Noin puolet (51 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, että julkista taloutta tulee vahvistaa verotusta kiristämällä. Neljäsosa (25 %) torjuisi veronkiristykset ja osapuilleen yhtä moni (23 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että mieluiten veroja pitäisi kerätä lisää esimerkiksi veropohjia laajentamalla kuin verokantoja nostamalla. Torjuvasti veronkiristyksiin suhtautuvat arvioivat, että veronkiristykset hidastavat kasvua menoleikkauksia enemmän.
Kysymys: Julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Petri Böckerman | Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Mikael Collan | VATT | Eri mieltä | 8 | Kun veroasteet ovat jo verrattaen korkealla ei verojen kiristäminen luultavasti johda tasapainon kannalta positiiviseen lopputulokseen vaan päin vastoin. | Profiili ja vastaukset | ||||
Essi Eerola | VATT | Samaa mieltä | 6 | Tutkimus ei viittaa siihen, että sitä pystyttäisiin tasapainottamaan verotusta keventämällä. Näin ollen verotuksen kiristäminen on varmaankin osa kokonaisuutta. Mutta samalla pitää kiinnittää huomiota verotuksen rakenteeseen. Erityisesti kriisistä toivuttaessa olisi hyödyllistä arvioida, pitäisikö verojärjestelmää uudistaa niin, että yritykset ja kotitaloudet olisivat vähemmän velkaantuneita seuraavan kriisin iskiessä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Mika Haapanen | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Anni Huhtala | VATT | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Ari Hyytinen | Hanken | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Edvard Johansson | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Esa Jokivuolle | Suomen Pankki | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Markus Jäntti | Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | Julkisen talouden sopeutuksessa on hyvä käyttää sekä meno- että tulopuolta. | Profiili ja vastaukset | |||||
Panu Kalmi | Vaasan yliopisto | Ei mielipidettä | 1 | Profiili ja vastaukset | |||||
Aki Kangasharju | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Vahvasti eri mieltä | 9 | Verotuksen kiristäminen hidastaa kasvua enemmän kuin menoleikkaukset. Näin etenkin kireän verotuksen ja hitaan kasvun maassa, kuten Suomessa. Sopeutustoimet kannattaa tehdä nousukaudella ja menoista leikkaamalla etenkin Suomessa, jossa eriarvoisuus on maailman pienimpiä ja verotus maailman kireimpiä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Seppo Kari | VATT | Epävarma | Verojen kiristymistä voi olla vaikea välttää. Kiristykset tulee suunnata vähiten haitallisiin veroihin. | Profiili ja vastaukset | |||||
Ilkka Kiema | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Kilponen | Suomen Pankki | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Jarmo Kontulainen | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Iikka Korhonen | Suomen Pankki | Samaa mieltä | Kaikki keinot tulevat olemaan käytössä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Mika Kortelainen | Turun yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Tuomas Kosonen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 9 | Viime kädessä kysymys on poliittinen eikä taloustieteellinen. Voi kuitenkin todeta, että julkinen talous on epätasapainossa pääasiassa siksi että tuloverotusta on alennettu pienissä erissä mutta pitkäkestoisesti lähtien 1990-luvulta. Jos siis nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion puitteissa halutaan pitkällä aikavälillä julkinen talous tasapainoon, tarkoittaa se väistämättä verojen kiristämistä. Toinen vaihtoehto on tietysti purkaa hyvinvointivaltiota, eli heikentää sairaanhoitoa tai koulutusta ja muita palveluita mitä julkinen sektori nykyään tarjoaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Kaisa Kotakorpi | Tampereen yliopisto; VATT | Samaa mieltä | 9 | Julkisen talouden tasapainottamisen tarve arvioidaan niin suureksi, että on vaikea nähdä että olisi mielekästä toteuttaa sopeutusta vain budjetin toisella puolella. Se että kokonaisveroaste on valmiiksi melko korkea, ei riitä perusteluksi sille että mitään veroja ei saisi korottaa. Tutkimustiedon perusteella mitään yhtä oikeaa, optimaalista julkisen sektorin kokoa (ja siten kokonaisveroastetta) ei ole olemassa. Toisaalta olisi tärkeää käydä avoin keskustelu siitä, mitä palveluita leikataan jos/kun menoja karsitaan. Kummankaan puolen ratkaisut eivät ole helppoja. Varmasti myös esim. palvelutuotantoa voidaan tehostaa, mutta tähän liittyvät toiveet/esitykset ovat usein täsmentymättömiä, eikä sopeutusta voida laskea näiden varaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Klaus Kultti | helsingin yliopisto | Eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timo Kuosmanen | Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 7 | Pyrkisin mieluummin laajentamaa veropohjaa kuin nostamaan veroastetta. Mielestäni verotuksen painopistettä kannattaisi pyrkiä siirtämään ansiotuloverotuksesta kulutusverotuksen suuntaan. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tomi Kyyrä | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 7 | Verotuksen kiristämistä ei voi kategorisesti sulkea pois, vaikka kokonaisveroaste onkin suhteellisen korkea. Veroja on monenlaisia. | Profiili ja vastaukset | ||||
Teemu Lyytikäinen | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Mika Mailiranta | Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Topi Miettinen | Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä | 6 | Sekä menojen leikkaamista, että verojen kiristystä tarvitaan. Molempia tarkkaan harkiten kohde kohteelta ja mitään toimia ei kannata kategorisesti sulkea pois. Tärkeimpiä ovat kuitenkin pidemmän aikavälin työllisyys- ja innovaatiotoimet.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Niku Määttänen | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 3 | Julkista taloutta voi vahvistaa eri tavoin ja valinnat riippuvat tietysti siitä, minkälaisia asioita päätöksentekijät arvostavat ja painottavat. Mutta en oikein usko, että julkista taloutta saadaan tasapainoon pelkästään poliittisesti realistisilla “rakenneuudistuksilla“. Siksi arvelen, että tarvitaan myös verotuksen kiristämistä ja menojen leikkaamista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Elias Oikarinen | Oulun yliopisto | Eri mieltä | 8 | Ei ainakaan ansiotuloverotusta kiristämällä. Toki on joitain muita (esim. ympäristöön ja energian kulutukseen liittyviä) veroja, joiden kiristäminen voisi tulla kyseeseen. | Profiili ja vastaukset | ||||
Tapio Palokangas | Helsingin yliopisto | Epävarma | 6 | Ei voida tehdä pelkästään veroastetta kohottamalla. Myös julkisia menoja joudutaan karsimaan. | Profiili ja vastaukset | ||||
Jukka Pirttilä | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Tasapainottaminen tulee aloittaa kun päästään normaaliin tilanteeseen. Toivottavasti 2022 olisi jo normaalimpi vuosi. Painotus menoleikkausten ja veronkiristysten välillä on politiittinen kysymys, mutta itse kokoaisin paketin käyttämällä molempia mahdollisuuksia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Matti Pohjola | Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Timm Prein | Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | |||||
Olli-Pekka Ruuskanen | Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Hannu Salonen | Turun yliopisto | Epävarma | 9 | Erilaisia veroinstrumentteja on melkoinen kokoelma, joten perusteltua vastausta näin yleisluontoiseen kysymykseen on vaikea antaa. Kysymyksessä on ehkä oletettu että tasapainottamiseen pitäisi ryhtyä lähiaikoina. Tasapainotustoimista päätettäessä pitäisi kuitenkin ottaa kantaa millä aikavälillä ne vaikuttavat ja millä aikavälillä niiden olisi tarkoitus vaikuttaa. Onko tarkoitus antaa shokkihoitoa vai pysyvämpää lääkitystä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Rune Stenbacka | Svenska handelshögskolan | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Tuomo Suhonen | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juha Tervala | Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 7 | Veroaste on Suomessa jo korkea. IMF (2010, WEO) kirjoitti: “Fiscal contraction that relies on spending cuts tends to have smaller contractionary effects than tax-based adjustments.“ | Profiili ja vastaukset | ||||
Marko Terviö | Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat ihan tasa-arvoisia välineitä, niiden väliltä valitseminen ei ole mielestäni kovin hyödyllinen tapa hahmottaa ongelmaa. Kyse on julkisen sektorin tulevaisuuden toimintakyvystä, jos talouskasvu ei päästä pälkähästä niin jää vain nämä kaksi välinettä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||
Janne Tukiainen | Turun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Erityisesti on mahdollista laajentaa veropohjaa tasaamalla ALV kantoja ja lisäämällä kiinteistöveron roolia kunnallisverotuksessa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Roope Uusitalo | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Julkisen talouden tasapainon parantamisessa tullaan tarvitsemaan sekä menoleikkauksia että veronkorotuksia. Tasapainottaminen työllisyyttä edistämällä olisi vaikeampaa. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hannu Vartiainen | Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Myös verotusta kiristämällä. Pääkohteet muualla kuin ansiotuloissa. | Profiili ja vastaukset | |||||
Jutta Viinikainen | Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Jouko Vilmunen | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Eri mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | |||||
Juuso Välimäki | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Pablo Warnes | Aalto University | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset |