Suomalaisekonomistien enemmistö (56 %) arvioi, että äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Toisella kannalla on 12 prosenttia vastanneista. Kommenteissaan ekonomistit toteavat muun muassa, että talouspolitiikan ja suhdanteiden vaikutusten erottaminen toisistaan on asiantuntijoillekin vaikeaa.

Kysymys: Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLASamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma6Tutkimusnäyttöä on kaiketi siitä, että istuva hallitus pärjää paremmin vaaleissa, jos taloudellinen tilanne on hyvä riippumatta siitä, voidaanko hyvää taloustilannetta pitää hallituksen ansiona. Ilmeisesti on kuitenkin epäselvää, mistä tämä johtuu (ks. Bagues & Esteve-Volart (2016): Politicians’ Luck of the Draw: Evidence from the Spanish Christmas Lottery)Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaOlisipa kiinnostavaa tietää, jos tällaisia äänestäjien tekemiä subjektiivisia arvioita on tutkittu (Suomessa)Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarma8Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarma Hallitukset varmaankin yliarvoivat toimiensa vaikutusta.Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosEpävarma1Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Tavallinen ihminen ei kykene arvioimaan laajoja kokonaisuuksia; hänelle tärkeintä on mielikuva siitä, miten poliitikkojen linjaukset vaikuttavat heidän omaan talouteensa. Esimerkiksi tutkimus vasemmistopopulismista on johtanut näkemykseen, jonka mukaan päästäkseen valtaan tai pysyäkseen vallassa poliitikon tulee päättää pidemmälle viedyistä tulonsiirroista, kuin mihin hän itse rationaalisen ajattelun pohjalta päätyisi. Oikeistopopulismin aikakaudella taas maahanmuutto nousee tulonsiirtoja tärkeämmäksi äänestykriteeriksi, mutta analoginen päätösharha löytyy myös sieltä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaEn tunne tutkimuksia aiheesta. Oman kokemuksen mukaan eivät.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä4Media seuraa ja kommentoi politiikkaa enemmän kuin monia muita talouteen vaikuttavia tekijöitä, mille on varmasti hyviä syitä. Tämä voi kuitenkin luoda vaikutelman, että taloudessa kaikki riippuu kotimaisesta politiikasta.Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettä Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä5Tämä täysin mutu-menetelmällä.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoVahvasti samaa mieltä7Hallitusten toimet vaikuttavat yleensä melkoisella viiveellä, eikä niiden vaikuttavuutta ole yleensä edes mahdollista mitata objektiivisesti. Jopa asiantuntijoiden arviot vaikuttavuudesta ovat pitkälti subjektiivista tulkintaa. Markkinoiden vaikutus on paljon suurempi kuin mitä mediaa seuraamalla voisi kuvitella.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä4Äänestäjät lienevät hyvin perillä esim. sosiaaliturvan ja verotuksen muutosten välittömistä vaikutuksista omiin tuloihinsa, mutta epäilen, että suhdanteiden muutokset lasketaan turhan usein hallituksen ansioksi tai synniksi. Toisaalta suhdanteiden ja talouspolitiikan vaikutusten erotteleminen on erittäin vaikeaa myös asiantuntijoille.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosEpävarmaJotta tähän voisi vastata, pitäisi tietää onko tästä tehty tutkimustaProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarmaProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä 6Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarma Ei mitään tutkimustietoa tällaisesta.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEpävarma6Profiili ja vastaukset
Elina PylkkänenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä8Talous on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, jossa yksittäisen päätöksen kokonaisvaikutukset tulevat helposti yliarvoiduksi.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEri mieltä Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä 9Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEi mielipidettä7Väite on epätarkka. Kukaan ei tiedä, mikä on äänestäjien keskimääräinen arvio hallituksen toimien vaikutuksista heidän taloudelliseen tilanteeseen. En myöskään tiedä tarkkaan, kuinka paljon hallituksen toimet vaikuttavat äänestäjien taloudelliseen tilanteeseen. Kun emme tiedä näitä, emme voi uskottavasti arvioida aliarvioivatko vai yliarvioivatko äänestäjät keskimäärin hallituksen toimien vaikutuksen heidän taloudelliseen tilanteeseen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä6Eipä tästä taida varsinaista tutkimusnäyttöä olla, mutta talouskehitystä heiluttaa toki enemmän muut tekijät kuin hallituksen politiikkaProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä6Tässä voi epäsymmetriaa: verojen ja maksujen korotukset vs tulonsiirrot. Edellisten vaikutuksia voidaan yliarvioida, jälkimmäisiä tuskin.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset