Joka toinen (50 %) ekonomisteista katsoo, että julkisen talouden tasapainotustoimet on syytä aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana. Toista mieltä on reilu kymmenesosa (13 %), mutta huomattavan moni (37 %) on epävarma sopeutuksen oikeasta ajankohdasta. Kommenteissaan ekonomistit korostavat, että sopeutuksesta olisi joka tapauksessa piakkoin tehtävä uskottavat linjaukset, jotka mahdollistaisivat päätösten oikea-aikaisen toimeenpanon suhdannetilanteen mukaan.

Kysymys: Julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTSamaa mieltä8Mitä aiemmin aloitetaan, sitä kivuttomammin voidaan edetä.Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä6En usko, että niitä on välttämätöntä aloittaa tämän vaalikauden aikana, mutta jo aika pian olisi tarpeen muodostaa selkeä suunnitelma ja tehdä päätöksiä. Ideaalisti tasapainotustoimet tehdään pitemmän ajan kuluessa, mutta on tärkeää, että niihin pystytään sitoutumaan.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä2Profiili ja vastaukset
Jarkko HarjuTampereen yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä 5Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarmaRiippuu siitä, miten suureksi pandemian aiheuttamat ongelmat muodostuvat ja miten taloudellinen toiminta lähtee elpymään. Kukaan ei tiedä vastauksia näihin kysymyksiin. Liian varhain aloitetut liian suuret julkisen talouden leikkaukset saattavat haitata elpymistä.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosEpävarma9Sopeutuksen voisi tehdä ehdolliseksi sille, saadaanko kasvua aikaan saavia toimia päätetyksi. Jos niistä ei ole tietoa, täytyy tehdä selkeä suunnitelma sopeutustoimista. Jos työllisyyttä ja investointeja lisääviä toimia tehdään paljon, voidaan sopeutuksen tarve katsoa ensi vaalikaudella.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEpävarmaTulkintakysymys... Ainakin koronaan liittyvä laajamittainen elvytys vähenee.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä8Pandemian aiheuttaman taloustaantuman kesto on epävarma, joten vaatimus sopeuttamisen aikaisesta aloittamisesta tuntuu myöskin hankalalta. Jos ajatellaan miten Suomen talous selviää parhaiten taantumasta, siihen auttaa että ensin tarjotaan hätäapua rajoitustoimista kärsiville yrityksille ja työttömäksi jääneille. Sen jälkeen talouden kasvua siivittäisi elvytys julkisin varoin. Sopeutus tulee väistämättä vastaan, mutta liian aikaisin tehtynä se jarruttaisi talouskavua. Julkinen talous tulisi olla pitkällä aikavälillä tasapainossa, mutta tämä pitää erottaa suhdannevaihteluita korjaavasta talouspolitiikasta. Jos poliittisesti halutaan pitää julkinen velka pienenä ja rajoittaaNäytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTEpävarma8Mahdollisimman pian pitää tehdä uskottava suunnitelma, miten julkista taloutta tasapainotetaan; mielellään parlamentaarisessa työryhmässä jotta uskottavuus toteutuisi paremmin. Sopetutustoimien ajoittamisen ajankohdasta on kuitenkin vaikea sanoa vielä mitään varmaa, se riippuu siitä väistyykö koronakriisi todella tänä vuonna, ja miten nopeasti talous toipuu sen jälkeen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoEri mieltä7Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo tällä vaalikaudella, mutta varsinaiset menoleikkaukset ja veromuutokset tulisi mielestäni ajoittaa hieman myöhemmäksi.Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Ainakin päätöksiä pitää saada aikaiseksi nopealla aikataululla, mutta sopeutustoimien ajoituksessa pitää huomioda, miten pandemia- ja taloustilanne kehittyy.Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEri mieltä6Siinä ja siinä mutta todennäköisesti ei. Koronakriisi on koetellut Suomen taloutta vähemmän kuin ennustettiin. Varsiaisen elvytyksen tarve koronarajoitusten purkamisen jälkeen lienee ennustettua pienempää ja talous elpyy jossain määrin automaattisesti palvelusektorin rajoitusten poistumisen myötä. Jos nousu kriisistä on todella ripeä, saattaa aika koittaa jo ennen vaaleja. Sopeutustoimien valmistelutyöt on syytä aloittaa jo tällä vaalikaudella.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä5Olisi erikoista jättää päätökset julkisen talouden vahvistamisesta kokonaan tuleville hallituksille. Suhdannetilanteesta riippuen päätösten toimeenpanoa voi olla järkevää lykätä vaalikauden loppuun.Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Edellyttäen, että epidemia menee ohi.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Timm PreinHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEri mieltä9Profiili ja vastaukset
Elina PylkkänenPalkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaSamaa mieltä 8Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoVahvasti samaa mieltä 9Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma9Järkevää ja perusteltua päätöstä tuskin on mahdollista tehdä vielä tässä vaiheessa. Hankala kysymys on mm eri toimien erilaisista vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälilllä.Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEpävarma6Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABOREEpävarma7Tasapainotustoimien järkevyys riippuu suhdannetilanteesta. Kriisin mahdollisesti pitkittyessä näihin ei kannata lähteä liian aikaisin.Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä10Julkista taloutta voi tasapainottaa panostamalla talouskasvuun ja leikkaamalla julkisen talouden primäärialijäämää. Ensiksikin, on oleellista muuttaa julkisten menojen rakennetta talouskasvua suosivaksi. Pitäisi lisätä julkisia tutkimus- ja kehitystoimintamenoja, koulutusmenoja ja investointeja ja vähennetään tulonsiirtoja ja ei-tuottavia julkisia menoja. Toiseksi, pitäisi parantaa liiketoimintaympäristöä, jotta lisäämme yksityisiä investointeja, teknologista kehitystä ja työllisyyttä. Kolmanneksi, on myös tarpeellista tasapainottaa julkista taloutta menoja leikkaamalla. Hyvinvointivaltion jatkuvuuden kannalta julkisen talouden hyvä tila on erittäin tärkeää.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEpävarma8Se mitä pitää tehdä jo tämän hallituksen aikana on kertoa millä tavalla julkstalouden kestävyys turvataan --- eli mitä ollaan heti valmiina tekemään kun “koronalama“ hellittää. Sen hokeminen että “vielä ei ole aika“, vaikkakin se on totta, on vain ikävän vastuun pakoilua jos siihen ei yhdisty päätökset siitä miten julkistalouden kestävyys turvataan kriisin jälkeen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEpävarmaRiippuu tautitilanteen kehityksestä ja kestosta ja talouden kehityksestä sen jälkeen. Suhdannepolitiikan painotus sen mukaan. Tietenkään järkeviä rakenteellisia uudistuksia ei ole syytä viivästyttää lainkaan.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Jos epidemia saadaan hallintaan, vuosi 2022 voi olla voimakkaan talouskasvun vuosi, ja elvyttäminen tarpeetonta. Vuoden 2022 budjetin päälinjoista päätetään käytännössä jo kevään kehysriihessä. Jos tavoitteena on tehdä työllisyyteen vaikuttavia päätöksiä vaikuttavat nämä vielä hitaammin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityVahvasti eri mieltäProfiili ja vastaukset