Vain neljä prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta. Valtaenemmistö (86 %) torjuu ajatuksen. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, ettei julkisen vallan väliintulolle ole perustetta, jos muutokset johtuvat markkinoiden normaalista toiminnasta. Ekonomistit huomauttavat, että polttoaineverossa on kyse myös päästöjen hinnoittelusta, jonka pitää olla systemaattista ja pitkäjänteistä tavoiteltaessa siirtymistä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Kysymys: Maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEri mieltä7Maailmanmarkkinahintojen muutosten kompensointi suuntaan tai toiseen ei ole nähdäkseni perusteltua. Polttoaineverotuksessa valmisteveron osuus on kiinteä, näin ollen se ei kasva maailmanmarkkinahintojen noustessa, sitävastoin euromääräinen kerätty arvonlisävero kasvaa. Arvonlisäveroa maksetaan myös valmisteveron osuudesta, eli maksetaan veroa verosta. Polttoaineverotuksen osalta olisi isossa kuvassa syytä pohtia arvonlisäverokannan muodostumista ja miettiä onko vero verolle ylipäätään hyvä ja kohtuullinen tapa toimia. Yksi tapa ajatella asiaa olisi pohtia mikä on kohtuullinen kokonaisverotuotto, joka yhdestä litrasta polttoainetta enimmillään kannetaan. Kyse ei ole maailmanmarkkinahinnan kompensoinnista, vaan ylipäätään veronkannon kohtuullisen maksimimäärän määrittelystä per litra polttoainetta. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä8Markkinahinnat sopeutuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan ja heijastavat niukkuutta. Näin ne ohjaavat taloudellisia resursseja sinne, missä niitä eniten arvostetaan. Tämän mekanismin heikentäminen tai poistaminen aiheuttaa uusia ongelmia. Lisäksi nyt kun tavoitteena on nopea siirtymä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, päästöjen hinnoittelun pitäisi nimeomaan olla systemaattista ja siihen tulisi sitoutua pitkäjänteisesti.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Daniel HauserAaltoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTVahvasti eri mieltäEi ole mitään takeita siitä, että veronalennukset siirtyvät lopputuotteiden hintoihin. Toisaalta, pieniäkin fossiilisten polttoaineiden veronkorotuksia on vastustettu, koska korotukset “estävät“ liikkumista. Jännittävää nähdä, väheneekö polttoaineiden kysyntä nykyisilläkään korkeilla hinnoilla. Äskettäisen tutkimuksen mukaan polttoaineiden hinnannnousu kasvattaa sähköautojen kysyntää, jopa enemmän kuin sähkön hinnan vastaava nousu (per ajokilometri) vähentää kysyntää. (Näin ollen julkinen valta voisi päästä mm. sähköautojen hankintatuista eroon.) Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEri mieltä8Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki EpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEri mieltäPolttoaineen kulutusta toki hyvä muutenkin rajoittaa, joten tässä kohtaa en kannattaisi veronalennuksia.Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä9Ei ole perustetta julkiselle väliintulolle, jos muutokset johtuvat markkinoiden normaalista toiminnasta. Varsinkin yleinen polttoaineveron lasku olisi liian kallista, sillä se ei kohdentuisi tulotason mukaan. JOs hintojen muutos johtuu vakavasta markkinhäiriöstä, julkinen väliintulo voi olla paikallaan. Se kuitenkin edellyttää kohdennettua ja tilapäistä tukea eniten tarvitseville.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEri mieltä7Ilmastonmuutos on siinä määrin vakava haaste ihmiskunnalle, että ympäristöverot tarvitaan. Mieluummin kanavoisin verotuksen tuottoa teknologiasubventioihin ja vaikka sähköautojen tukemiseen, jolloin sitä kautta energian kustannus pysyisi hallinnassa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu KarhunenTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä9Ks. edellä.Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiVahvasti eri mieltäNimenomaan hintojen signaalisvaikutusta ei pidä muuttaa. Tulonsiirtoja voidaan tehdä, jos halutaan.Profiili ja vastaukset
