Hieman alle puolet (46 %) ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita. Eri mieltä on kahdeksan prosenttia ja kannastaan epävarmoja neljä kymmenestä (38 %).  Kommenteissaan useat ekonomistit pitävät riskinä, että työvoiman saatavuus heikkenee rekrytointiongelmista eniten kärsivillä seuduilla, jos tehtäväkohtaiset palkat ovat samat koko hyvinvointialueella, eikä palkankorotuksia voida kohdentaa eniten ongelmista kärsiville alueille.

Kysymys: Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEri mieltä4On epäselvää miten harmonisointi tulee vaikuttamaan aluekohtaisesti . Ei ole käsittääkseni evidenssiä tukemaan sitä väittämää, että työvoiman saatavuus heikkenisi. Jos harmonisointi toteutetaan eri alueilla eri tavalla voi alueiden välinen tasapaino saatavuuden osalta muuttua. Vaikea kysymys. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Daniel HauserAaltoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosEri mieltä6Harmonisaatio nostaa matalimpia palkkoja, joten se helpottaa työvoiman saatavuutta seuduilla, joilla on matalampia palkkoja. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan kuitenkin sote-alan työvoimapulaa ilmenee kaikilla alueilla. Harmonisaatio voi jonkin verran pahentaa pulaa alueilla, joissa palkkaharmonisaatio ei korota palkkoja, jos harmonisaatio on voimakas saaden henkilökunnan muuttamaan korkeamman palkan perässä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä7En voi vedota tutkimustuloksiin, mutta olettaisin asian olevan noin.Profiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarma6Empirian mukaan siellä missä palkkoja nostetaan, työvoimaa on enemmän tarjolla. Jos niitä lasketaan, sitä on vähemmän tarjolla. Tai siis itse tarjontakäyrään palkat eivät teoriassa vaikuta, vaan tasapainotyöllisyyteen.Profiili ja vastaukset
Hannu KarhunenTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma6Tämä riippuu olennaisesti siitä, kuinka paljon harmonisointi lopulta nostaa työvoimakustannuksia ja kuinka paljon se kaventaa eri alueiden välisiä palkkaeroja.Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEpävarmaProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEpävarma5Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tero KuusiEtlaVahvasti samaa mieltäTyömarkkinoiden tehokas toiminta voi siten vaatia erisuuruiset euromääräiset tehtäväkohtaiset palkat samoissakin tehtävissä työvoiman saannin varmistamiseksi. Nähdäkseni palkkaharmonisointi voi heikentää työmarkkinoiden hintasignaalia.Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoVahvasti samaa mieltä6Perustuu oletukseen siitä, että “tehtäväkohtaisen palkan pitää olla sama“ = rekrytointihaasteita kohtaavilla seuduilla ei voi maksaa korkeampaa palkkaa kuin muualla.Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEi mielipidettä8Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEpävarma5Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEri mieltä5Se mitä ymmärsin palkkaharmonisaation määritelmästä ei näyttäisi antavan tukea väitteelle. Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABOREEpävarma8Palkkaharmonisaatiolla voi olla erisuuntaisia vaikutuksia eri kuntien työmarkkinatilanteeseen. Se vähentää kuntien välistä kilpailua palkoilla ja voi tätä kautta aiheuttaa uusia rekrytointiongelmia joissain kunnissa. Toisaalta joissain kunnissa rekrytointiongelmat ovat voineet johtua kunnan heikosta rahoitustilanteesta, ja sote-uudistus ja palkkaharmonisaatio voivat yhdessä parantaa sote-osaajien tarjontaa tällaisissa kunnissa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä8Sellainen käytäntö, jossa osan palkkaa ei voi nostaa ilman että kaikkien palkkoja nostetaan, tietenkin vähentää mahdollisuutta targetoida palkankorotuksia sinne missä rekrytointi on vaikeaa. Sotealueiden sisäinen palkkaharmonisointi on politiikkana askel huonompaan; jos sen ansiosta tulee lisää rahaa palkkoihin se toki auttaa rekrytoinnissa mutta paljon vähemmän kuin targetoidut korotukset.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltä6Harmonisaation tarve on jälleen yksi tehottomuuden ja kustannusten nousun lähde, jonka sote-uudistus tuo tullessaan. Kun palkkaeroilla ei voi kompensoida eroja työpaikan muissa houkuttavuustekijöissä, jouduttaneen työntekijöistä kilpailemaan jollain kalliimmalla ja epäsuoremmalla tavalla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset