, kunhan julkisen sektorin nettovarallisuus ei laske.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Eri mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Jutta Viinikainen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Eri mieltä	6	Matala vallitseva korkotaso ei tarkoita sitä, että korkotaso säilyy matalana velan koko juoksuajan. Toisaalta, voidaan miettiä korkokäyrällä ratsastamisen mielekkyyttä.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset