Kolme neljästä (74 %) taloustieteilijästä katsoo, että suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset. Toista mieltä asiasta on vain kahdeksan prosenttia ja noin viidennes (18 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan useat ekonomistit katsovat, että nykyistä kattavampi tietopohja johtaisi parempiin päätöksiin, jossa ulkoisvaikutukset aidosti heijastuisivat myös investointiratkaisuihin. Taloustieteilijät kuitenkin huomauttavat, että ympäristövaikutusten mittaaminen rahassa on vaativaa.
Kysymys: Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | Meillä on jo käytössä ympäristölupajärjestelmä, joka ottaa kantaa näihin asioihin. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Tampereen yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä
| 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Uskon, että tämä parantaisi päätöksenteon tietopohjaa. Yleensäkin olisi hyödyllistä, jos VM tai jokin muu valtionhallinnon vastuutaho laatisi ohjeistuksen yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin soveltamiseen. Mallia voisi ottaa vaikkapa HM Treasurylta, joka aktiivisesti päivittää Green Book:iaan tiedeyhteisön tuella, viimeksi mm. analyysissa sovellettavan yht.k.diskonttokoron (social discount rate) määrittämisen osalta. https://www.gov.uk/government/publications/the-green-book-appraisal-and-evaluation-in-central-governentNäytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Hanken | Samaa mieltä
| 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | More red tape, but unlikely that it will be very useful. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Ympäristötuhojen taustalla on yhteishyödykkeiden tragedia: ulkoisvaikutuksia ei hinnoitella sosiaalisina kustannuksina. Yksityisen kustannus-hyötyanalyysin ohella yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin laatiminen on kovin kannatettavaa. Se mahdollistaa suuryhtiöiden osakkeenomistajien arvojen heijastumisen yritysten investointipäätöksiin toisin kuin toimittaessa sen kriteerin pohjalta, että liikkeenjohto valitsee projektit pelkästään yksityisten voittojen perusteella. Tästä on tulossa perusteellinen kirjoitukseni Talous- ja yhteiskuntalehden seuraavassa numerossa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Epävarma | Julkisiin investointeihin tuo voisi sopia, poliittisen keskustelun tueksi. Jos yksityinen velvoitettaisiin tekemään sellainen, vaikuttaisiko se muuhun kuin paperisodan määrään? | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | Hyvä miettiä vaikutuksia erilaisiin pääomamuotoihin. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 6 | Ensinnäkin kustannus-hyötyanalyysi kannattaisi aina tehdä investointien kohdalla. Toiseksi päästöjen vähentäminen on sen verran yleinen teema kaikissa poliittisissa puheissa ja ohjelmissa, että sen pitäisi näkyä myös teoissa, mukaan lukien siinä että miten investointeja tehdään. Toki joissain invstoinneissa ympäristötekijät eivät ole merkittävässä asemassa suhteessa muihin kustannus-hyötyanalyysin tekijöihin. Esim investoinneissa osaamiseen (koulutus) osaamisen kehittäminen on tärkeintä, eikä kaikki tulevaisuuden opiskelijat voi suuntautua ympäristöalalle, vaikka on hyvä huomioida että esim vihreän teknologian osaamista on riittävästi. Sen sijaan rakentamisessa ja liikenteessä olisi erittäin tärkeää huomioida ympäristötavoitteet.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Epävarma | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Vaikka kustannus-hyötyanalyysissä on omat haasteensa, esim. ympäristövaikutusten mittaaminen rahassa, mahdollisten ulkoisvaikutusten tunnistaminen ja pohtiminen suurten investointihankkeitten yhteydessä on mielestäni itsessään tärkeätä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 5 | Käsittääkseni näin toimitaan ja nykyisin. Investointihankkeiden luontovaikutuksia arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn avulla ja arvattavasti lupia myönnettäessä kielteisiä ympäristövaikutuksia yritetään suhteuttaa hankkeen hyötyihin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Kaikin mokomin, ja tätähän jo tehdäänkin. Ongelmana on, miten biodiversiteetti voitaisiin objetiivisesti mitata, jotta sitä voitaisiin kustannus-hyötyanalyysissa käyttää hyväksi. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Eri mieltä | 6 | Investoinnit ja muu ihmisen toiminta ei tässä asiassa pitäisi vaatia erillistä systeemiä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 9 | On selvää että myös luontoarvot kuuluvat hyvään kustannus-hyöty -analyysiin. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto University | Vahvasti samaa mieltä | Profiili ja vastaukset |