Vain seitsemän prosenttia ekonomisteista pitää päivittäisen säännöllisen työajan lyhentämistä lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla hyvänä tapana ohjata työaikojen kehitystä Suomessa. Toista mieltä on selvä enemmistö (70 %) ja vajaa neljäsosa (23 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan taloustieteilijät toteavat, että työaikojen lyhentäminen onnistuisi parhaiten kehittämällä joustavampia tapoja mahdollistaa vapaa-ajan lisääminen.
Kysymys: Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma | 6 | Työajan lyhentäminen on hyvä tavoite mutta todennäköisesti lakisääteisen työtuntien ja tuottavuuden yhteys riippuu alasta ja tehdyistä työtunneista. Liian suuria työntunteja pitäisi välttää, koska silloin työn tuottavuus (ja työntekijöiden hyvinvointi) tn:sti alhaisempi (ja joillain aloilla onnettomuuden riski korkeampi). Joillain aloilla palvelun/työn (kokonais)laatu voi parantua korkeammilla työtuntien myötä. Yleissitovuus voi olla ongelmallista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Eri mieltä | On toki edelleen paljon työtehtäviä, joissa työhön käytetty aika korreloi aikaansaannosten määrän kanssa. Niissä tehtävissä, joissa näin ei ole, tuottavuus voi varioida työajan suhteen suurestikin, mutta tutkimuskaan ei osaa yleispätevästi vielä kertoa kuinka. Ehkä työaikakeskustelu kuitenkin pakottaa miettimään, mitä työllä tarkkaan ottaen tavoitellaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Parempaakaan ei ole, mutta päämäärät tullee asettaa verrattain vaatimattomasti. | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Vahvasti eri mieltä
| 7 | Vähän epävarmaa mitä kysymyksellä haetaan. Itse ajattelisin, että nykylainsäädäntö voi olla OK, mutta sen alle ei kannata mennä. Entistä useammin työaikalainsäädännöllä ei ole merkitystä, kun tietotyössä tehdään helposti yli säännelyn ihan vapaaehtoisesti. Työajan lyhentäminen veisi ihan väärään suuntaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Vahvasti eri mieltä | 10 | Tarvitsemme pidempää työaikaa (ainakin vuositasolla) ja paikallista sopimista. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 10 | Taloustieteen mukaan ihminen on kiinnostunut tuloista ja vapaa-ajasta. Työajan lyhentäminen vahvistaa tuottavuutta per työtunti, mutta edellyttää kuukausiansioiden alentamista, mikä saattaa lisätä substituutiovaikutuksen kautta vapaa-ajan kysyntää. Jonkinasteinen yleissitovuus on Euroopassa yleistä, mutta maissa, joissa työttömyys on matala, yleissitovuutta ei ole (Ruotsi, Tanska) tai se on väljää (Saksa). Suomen korporatistisessa järjestelmässä yleissitovat työehtosopimukset on luotu työmarkkinoiden insidereiden eduksi. Työttömyys on Suomessa korkea. Yleissitovuudella rajataan osa työvoimaa (etenkin matalan tuottavuuden maahanmuuttajat) työn ulkopuolelle ja ne ovat siksi moraalisesti väärin. Suomen sanotaan olevan sopimusyhteiskunta, mutta yleissitovuus ei perustu sopimiseen vaan saneluun. Työaikakysymys olisi sovittava yrityskohtaisesti ja yleissitovuuden osalta olisi paikallaan seurata pohjoismaisia esimerkkejä, toki siten, että matalan tuottavuuden työntekijöiden asema turvataan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Labore | Samaa mieltä | 6 | Suunta voi olla lyhentäminen tai pidentäminen. Olennaista on, että koordinoidusti voidaan päästä lopputulemiin, joihin ei hajautetusti päästä. Jos nämä lopputulemat ovat hyvinvoinnin kannalta parempia, koordinointi kannattaa. Jonkun verran koordinointia on luultavasti optimi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 6 | Tuottavuuskasvun tuomasta vauraudesta osa käytetään työajan lyhentämiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuottavuuskasvu on tulevaisuudessakin heikkoa, joten työajan lyhentäminen ei ole vähään aikaan ajankohtaista. | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Epävarma | Tietenkin noilla tavoilla voi ohjata työaikoja, mutta mikä on “hyvyyden“ kriteeri? | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 6 | Lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla varmasti säädellään työaikaa parhaiten Suomessa. Kysymys kuitenkin sisälsi myös ajatuksen siitä, että työaikaa pitäisi lyhentää. Tästä osasta olen hiukan eri mieltä nykyisessä tilanteessa. Työajan lyhentämisen mielekkyys liittyy kaukaisen tulevaisuuden kuviin, joissa työn teon välttämättömyys olisi teknologisen kehityksen myötä vähentynyt kansantaloudessa. Silloin voi olla mielekästä lyhentää työaikaa, mutta on hyvin epävarmaa toteutuuko tuollainen skenaario koskaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Tampereen yliopisto | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | PTT | Ei mielipidettä | Moniulotteinen kysymys, johon en pysty vastaamaan. | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Eri mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Vahvasti eri mieltä | 7 | Päinvastoin: hyvinvointi kasvaa, jos vapaa-aika on palvelu/hyödyke, jota kukin voi hankkia omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan vaihtoehtokustannuksen (tuntipalkan tms. huomioiden) eikä sen kulutusta rajoiteta keinotekoisesti. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Eri mieltä | 8 | En oikein ymmärrä miksi haluaisimme esimerkiksi lainsäädännöllä nopeuttaa työnteon vähentämistä suhteessa vapaa-aikaan. Vapaa-ajan hyöty jää lähinnä ihmiselle itselleen, kun taas markkinatyön tekeminen hyödyttää verotuksen myötä kaikkia muitakin. Siksi arvelen, että teemme hyvinvoinnin näkökulmasta pikemminkin liian vähän töitä kuin liikaa. Ei ole toki poissuljettua, etteikö työajan lyhentäminen voisi joissakin tapauksissa parantaa tuottavuutta niin paljon, että se on kaikkien kannalta hyvä asia. Sellaisia ratkaisuja kannattaa tietysti hakea, mutta se tuskin onnistuu lainsäädännöllä. Joillakin aloilla työaikoihin liittyvän työpaikkakohtaisen joustavuuden lisääminen saattaisi myös olla monien kannalta hyvä asia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Oulun yliopisto | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 7 | Jos työaikaa halutaan lyhentää, niin monissa ammateilla se voidaan toteuttaa luontevammin jollain muulla tavalla kuin vähentämällä päivittäistä työaikaa. | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Eri mieltä
| 9 | Työajan lyhentäminen täytyy olla vapaaehtoista ja ikääntyvillä voikin olla tarve tähän, mutta totta kai se näkyy palkkapussissakin. Mutta esim. nelipäiväisestä työviikosta vaikka nyt 63 vuotiaasta on hyviä kokemuksia. Ehdon tahdoin ei kannatta painaa työaikaa alas ikääntyneilläkään, kun työvoiman tarjonta supistuu muutenkin voimakkaasti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Epävarma | 7 | Kysymykseen on vaikea vastata, koska siinä ei määritellä aikajännettä. Pitkällä aikavälillä työajan lyhentäminen on hyvä tavoite ja lainsäädäntö tai työehtosopimukset oikeita välineitä. Lyhyellä aikavälilä lyhentäminen ei oe realistinen tavoite.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Eri mieltä
| 4 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 4 | Ihanteellista olisi, että ihmiset voisivat valita kohtuullisen vapaasti vapaa-ajan ja muiden asioiden kulutuksen välillä. Tällä hetkellä valinnanvaraa on aika vähän, mikä todennäköisesti laskee monien hyvinvointia. Toivoisin kuitenkin, että ensisijaisesti mietittäisiin joustavampia tapoja mahdollistaa vapaa-ajan lisääminen. Nyt esimerkiksi pienten lasten vanhemmat voivat halutessaan tehdä lyhennettyä työpäivää, mikä vähintäänkin osoittaa, että joustavammat ratkaisut ovat mahdollisia. Tärkeää on joka tapauksessa se, että tavoitteena olisi lisätä mahdollisuutta lisätä vapaa-ajan *kulutusta* -- ei se, että työtunnit vähenevät ja tulot pysyvät ennallaan (eli palkka nousee). Tuntipalkoista on tärkeää neuvotella erikseen ja miettiä tässä yhteydessä nimenomaan keinoja lisätä työntekijöiden vapautta valita itselleen sopiva vapaa-ajan ja muun kulutuksen yhdistelmä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Svenska handelshögskolan | Vahvasti eri mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Eri mieltä | 6 | Lainsäädäntö ja “yleissiitovat sopimukset“ on tässä kaksi hyvin erilaista, jopa vastakkaista menetelmää, jonka vuoksi pidän kysymystä huonosti muotoiltuna. Alakohtaiset sopimukset sentään ottavat huomioon valinnat korkeamman palkkatason ja lyhyemmän työajan välillä. Poliitikoilta tämä problematiikka välillä unohtuu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Turun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä
| 6 | Työaikoihin vaikuttaa eniten työehtosopimukset. “Hyvä“ on hankala termi. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä
| 8 | Lailla ei pidä mielestäni tällä tavalla ohjata työaikaa. Lainsäädännön tulisi tukea yritysten ja työntekijöiden sopimusympäristöä tässä asiassa tavalla, joka mahdollistaa joustavien työaikojen kehittämistä ja käyttöönottoa. | Profiili ja vastaukset | ||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto University | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset |