Vain kolme prosenttia ekonomisteista katsoo, että valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden alijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun. Toista mieltä asiasta on selvä enemmistö (77 %), kannastaan epävarmoja on vähän (5 %) ja 16 prosenttia ei ota asiaan kantaa. Kommenteissaan ekonomistit huomauttavat, että vaikka omassa valuutassaan lainaavat valtiot voivat kenties lyhyellä aikavälillä suhtautua huolettomammin julkisen talouden alijäämään, ajautuisivat ne näin toimiessaan ongelmiin pidemmällä aikavälillä. Uusi rahateoria (Modern Monetary Theory tai MMT) esittää, että koska rahapoliittisesti suvereenit valtiot pystyvät rahoittamaan alijäämänsä keskuspankkinsa avulla, on niillä aina mahdollisuus harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikkaa alijäämistä huolimatta.
Kysymys: Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
MIT | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Eri mieltä | 7 | joskus tilapäisesti muttei jatkuvasti. Setelirahoitusta harrastaneet taloudet ovat yleensä heikon kehityksen maita. | Profiili ja vastaukset | ||||
Hanken | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Tukholman yliopisto | Eri mieltä | 6 | Jollakin aikahoristontilla julkisen talouden olisi hyvä olla tasapainossa täysin riippumatta siitä, missä valuutassa julkinen sektori säästää (ml. säästää negatiivisesti). | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Jos velka otetaan ex ante valuutassa X ja maalla on mahdollisuus luoda rahaa samassa valuutassa, toki velkoja saa ex post takaisin saman verran valuuttaa X, kuin oli lainan nimellisarvo. Toisaalta laina-aikana ko. valuutan arvo muissa valuutoissa on saattanut devalvoitua velallisen kurittoman rahapolitiikan johdosta – johon on voinut ajaa kuriton finanssipolitiikka eli julkisen talouden alijäämä. Tämä on riski velkojalle, jolle on tarpeen arvioida velallisen alttius alijäämäisiin budjetteihin. Julkinen velka on suvereenia velkaa eikä sille aseteta vakuutta (pois lukien osa Kreikan velasta Suomelle). Odotukset maan kyvystä maksaa velka takaisiin heijastuvat korossa. Sen määrää kansantalouden suorituskyky. Ko. maat siis voivat luoda rahaa velkojensa maksuun, mutta millä ehdoilla (korot!) ne velkaa saavat, määräytyy kuitenkin talouden odotetun suorituskyvyn mukaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Labore | Epävarma | 6 | Kysymys on asetettu väärin. Huolissaan oleminen ei ole mikään politiikkatoimenpide. Lähtökohtaisesti tärkeä asia, mutta tähän kysymykseen ei ikävä kyllä voi vastata. Kokonaiskuva on se, että jos velat on omassa valuutassa, ne voi aina keskuspankki ostaa pois. Tällaisessa tilanteessa reaalitalous on se, joka rajoittaa julkisen sektorin kykyä operoida finanssipolitiikalla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Vahvasti eri mieltä | 8 | Myös julkisella sektorilla on budjettirahoite. | Profiili ja vastaukset | |||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 4 | “Huolissaan“ ei ole oikein taloustieteellinen termi. Valtiot voivat tällä hetkellä ottaa melko matalilla koroilla velkaa, joten sitä ei tarvitse kaikin keinoin välttää. Tilanteen mukainen velan kuittaus rahan lisäämisellä johtaa kuitenkin jossain ääriskenaariossa hallitsemattomaan inflaatioon eikä tällainen skenaario ole suositeltavaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 8 | Samalla logiikalla voisi esittää, ettei ulkomaan valuutassa olevista veloista tarvitse olla huolissaan kun ne voi jättää maksamatta. Mutta kuka sen jälkeen lainaa rahaa valtiolle? | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | PTT | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Vahvasti eri mieltä | 10 | Velkaantuminen omassa valuutassa on usein vähemmän riskillistä kuin velkaantuminen vieraassa valuutassa. Valtio, joka velkaantuu omassa valuutassaan, voi turvautua keskuspankkirahoitukseen, mikäli korkotason äkillinen nousu uhkaa sen velanhoitokykyä. Tällainen mahdollisuus voi rauhoittaa sijoittajia auttaen pitämään korkotason kohtuullisena, ilman että keskuspankkirahoitukseen joudutaan koskaan turvautumaan. Voimakas velkaantuminen omassa valuutassa voi kuitenkin herättää huolta inflaation kiihtymisestä ja nimellisen valuuttakurssin heikkenemisestä. Siksi myöskään omassa valuutassa lainaavat valtiot eivät voi suhtautua täysin huolettomasti julkisen talouden alijäämään. Monet kehitysmaat joutuvat lainaamaan vieraassa valuutassa, koska sijoittajat eivät luota niiden omaan rahapolitiikkaan. Julkisen talouden velkaantumista on tietysti aina arvioitava myös sukupolvien välisen tulonjaon kannalta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Oulun yliopisto | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Vaasan yliopisto | Vahvasti eri mieltä
| Kyllä valuuttaepävarmuus heijastuu korkoihin. USAn dollari on referenssivaluutta joten siellä tilanne on toinen. Velka joka on lainoitettu kotimaasta merkitsee kylläkin sitä että maa velkaantuu kansakuntana vähemmän. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | Kannattaa ensin hoitaa kriiisi ja katsoa mitä se maksaa. Sen jälkeen suunnitella millaisella aikataululla julkista taloutta ryhdytään tervehdyttämään. Liian aikainen fipo kiristys haittaa toivottavasti alkavaa kasvua | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 8 | Niiden tarvitsee olla *vähemmän* huolissaan. Mutta ikiliikkujaa ei ole vieläkään keksitty. | Profiili ja vastaukset | |||||
Turun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Epävarma
| 7 | Kyse on missä laajuudessa velkaa/budjettialijäämiä monetisoidaan. Inflaatiopeikko voi herätä, minkä seurauksena sijoittajat reagoivat vaatimalla korkeampia korkoja. | Profiili ja vastaukset | ||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Åbo Akademi | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset |