Kolme neljästä (74 %) taloustieteilijästä katsoo, että suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset. Toista mieltä asiasta on vain kahdeksan prosenttia ja noin viidennes (18 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan useat ekonomistit katsovat, että nykyistä kattavampi tietopohja johtaisi parempiin päätöksiin, jossa ulkoisvaikutukset aidosti heijastuisivat myös investointiratkaisuihin. Taloustieteilijät kuitenkin huomauttavat, että ympäristövaikutusten mittaaminen rahassa on vaativaa.

Kysymys: Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTSamaa mieltäMeillä on jo käytössä ympäristölupajärjestelmä, joka ottaa kantaa näihin asioihin.Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Jarkko HarjuTampereen yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä 5Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTVahvasti samaa mieltä10Uskon, että tämä parantaisi päätöksenteon tietopohjaa. Yleensäkin olisi hyödyllistä, jos VM tai jokin muu valtionhallinnon vastuutaho laatisi ohjeistuksen yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin soveltamiseen. Mallia voisi ottaa vaikkapa HM Treasurylta, joka aktiivisesti päivittää Green Book:iaan tiedeyhteisön tuella, viimeksi mm. analyysissa sovellettavan yht.k.diskonttokoron (social discount rate) määrittämisen osalta. https://www.gov.uk/government/publications/the-green-book-appraisal-and-evaluation-in-central-governentNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä 9Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEri mieltäMore red tape, but unlikely that it will be very useful.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä10Ympäristötuhojen taustalla on yhteishyödykkeiden tragedia: ulkoisvaikutuksia ei hinnoitella sosiaalisina kustannuksina. Yksityisen kustannus-hyötyanalyysin ohella yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin laatiminen on kovin kannatettavaa. Se mahdollistaa suuryhtiöiden osakkeenomistajien arvojen heijastumisen yritysten investointipäätöksiin toisin kuin toimittaessa sen kriteerin pohjalta, että liikkeenjohto valitsee projektit pelkästään yksityisten voittojen perusteella. Tästä on tulossa perusteellinen kirjoitukseni Talous- ja yhteiskuntalehden seuraavassa numerossa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEpävarmaJulkisiin investointeihin tuo voisi sopia, poliittisen keskustelun tueksi. Jos yksityinen velvoitettaisiin tekemään sellainen, vaikuttaisiko se muuhun kuin paperisodan määrään?Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä 8Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettä Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltäHyvä miettiä vaikutuksia erilaisiin pääomamuotoihin.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä6Ensinnäkin kustannus-hyötyanalyysi kannattaisi aina tehdä investointien kohdalla. Toiseksi päästöjen vähentäminen on sen verran yleinen teema kaikissa poliittisissa puheissa ja ohjelmissa, että sen pitäisi näkyä myös teoissa, mukaan lukien siinä että miten investointeja tehdään. Toki joissain invstoinneissa ympäristötekijät eivät ole merkittävässä asemassa suhteessa muihin kustannus-hyötyanalyysin tekijöihin. Esim investoinneissa osaamiseen (koulutus) osaamisen kehittäminen on tärkeintä, eikä kaikki tulevaisuuden opiskelijat voi suuntautua ympäristöalalle, vaikka on hyvä huomioida että esim vihreän teknologian osaamista on riittävästi. Sen sijaan rakentamisessa ja liikenteessä olisi erittäin tärkeää huomioida ympäristötavoitteet.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoSamaa mieltä7Vaikka kustannus-hyötyanalyysissä on omat haasteensa, esim. ympäristövaikutusten mittaaminen rahassa, mahdollisten ulkoisvaikutusten tunnistaminen ja pohtiminen suurten investointihankkeitten yhteydessä on mielestäni itsessään tärkeätä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä5Käsittääkseni näin toimitaan ja nykyisin. Investointihankkeiden luontovaikutuksia arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn avulla ja arvattavasti lupia myönnettäessä kielteisiä ympäristövaikutuksia yritetään suhteuttaa hankkeen hyötyihin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltäKaikin mokomin, ja tätähän jo tehdäänkin. Ongelmana on, miten biodiversiteetti voitaisiin objetiivisesti mitata, jotta sitä voitaisiin kustannus-hyötyanalyysissa käyttää hyväksi.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä6Investoinnit ja muu ihmisen toiminta ei tässä asiassa pitäisi vaatia erillistä systeemiä.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltä9On selvää että myös luontoarvot kuuluvat hyvään kustannus-hyöty -analyysiin.Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä 6Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset