Palkkaharmonisaatio pitäisi ottaa huomioon sote-alojen kevään palkkaratkaisussa
Enemmistö (52 %) taloustieteilijöistä katsoo, että tämän kevään julkisten alojen palkkaratkaisuissa tulisi huomioida palkankorotukset, jotka aiheutuvat sote-uudistuksen palkkaharmonisaatiosta. Eri mieltä on vain kahdeksan prosenttia, mutta neljä kymmenestä (41 %) on...
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on jo kevään 2022 palkkaratkaisussa otettava huomioon sote-uudistukseen liittyvästä palkkojen yhteensovittamisesta (palkkaharmonisaatio) vuodesta 2023 alkaen aiheutuvat palkankorotukset.
Tervetuloa ekonomistikoneeseen!
Suomalainen ekonomistipaneeli selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista. Panelisteille esitetyt kysymykset pureutuvat sekä talouspolitiikan ajankohtaisiin aiheisiin että taloustieteen klassisiin kysymyksiin.
Jokaiseen kysymykseen kaksi vastausta
Painotetut vastaukset antavat kokonaiskuvan
Painotetut vastaukset lasketaan kertomalla tietyn vastausvaihtoehdon valinneiden määrä heidän keskimääräisellä varmuudellaan ja jakamalla näin saatu luku kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden yhteenlasketulla varmuudella.
Esimerkki:
Samaa mieltä: 15 vastaajaa
Näiden (15 vastaajan) keskimääräinen varmuus: 5,2
Kaikkien kysymykseen kantaa ottaneiden antamien varmuuksien summa: 196
Samaa mieltä olevien painotettu osuus jakaumasta:
(15 x 5,2)/196=0,39795918 eli 40%
Painotetuissa vastausjakaumissa vastaajien määrä (n) on painottamattomia pienempi, koska vain sekä mielipiteensä että sen varmuuden ilmaisseiden vastaukset voidaan huomioida laskennassa.
Kaksi syytä, miksi ekonomisti ei aina ota kantaa
Palkkaharmonisaatio pitäisi ottaa huomioon sote-alojen kevään palkkaratkaisussa
Enemmistö (52 %) taloustieteilijöistä katsoo, että tämän kevään julkisten alojen palkkaratkaisuissa tulisi huomioida palkankorotukset, jotka aiheutuvat sote-uudistuksen palkkaharmonisaatiosta. Eri mieltä on vain kahdeksan prosenttia, mutta neljä kymmenestä (41 %) on...
Palkkaharmonisointi voi heikentää sote-työmarkkinoiden toimivuutta
Hieman alle puolet (46 %) ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita. Eri mieltä on kahdeksan prosenttia ja kannastaan epävarmoja...
Nato-jäsenyys hyödyttäisi Suomen kansantaloutta
Suuri enemmistö (79 %) ekonomisteista arvioi, että Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Eri mieltä ei ole kukaan ja kannastaan epävarmoja on kuudesosa (16 %). Kommenteissaan useat ekonomistit...
Tullimaksut ovat tuontikieltoja parempi keino rajoittaa Venäjän vientituloja energiasta
Enemmistö (58 %) taloustieteilijöistä katsoo, että jos Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun viennistä saamillaan tuloilla halutaan rajoittaa, tullimaksut ovat siihen parempi keino kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot. Eri mieltä on vain yhdeksän...
Ekonomistikunnassa epäillään, kohdentuivatko koronan aikaiset yritystuet oikein
Vain 17 prosenttia ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti. Eri mieltä on reilu kolmasosa (36 %) ja kannastaan epävarmoja vielä enemmän (39 %). Varmuuspainotetuissa vastauksissa (ks....
Taloustieteilijät erimielisiä valtion 2022 budjetin finanssipoliittisen linjan sopivuudesta vallitsevaan suhdannetilanteeseen
Neljäsosa (25 %) taloustieteilijöistä katsoo, että valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva. Eri mieltä on selvästi useampi (39 %) ja reilu kolmasosa (35 %) on kannastaan epävarma tai ei ota asiaan kantaa....
Sotessa kilpailu myös julkisten toimijoiden kesken voi tuoda hyötyjä
Reilu kolmannes (36 %) taloustieteilijöistä arvioi, että sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä julkisten toimijoiden kesken. Eri mieltä on vain reilu kymmenesosa (12 %) mutta asiasta epävarmojen osuus on suurehko (32 %). Varmuuspainotetuissa...
Ekonomistit eivät vähentäisi yksityisten palveluntuottajien roolia sotessa
Yksi kymmenestä (11 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, että perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eri mieltä on noin kaksi kolmesta (63 %) ja kannastaan epävarmoja on neljäsosa (25...
Taloustieteilijät toivovat lisää työkaluja hyvinvointialueiden päättäjille
Vain kaksi prosenttia taloustietilijöistä katsoo, että tammikuussa valittavilla hyvinvointialueiden aluevaltuustoilla on hyvät kannustimet ja vaikutusmahdollisuudet tehostaa ja parantaa alueidensa toimintaa. Enemmistö (52 %) on asiasta eri mieltä ja vajaa kolmasosa...
Maahanmuuton taloushyödyt riippuvat kotoutumisesta ja työllistymisestä
Kolmasosa (34 %) ekonomistipaneelin jäsenistä arvioi, että Suomen talous hyötyisi, jos nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin. Eri mieltä on joka seitsemäs (14 %) mutta suurin osa on kannastaan joko epävarma (42 %) tai vailla mielipidettä (11 %)....
Kansalaisen ekonomistikone
Klikkaa itsesi tästä ekonomistikoneeseen ja testaa kantasi.
Etsi ekonomistia
Ehdota kysymystä
kysymysehdotuksesi väittämäksi, jonka kanssa voi olla joko samaa tai eri
mieltä.
Ehdota kysymystä:
Ekonomistikone sosiaalisessa mediassa
Ekonomistikone mediassa
Helsingin Sanomat: Kysely: Liki 60 prosenttia taloustieteilijöistä ei nostaisi eniten ansaitsevien kuntaveroa
Ekonomistien mielestä veroprogressiota lisäämällä ei voida merkittävästi lisätä kuntien tuloja.
Helsingin Sanomat: Kysely: Selvä enemmistö ekonomisteista nostaisi kiinteistöveroa
Ekonomistit pitävät kiinteistöveron hyvänä puolena sitä, ettei veroon liity kielteisiä kannustinvaikutuksia.
Taloussanomat: Puolet ekonomisteista kannattaa pikaisia talouden sopeutustoimia – ”Olisi erikoista jättää päätökset kokonaan tuleville hallituksille”
Joka toinen suomalaisista taloustieteilijöistä katsoo, että julkisen talouden sopeutustoimet olisi syytä aloittaa jo tällä vaalikaudella, ilmenee Ekonomistikoneen toteuttamasta kyselystä.
Helsingin Sanomat: Taloustieteilijöiden mielestä liikenteen päästövähennykset vaativat polttoaineiden veronkorotusta – tämän epäillään kuitenkin olevan poliittisesti vaikeaa
Suuri osa ekonomisteista ei kannata ehdotusta, että polttoainevero korvattaisiin paikantamiseen perustuvalla verotuksella, jossa vero vaihtelisi sijainnin mukaan.
Tekniikan maailma: Suomen nykyinen autovero on aika hyvä keksintö – kysy vaikka ekonomistilta
Ekonomistikone.fi-sivusto julkisti tänään suomalaisten ekonomistien näkemyksiä autoilusta ja ilmastopäästöjen pienentämisestä.
Ilta-Sanomat: Pitäisikö polttoainevero korvata kilometriverolla? Suomalaisilta taloustieteilijöiltä selkeä kannanotto
Pelkkä autoveron poisto ei yksin ole uskottava ilmastotoimi, katsoo suurin osa Suomalaisen ekonomistipaneelin taloustieteilijöistä. Polttoaineverojen kiristäminen saa kuitenkin reilun kannatuksen.
Hufvudstadsbladet: Ekonomers åsikter går isär om coronakrisens långvariga effekter på ekonomin
Enligt en undersökning utförd av Ekonomistikone är en majoritet av ekonomer överens om att det fortfarande är svårt att se vilka slags ekonomiska konsekvenser coronakrisen har fört med sig.
Talouselämä: Jääkö koronakriisistä pitkäaikaisia kolhuja Suomen talouteen? Liki puolet ekonomisteista uskoo pidempiaikaisiin vaikutuksiin
Noin puolet Ekonomistikoneen vastaajista katsoo, että koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.
Kansan Uutiset: Ekonomistit hyvin erimielisiä minimipalkan tarpeesta
Minimipalkalla voi ekonomistien mukaan olla myös kielteisiä työllisyysvaikutuksia.
Talouselämä: Talousviisailta täysi tyrmäys: Työaikaa ei pidä lyhentää lakeja säätämällä
Yksikään vastaaja ei ollut Ekonomistikoneen kyselyssä kannattanut vahvasti työajan lyhentämistä lailla.