Vain kuudesosa (17 %) ekonomistipaneelin jäsenistä katsoo, että luontokatoa olisi tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet). Yhtä suuri osuus (17 %) on eri mieltä ja neljä kymmenestä (39 %) on epävarma keinojen paremmuusjärjestyksestä. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että molemmilla keinoilla on käyttötarkoituksensa, eikä kumpaakaan kannata sulkea pois työkalupakista. Määrärajoitukset huomioivat ulkoisvaikutukset kattavammin, mutta maankäyttömaksut ovat puolestaan kustannustehokkaampi tapa varjella monimuotoisuutta.
Kysymys: Luontokatoa on tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet).
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Tampereen yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Eri mieltä | 10 | Ei voi kategorisesti sanoa, mikä olisi tehokkain julkisen vallan interventiokeino suojelussa vaan ohjauskeino tulee valita kontekstin ja biodiversiteetin suojelun tarpeen ja onnistumismahdollisuuksien mukaan epävarmuudet huomioonottaen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Hanken | Epävarma
| 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | Provided that we can measure land usage in a reasonable and objective way (which is doubtful). | Profiili ja vastaukset | ||||||
Vaasan yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
VATT | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | 7 | Määrärajoituksissa jouduttaisiin ehkä valitsemaan, kuka maanomistaja saa käyttää aluettaan, ja kuka joutuu luovuttaaan sen ilmaiseksi (?) yleishyödylliseen tarkoitukseen. Maksullisuudessa maanomistajalle syntyy kannuste yrittää pitää lajisto mahdollisimman arvottomana.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Eri mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | ¯\_(ツ)_/¯ | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 2 | Profiili ja vastaukset | ||||||
helsingin yliopisto | Eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 6 | Vaikka ympäristövero on toimiva instrumentti päästöjen vähentämiseen, biodiversiteetin turvaaminen vaatii riittävän suuria yhtenäisiä suojeltuja alueita, joita on vaikea toteuttaa maankäyttöön perustuvilla maksuilla. | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 2 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Epävarma | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 7 | Nähdäkseni tällainen järjestelmä edesauttaisi usein luonnon monimuotoisuuden varjelemista kustannustehokkaasti. Voi esimerkiksi olla järkevää sallia asuntorakentamisen aiheuttamaa luontokatoa siellä missä rakennuskelpoinen maa on kallista ja käyttää maankäyttömaksut luonnonsuojelualuiden laajentamiseen muualla. Toki erinäiset informaatio-ongelmat voivat joskus olla hyvä perustelu myös määrärajoitusten käytölle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Oulun yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Taloudellisen toiminnan sääntelyyn pitäisi aina käyttää hintajärjestelmää verojen ja maksujen kautta, eikä määräperusteisia rajoituksia. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Epävarma | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Kuulostaa hyvältä, mutta vaatisi enemmän perehtymistä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Turun yliopisto | Epävarma | Molemmissa etunsa. Valtion suunnittelemat alueet voivat huomoida tehokkaammin ulkoisvaikutukset eli vaikkapa sen että lajiston kannalta suojelualueiden on oltava riittävän suuria ja yhtenäisiä. Toisaalta maankäyttömaksujen kautta maanomistajalla parempi mahdollisuus ilmaista alueen käytön taloudellinen hyöty.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto University | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset |