Enemmistö (63 %) ekonomisteista tukee ajatusta, että EU:n pitäisi asettaa hiilitulli tuonnille maista, joissa päästörajoitteet ovat EU:ta väljempiä. Ajatuksen hiilitulleista torjuu yhdeksän prosenttia ekonomistipaneeliin vastanneista. Kommenteissaan sekä tulleja puoltavat että niitä vastustavat huomauttavat kauppapoliittisista riskeistä ja siitä, että tullien tason määrittely saattaa olla haastavaa.
Kysymys: EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | 2 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | 3 | Hiilitullistahan on puhuttu ja sitä on tutkittu siitä lähtien, kun mietittiin vielä miten houkutella esim. Kiina tai Intia mukaan kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Ekonomistit ovat karsastaneet kauppapolitiikan sitomista ilmastopolitiikkaan, mutta vakavia laskelmia on tehty vain parikin vuotta sitten, miten tulleilla voisi rankaista esim. Kiinaa ja Venäjää, jos ne eivät sitoudu globaaleihin päästövähennyksiin. Eli hiilitulleista alkoi tulla sisäsiisti toimenpide, mutta Trumpin myötä asetelma on tietenkin kansainvälispoliittisesti kokonaan muuttunut, kun Yhdysvallat onkin se valtio, joka on sanoutunut irti jo neuvotellusta Pariisin sopimuksesta. Eli teoriassa kauppapolitiikalla voisi hiilitullien muodossa edistää ilmastopolitiikan toimeenpanoa, mutta nykyisessä kauppasotaankin viittaavassa tilanteessa pelkästään hiilitulleilla uhkaaminenkin voi olla riskialtista politiikkaa. Mutta enhän olekaan politiikantutkija.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Hanken | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
VATT | Samaa mieltä | 9 | Tai jokin muu mekanismi; hotenkin hiilivuodon riski tulisi välttää. | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Nämä tullit tulisi nähdä ensisijaisesti keinona saada muutkin talousalueet käyttämään vastaavia keinoja, ja niistä luopumisen tulisi olla automaattista ehdon täytyttyä. Uusia ulkomaankaupan esteitä ei muutoin kaivata. | Profiili ja vastaukset | |||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
helsingin yliopisto | Eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Tullit tulkitaan helposti kaupan esteeksi ja ne voivat johtaa kauppasotaan. Esim. hiilivero on parempi keino, koska se kohtelee tuontia ja kotimaista tuotantoa samalla tavoin. | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 9 | Tässä “epävarma“ = “It depends.“ Hiilitullit eivät yksin liene ratkaisu. Esimerkiksi William Nordhaus on ehdottanut hiilitulleja ennemminkin mekanismiksi, jolla omien päästöjensä rajoittamisesta sopineet edelläkävijämaat voisivat painostaa muut maat mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja hinnoittelemaan tuotantonsa päästöt. Tätä voisi selvittää. Globaalien arvoketjujen maailmassa hiilitullien soveltamiseen tuotekohtaisesti liittyy haasteita. Tullit ohjaisivat päästöjen vähentämiseen mikäli kunkin tuotteen tuottamisen päästöt voitaisiin havaita ja mitata. Tämä vaatisi varsin tarkkaa tietoa muissa maissa sijaitsevien laitosten tuotantoprosesseista. Ehkä esimerkiksi päästöintensiivisten välituotteiden osalta voitaisiin päästäkin riittävään tarkkuuteen, mutta kuluttajatuotteiden osalta yritys- ja tuotekohtaisten päästöjen arvioiminen luotettavasti olisi vaikeaa. Jotta hiilitullit kannustaisivat vähentämään päästöjä, niiden tulisi kuitenkin perustua kunkin yrityksen tuotannon päästöihin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 2 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä | 4 | Kuulostaa järkevältä, toivottavasti ohjaisi muita maita verottamaan tai kaupan piiriin. Riskinä tietysti tariffien nostot ja ns. “kauppasota“ myös sellaisellle viennille ja tuonnille, josta aiheutuu vähemmän negatiivisia ulkoisvaikutuksia. | Profiili ja vastaukset | |||||
Kansaneläkelaitos | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 6 | Ainakin periaatteessa tällaiset tullit olisivat hyvä (osittainen) ratkaisu siihen ongelmaan, että kaikki maat eivät ole mukana esim. päästökaupassa. Pelkään vain, että tullien määrittäminen voi käytännössä olla aika hankalaa, koska erilaisten hyödykkeiden tarkan hiilinjalanjäljen arvioiminen on vaikeata.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto yliopisto/ ETLA | Eri mieltä | 7 | Kauppapolitiikka on ei ole paras tapa vaikuttaa asiaan. Ei ole järkevää asettaa tuontiesteitä yhden maan koko tuonnille. Se voi vaikeuttaa tulevaisuuden investointeja ympäristöystävällisempään tuotantoon. | Profiili ja vastaukset | |||||
Oulun yliopisto | Samaa mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä
| 10 | Tämä poistaisi vapaamatkustajaongelman. Kokonaan toinen asia on, onko tällainen tulli poliittisesti mahdollista. | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Totta kai hiilivero vaatii tällaisia lisätoimia ja takaavat myös että se toimii. Hiilivero on sinänsä myös hyvä keino kerätä verotuloja kun taas päästökauppa tuo paljon vähemmän verotuloja joita voisi käyttää ympäristön tilan parantamiseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 7 | Kun asiaa tarkastellaan hyvinvoinnin kannalta, niin ongelmana on, että köyhät hiiltä vievät maat kärsisivät ja EU voittaisi. EU voisi kuitenkin käyttää tullista syntyviä tuloja tappion korvaamiseen esim tukemalla vähähiiliseen tuotantoon siirtymistä niissä maissa, joista hiiltä tuodaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Palkansaajien tutkimuslaitos | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 7 | EU:n tulisi tarjota alueellaan ja sen ulkopuolella harjoitetulle tuotannolle yhtäläiset mahdollisuudet menestyä sisämarkkinakilpailussa. | Profiili ja vastaukset | |||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä
| 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta on ongelmallista, että toiset maat vähentävät päästöjään vähemmän ja saastuttamisen hinta eroaa huomattavasti maittain. Tämä tarkoittaa, että tuottajilla on kannustimia siirtää tuotantoa maihin, joissa ympäristölainsäädäntö on heikkoa. Yksi mahdollinen ratkaisu on hiilitulli, siten että EU:n ulkopuolinen tuotanto kohtaisi samat rajoitteet ja kustannukset saastuttamiselle kuin EU:ssa tapahtuva tuotanto.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto | Ei mielipidettä | Tämä on kysymys siitä, mikä olisi neuvottelustrategisesti järkevä avaus, tilanteessa jossa haluaisimme koko maailman liikkuvan kohti EU.n tyyppistä ratkaisua. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset |