Vain vajaa viidesosa (17 %) ekonomistipaneelin jäsenistä uskoo, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen. Toista mieltä on melkein joka toinen (47 %) ja lisäksi huomattavan moni (37 %) on asiasta epävarma.  Ekonomistit toteavat, että toipumisen nopeus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti rajoitustoimia saadaan puretuksi meillä ja muualla. Riskeinä ekonomistit näkevät kriisin pitkittymisen aiheuttamat konkurssit sekä epidemian mahdolliset uudet aallot.

Kysymys: Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezEpävarma1Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma6Käyrän muoto riippuu muun muassa siitä, miten nopeasti liikkumiseen, kokoontumiseen ja palveluiden kuluttamiseen liittyviä rajoituksia puretaan, minkälainen ihmisten käsitys viruksen vaarallisuudesta lopulta on ja miten hyvin ihmisten toimeentulo ja yritysten toimintaedellytykset on pystytty turvaamaan rajoitusten aikana. Purkamisen ajankohtaan puolestaan vaikuttavat esim. terveydenhuollon kapasiteetin ja teknologian kehitys ja käyttöönotto.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarma7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTVahvasti eri mieltäeivätkös aiemmat pandemiat osoita jotain ihan muuta kuin nopeaa palautumista, vaikka fyysistä tuotannollsita pääomaa ei tuhoudukaan niin kuin sodissa (puheet “jälleenrakentamisesta“ ehkä epäonnistunut kielikuva)Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä4Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosEpävarma6V-muotoisuus riippuu tietenkin määritelmästä. Rahoitusmarkkoiden minuutti- ja päivätasolla V:tä ei nähdä. Kansantalouden kasvua seurataan kuitenkin neljännesvuositasolla. Uskon sellaiseen palautumiseen, että tämän vuoden kolmannella neljänneksellä bkt on suurempi kuin toisella. Toipumisesta ehkä tuleekin oikein-merkin muotoinen. Romahdus on nopea, ja toipuminen on romahdusta hitaampaa. Se kuitenkin toteutuu, eli L-kirjaimen muotoista kehitystä en odota.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEpävarmaPudotus on merkittävä, kun monet palvelualat on suljettu. Kuinka pian toipuminen käynnistyy, riippuu siitä, saadaanko epidemia rajoitetuksi. Kiinan ja Etelä-Korean data puhuu sen puolesta, että rajoittaminen voi onnistua. Talousvaikutukset Suomeen riippuvat kuitenkin siitä, miten Suomen vientimarkkinat toipuvat. Suomen viennistä euroalueelle on liki 40 %. EU-maat eivät ole vielä toipumassa. Ranskassa tilanne pahenee ja Espanjassa on paha; Italiassa tartuntojen määrä näyttää jonkin verran vähenevän. Pikainen V-muotoinen toipuminen ei ole poissuljettu, pörssi näyttää sitä odottavan. Silti on aiheellista pitää esillä mahdollisuutta myös pidempään taantumaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreVahvasti eri mieltä6Tästä näyttäisi tulevan syvä ja pitkä lama. Paljon riippuu julkisen vallan elvytystoimista. Omat odotukseni eivät ole kovin korkealla tarpeeksi suuren raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen suhteen. Nyt on jo leikkauslistat mainittu.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEri mieltä6Talous voi parhaassa tapauksessa ottaa nopean osittaisen paluun lähemmäs normaalia, mutta täysi toipuminen vienee pitempään. Jos tautia ei saada kuriin testaamisen ja karanteenien tai uusien lääkkeiden kehittämisen myötä, myös osittainen toipuminen voi viivästyä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma7Tämä riippuu siitä, miten nopeasti rajoituksia voidaan purkaa ja kuinka hyvin yrityksiä pystytään tukemaan rajoitusten aikana. Jos rajoitukset johtajavat esim. konkurssien merkittävään kasvuun, tapahtuu kriisistä toipuminen hitaammin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEpävarma4Pitäisi kysyä infektioepidemiologeilta, missä ajassa tilanne voitaisiin saada hallintaan niin, että rajoitustoimet voidaan suurimmaksi osaksi purkaa aiheuttamatta taudin nopeaa leviämistä. Jos siinä menee pitkään, kyseessä ei ole mikään “pitkä viikonloppu“, jonka jälkeen kaikki jatkuisi ennallaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEpävarma 5Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltä7Ikävä kyllä konkursseja jne. tulee sen verran, että hyvin nopea palautuminen normaaliin ei ole todennäköistä.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEpävarma7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä3Vastaus on hyvin epävarma, koska epidemiaa hillitsemaan pyrkiviä mutta normaalia talouden toimintaa rajoittavien toimien kesto ei ole tiedossa. Jos toimenpiteiden kesto rajoittuisi kuukaudesta kahteen ja yrityksiä suojataan konkurssilta voisi paluu taantumasta olla nopea. Tämän hetkisen tiedon valossa toimenpiteitä kuitenkin jatketaan jonkun aikaa, eikä ole ollenkaan selvää milloin niistä luovutaan. Toimenpiteet aiheuttavat jo nyt monelle yritykselle vaikeuksia. Jos toimenpiteet jatkuvat pidempään, yrityksiä voi mennä joukoittain konkurssiin niihin kohdistettavista tukitoimista huolimatta, ja tämän seurauksena on pidempikestoinen talouden taantuma. Kun yritykset menevät konkurssiin, ei niiden työntekijöillä ole työpaikkaa mihin palata ja sen takia taantuma kestää pidempään. Uusien yritysten perustaminen ja työpaikkojen ja asiakassuhteiden syntyminen kestää pidempään.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTSamaa mieltä5Kriisistä toipuminen voi olla nopeaa, jos rajoitustoimet eivät kestä (liian) kauaa, ja väliaikaiset tukitoimet ovat riittäviä. Taloudessa on varmasti paljon patoutunutta kysyntää, joka purkautuu kun rajoitukset purkautuvat. Talouden nopea toipuminen edellyttää kuitenkin mm. sitä, ettei kriisin aikana ehdi tulla merkittävää konkurssiaaltoa, jossa isoja yrityksiä ajautuisi konkurssiin. Yksi kysymys on myös, jääkö kriisistä ylimääräistä epävarmuutta, esim. uusien epidemioiden pelkoa jäytämään talouden tervehtymistä? Tästäkin syystä – toki myös inhimillisistä ja kansanterveydellisistä syistä – on tärkeää investoida parannuskeinon / rokotusten kehittämiseen ja/tai teknologioihin, jotka parantavat mahdollisten tulevien epidemioiden hallintaa. Vrt. kausi-influenssat, joiden vaikutukset pysyvät rokotusten vuoksi kurissa. Kriisin eriarvoistavat vaikutukset (esim. vaikutukset heikossa asemassa oleviin lapsiin ja perheisiin) voivat olla yo. kokonaistaloudellisia vaikutuksia pidempiaikaisia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoVahvasti eri mieltä6Näyttää siltä, että kriisin kesto mitataan kuukausissa eikä viikoissa. Kriisin aikana nurin menneet yritykset ja menetetyt työpaikat eivät palaudu ennalleen itsestään tai välittömästi. Lisäksi globaalit vaikutukset kansainväliseen kauppaan näkyvät viiveellä. Mikäli kriisin varjolla protektionismi lisääntyy, talouden toipuminen vaikeutuu entisestään.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma3Profiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTSamaa mieltäPalautuminen kriisiä edeltävälle kasvu-uralle on epätodennäköistä. Kuinka merkittävä poikeama lopulta on, riipuu myös tulevista talpo päätöksistä.Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma7Riippuu harjoitetusta talous- ja terveyspolitiikasta. Sen enempää Suomen kuin muidenkaan maiden strategioita ei ole kovin selkeästi kommunikoitu saati keskenään koordinoitu. Siten V:n todennäköisyys tuntuu minusta olevan pienenemään päin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoVahvasti eri mieltä6Riippuu toki siitä, millaista aikataulua V-käyrällä kysymyksessä tarkoitetaan. Yhtä nopeaan palautumiseen, kuin pudotus on ollut nopeudeltaan (tällainen kai V tarkalleen ottaen olisi), en usko.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarma8Mitä kauemmin poikkeustila kestää, sitä enemmän tulee vaurioita ja sitä kaeimmin palautuminen kestää. Lisäongelmana on, tuleeko vuoden sisällä epidemian toinen aalto. Tämä vaikuttaa pikemminkin W- kuin V-kirjaimelta.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoSamaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEpävarma 5Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Koska on epäselvää 1) miten kauan epidemia kestää, 2) seuraako epidemian ensimmäistä aaltoa toinen tai kolmas, niin on vaikea ennakoida maailman ja Suomen talouden elpymisen dynamiikkaa.Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä1Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä9Väite on epäselvä. Empiirisesti on havaittu, että vakavien taantumien jälkeen talous alkaa kasvaa, mutta bkt ei palaa taantumaa edeltävälle talouskasvu-uralle. Bruttokansantuotteella on taantumissa ns. hystereesi. Hystereesin aste ei kuitenkaan ole 1. Toisin sanoen, bkt lasku yhden prosentilla ei laske potentiaalista bkt:tä yhdellä prosentilla. Joten nykyistä lamaa/taantumaa seuraa nopean talouskasvun aika, mutta bkt ei silti palaa lamaa/taantumaa edeltävälle talouskasvu-uralle, kun bkt ilmaistaan logaritmisella asteikolla. Jos V:n muotoisella taantumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa bkt ensin laskee voimakkaasti ja sen jälkeen kasvaa nopeasti, vastaus on kyllä. Jos V:n muotoisella taantumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa bkt palautuu nopeasti lamaa/taantumaa edeltävälle talouskasvu-uralle (kun bkt ilmaistaan logaritmisella asteikolla), niin vastaus on ei. https://www.federalreserve.gov/econresdata/ifdp/2015/files/ifdp1145.pdfNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltäProfiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä2Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä 6Ks. edellä.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä Profiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityEi mielipidettäProfiili ja vastaukset