Ekonomistien selvä enemmistö ei pidä työajan lyhentämistä ja työn jakamista toimivana keinona työllisyyden lisäämiseksi. Työn jakamista on esitetty lääkkeeksi sekä työttömyyteen että työuupumukseen.

Kysymys: Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Jyrki Ali-YrkköETLAEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenVahvasti eri mieltä8Kysytyn työn määrä pienenee suurin piirtein samassa suhteessa.Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITVahvasti eri mieltä8Tyosopimusten tulisi olla paikallisia ja myos yksilokohtaisempia jotta saadaan riittavasti joustavuutta tyon murroksessa.Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiVahvasti eri mieltä5Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEri mieltä9Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEri mieltä4Probably not. Even if we change taxation and social security contributions in such a way that two half-day workers cost the same as one full-day worker, there are other fixed costs associated with workers. Perhaps this could work for very large firms but not for SMEs.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEri mieltäKeskeinen tapa työllisten määrän lisäämiseksi on kysynnän ja tarjonnan parempi kohdentuminen, ja on vaikea nähdä, miten yleinen työajan lyhentäminen tässä voisi auttaa. Osa-aikatyön helpottaminen myös kannustinloukkuja purkamalla tosin auttaisi.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEri mieltä7“Toimiva“? Saattaa lisätä tai olla lisäämättä työllisten määrää. Ranskan kokemukset eivät rohkaisevia.Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderEri mieltäToisaalta osa-aikatyön lisääntyminen voi tuoda lisää väkeä työmarkkinoille eli niitä joille kokoaikatyö ei sovi. Jos näin käy, keskimääräinen työaika lyhenee samalla kun työllisyys kasvaaProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenVahvasti eri mieltä10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiVahvasti eri mieltä9“TYÖTÄ“ ei ole yhtä, ennalta määrättyä klimppiä.Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenEpävarma6Toiminee lyhyellä tähtäimellä, mutta tuskin pitkällä tähtäimellä. Työaikaa voidaan lyhentää ja työtä jakaa, jos työllinen sitä haluaa, mutta ei itsetarkoituksellisesti.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä8Toistaiseksi empiirinen evidenssi on viitannut siihen, että vaikka jotkut onnistuttaisiin saamaan pois työmarkkinoilta tai työskentelemään vähemmän, ei muille välttämättä tule lisätyömahdollisuuksia. Eli työllisyys lisääntyy lisäämällä työn tarjontaa eikä päinvastoin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEri mieltäProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaEri mieltä9Saattaa olla, että aikanaan, jos robotisaatio etenee, työaikaa on lyhennettävä/voidaan lyhentää. Nyt ajatus ei toimi (vrt. Ranska).Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEi mielipidettä10tällainen osittaistavoite irrallaan hyvinvointitavoitteista on mielipuolinen.Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä7Työvoiman kohtaanto-ongelma on mielestäni keskeisin haaste työllisten määrän lisäämiseksi, eikä väitteessä esitetyt keinot ole siinä suhteessa toimivia.Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma5Profiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettä 5Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanVahvasti eri mieltä7Tällainen ajattelutapa tuntuu perustuvan ajatukselle, että kansantaloudessa on vakioinen määrä työtä ja täystyöllisyys saavutetaan kun tämä ulkoisesti annettu määrä jaetaan työkäisten määrällä. Omituinen populistinen ajatus. Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta (jota ymmärtääkseni talouspolitiikalla pyritään edistämään) on tärkeämpää, että jokainen voi päättää itse, kuinka paljon työtä haluaa työmarkkinoilla tarjota, ja ymmärtää tämän päätöksen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset omaan ansiotasoon. Lisäksi tehokkuuden vuoksi, näiden ansiotasovaikutusten pitäisi heijastella päätöksen yhteiskunnallisia kustannuksia. Yksinkertaisen teorian mukaan tällainen tilanne saavutetaan kilpailuilla markkinoilla -- joskin on ymmärrettävä, että tällainen teoria tosiaan perustuu mm. ajatukselle siitä, että toimijat ymmärtävät hyvin päätöstensä ansiotasoseuraukset, mikä saattaa olla aika voimakas yksinkertaistava oletus.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosSamaa mieltäOsa-aikaisia työmahdollisuuksia voisi esim. lapsiperheille enemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEVahvasti eri mieltä10Työpaikkoja ei ole vakiomäärä vaan pidemmän päälle työpaikkojen määrä riippuu työn tarjonnasta. Työn jakaminen työaikoja lyhentämällä johtaisi todennäköisesti veroasteen nostamiseen mikä pikemminkin vähentäisi työllisyyttä.Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEri mieltäEi ole todisteita että se olisi toimiva keino.Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarmaTyöpäivän tehokas pituus on useimmilla 8 tuntia. Tästä syystä työaikaa ei pidä vähentää mekaanisesti kaikilta. Lyhyempiä työaikoja voitaisiin järjestää esim. opiskeijoille ja pienten lasten vanhemmille, mitä varten täytyisi luoda jotain korvausmekanismeja.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoVahvasti eri mieltä9Osaavan työn panostat tulee lisätä. Toisaalta matalapalkkainen tarvitsee tarpeeksi työtunteja elääkseen.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarmaRiippuu varmasti ainakin siitä, miten tuntipalkalle käy.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluVahvasti eri mieltä8Tälle ei ole teoreettista perustetta eikä empiiristä tukea.Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä7Väittämässä on monia ongelmia, jotka tekevät sen epätodeksi: (1.) Talous on vahvasti kiertokulku. Toisen meno on toisen tulo. Työ siis luo työtä. (2.) Edelliseen liittyen: työtä ei ole vakioista määrää, vaan tekemätöntä ja sinänsä hyödyllistä työtä on rajattomasti; niinpä työn määrän lisäämiseen tähtäävän politiikan täytyy perustua taloudellisen aktiviteetin mahdollisimman korkeaan tasoon. (3.) Työtä ei tehdä työtuntien vaan niillä aikaansaadun tuotoksen tähden. Työtä väkisin jakamalla tunnit saadaan ehkä pidettyä samana mutta työpanosten summana syntyvä tuotos uhkaa laskea.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoVahvasti eri mieltä10Työn määrä ei ole luojan Suomelle jakama luonnonvara. Onneksi, muuten väestönkasvu olisi jo aiheuttanut massatyöttömyyden ajat sitten.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä8Empiirinen näyttö ei tue väitettä.Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoSamaa mieltä9Käyttökelpoinen laskusuhdanteiden työllisyysvaikutusten tasaamisessa ja lieventämisessä tilapäisesti.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoEri mieltä9Ajatus perustuu harhaan, jonka mukaan työtä olisi kiinteä määrä. Näin ei ole, vaan työn ja -työpaikkojen määrä määräytyy kysynnän (kuinka kannattavaa on työllistää henkilö) ja tarjonnan (kuinka kannattavaa on osallistua työmarkkinoille ja ottaa tarjolla olevaa työtä vastaan) perusteella. Aivan lyhyellä aikajänteellä työn jakaminen voi kuitenkin olla järkevä tapa sopeutua tilapäiseen työn kysynnän heikentymiseen. Tällä vältetään se, että ihmiset menettävät tarepeettomasti kytkennän työelämään, mikä voi johtaa työn tarjonnan pysyvämpää pienenemiseen. Ylitöiden vähentäminen, tilapäiset osa-aikaisuudet tai vuorotellen osaan työvoimaa kohdistuvat lomautukset toteuttavat tätä tavoitetta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä8Mitä tapahtuu palkalle, kun työaaikaa lyhennetään? Tarjoaako tämä yrityksille todella kannusteita lisätä työllisiä. Kysymyksen muotoilu aivan liian väljä yksiselitteisen vastauksen antamiseen.Profiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiEri mieltä6Profiili ja vastaukset