Ville KorpelaEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Taloustieteellisestä näkökulmasta polttoaineverojen alentaminen toimii päästöjen vähentämistavoitteita vastaan. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti alentamaan kunnianhimoisesti päästöjä esimerkiksi liikenteestä, eikä näihin tavoitteisiin olla pääsemässä. Kuten edellisessä kysymyksessä totesin, on eri asia kompensoida pienituloisille tahoille kestämätön tilanne kuin kaikille, niin kuin polttoaineen hinnan alentaminen tekisi. Teoreettisesti voi kuitenkin tulla vastaan vielä paljon korkeampia polttoaineen maailmanmarkkinahintoja, jossa tilanteessa harkinta voi olla toinen, jos koko talous ajautuisi vaikeuksiin hinnan kanssa. Tämä taloustieteellisestä näkökulmasta, poliittisesti asia on varmasti hankala.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEri mieltäVerotuksesta tulee hyvin tempoilevaa, jos sitä kovin herkästi muutetaan markkinahintojen heilahtelun vuoksi. Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoSamaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä8Markkinoiden hintasignaaleja ei pääsääntöisesti kannattaisi lähteä vääristämään verotuksen keinoin, siitä seuraa yleensä jonkinlaista tehottomuutta. Näkisin että polttoaineiden hinnannousun hillitseminen verotusta keventämällä tulisi kysymykseen tilapäisenä toimena jonkinlaisessa kriisitilanteessa, mutta tällä hetkellä en näe siihen tarvetta. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä4Ukrainan sodasta ja Venäjän vastaisista pakotteista johtuvaa äkillistä ja voimakasta nousua voitaisiin väliaikaisesti hillitä julkisen vallan toimin, jotta inflaatio saataisiin aisoihin ja vältyttäisiin palkkainflaatiolta. Normaalia markkinahintojen nousua ei tulisi hillitä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä6Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEVahvasti eri mieltä9Se että kuluttajien ja yritysten kohtaamat hinnat vaihtelevat kysynnän ja tarjonnan myötä kuuluu markkinatalouteen. En ymmärrä miksi se olisi polttoaineiden kohdalla ongelma. Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEri mieltä7Polttoaineet olivat elinkustannuksiin nähdän paljon kalliimpia kolmekymmentä vuotta sitten. Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä9Polttoaineiden hinnannousu johtuu raakaöljyn hinann noususta, ei verotuksen kiristymisestä. Verojen alentamisesta hyötyisivät lisäksi suurituloiset pienituloisia enemmän.Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Verotukien huono puoli on siinä että tuki hyödyttää myös niitä jotka tukia vähiten tarvitsisivat. Lisäksi tällainen yleinen tuki hidastaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista. Kohdennetut suorat tuet voisivat olla mahdollinen julkisen vallan ohjauskeino, jos tuen tarvitsijoiden joukko kyetään identifioimaan riittävän tarkasti.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä7En pidä järkevänä lyhytaikaisiin maailmanmarkkinahintojen muutoksiin reagoivaa kulutusverotusta. Jos polttoaineen hinnannousu on pysyväisluonteinen, niin voidaan toki harkita veronalennusta.Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä8Veron lasku nyt nostaa kysyntää ja markkinahintaa entisestään. Yksi poikkeus on: omavaraisen maan (kuten USA) kannattaa myydä varmuusvarastoista kalliilla öljyä ja samalla sopia halvemmalla futuurihinnalla tulevaa varastontäytettä.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti eri mieltä10Julkisen vallan ei tulisi reagoida näihin eikä muihinkaan markkinoilla tapahtuviin hinnanmuutoksiin. Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä6Polttoaineverot on haittaveroja, joitten on tarkoituskin vaikuttaa hintoihin ja kulutukseenProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä7Julkistalouden tasapainon kannalta tämä ei ole hyvä asia, ellei toimenpiteen rahoitus löydy budjetin sisältä. Jatkuessaan korkeat hinnat mahdollisesti jouduttavat vihreään siirtymistä.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset