Kiky-sopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi

Taloustieteilijöistä 58 prosentin mielestä vuoden 2016 kilpailukykysopimus on parantanut merkittävästi Suomen kustannuskilpailukykyä. Vain yhdeksän prosenttia ekonomisteista on eri mieltä. 32 prosenttia on epävarmoja tai vailla mielipidettä.

Kysymys: Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Jyrki Ali-Yrkkö	ETLA	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Samaa mieltä	3	Sopimus on parantanut kustannuskilpailukykyä pienentämällä työvoimakustannuksia suhteessa muihin maihin, ehkä jopa merkittävästi.	Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	7	Jonkin verran. Vaikutuksen suuruudesta voidaan keskustella, koska kv. Kehitys on myös vaikuttanut.	Profiili ja vastaukset
Anni Huhtala	VATT	Epävarma		Palkkojen nousu kilpailijamaissa on varmaan avittanut tässä Suomen kikyn suhteellista vaikutusta.	Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Samaa mieltä	3		Profiili ja vastaukset
Antti Kauhanen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Jaakko Kiander		Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	7	Tarvittaisiin myös lisää empiiristä tietoa Suomen kustannuskilpailukyvyn todellisesta kehityksestä mittarilla joka ei ole herkkä yritysten tuottavuuden kehitykselle, joka on saattanut tapahtua muista syistä kuin kilpailukykysopimus.	Profiili ja vastaukset
Markku Kotilainen	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla	Samaa mieltä	6	Kilpailukykysopimus on kohentanut kilpailukykyä riittävän merkittävästi. Euron vahvistuminen on syönyt osan hyödystä, mutta sitä on kuitenkin yhä tuntuvasti jäljellä.	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Epävarma	4		Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma	4	Työajan pidennys oli näpertelyä, mutta palkkojen jäädyttämisellä ja työnantajien sova-maksujen alentamisella lienee ollut väliaikainen vaikutus kilpailukykyyn. On hyvin mahdollista, että ilman kikyäkin olisi päädytty mataliin palkankorotuksiin, joten en uskoa, että sopimuksella oli “merkittävä“ vaikutus. Tämän hetkinen viennin veto selittynee ensisijaisesti kv-suhdanteilla.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marita Laukkanen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma		Kilpailukykysopimus on varmaankin parantanut kustannuskilpailukykyä, mutta olen epävarma siitä, onko parannus ollut merkittävä. Julkinen keskustelu on korostanut kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Kustannusten rooli viennin menestystekijänä ei nykyaikaisen empiirisen tutkimuksen valossa ehkä ole niin suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Myös Suomen elinkeinorakenne on muuttunut. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla, jolloin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä. Työvoimakustannukset eivät myöskään ole kaikilla vientialoilla erityisen suuri kustannusosuus - esimerkiksi massa- ja paperiteollisuudessa palkattu työvoima on suuruusluokkaa 12% kustannuksista.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Jani Luoto	Helsingin yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-12-04	6		Profiili ja vastaukset
Hennamari Mikkola	Kansaneläkelaitos	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-06-06			Profiili ja vastaukset
Pauli Murto	Aalto-yliopisto	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Katariina Nilsson Hakkala	Aalto yliopisto/ ETLA	Eri mieltä	9		Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2019-05-07		On parantanut jonkin verran.	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Elina Pylkkänen	Palkansaajien tutkimuslaitos	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Petri Rouvinen	ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Samaa mieltä	6	Nähdäkseni kilpailukykysopimuksen talouskasvuvaikutukset ovat tulleet nimenomaan kustannuskilpailukykyvaikutuksen kautta.	Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Ei mielipidettä	6		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-06-06	4		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	9	Eurostatin laskema reaalinen efektiivinen valuuttakurssi, jota mitataan yksikkötyökustannuksilla suhteessa muihin euromaihin, heikkeni viisi prosenttia vuonna 2017. On syytä olettaa, että kilpailukykypaketin aiheuttama työvoimakustannusten alentuminen on pääasiallinen syy hintakilpailukyvyn huomattavaan parantumiseen 2017.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	Palkkojen kasvuvauhti on ollut hitaampaa kuin muualla.	Profiili ja vastaukset
Vesa Vihriälä	Helsingin yliopisto	Vahvasti samaa mieltä	7	Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten suomalaisen tuotannon kustannuskilpailukyky koheni 6-7 % vuodesta 2014 vuoteen 2017. Tästä noin puolet voidaan arvioida kilpailukykysopimuksen ansioksi.	Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-11-05	8		Profiili ja vastaukset
Sami Vähämaa	Vaasan yliopisto	Eri mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Vahvasti eri mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2018-06-06			Profiili ja vastaukset
Eva Österbacka	Åbo Akademi	Samaa mieltä	7	Merkittävästi on ehkä liian vahva sana; kilpailukykysopimus on parantunut kustannuskilpailukykyä.	Profiili ja vastaukset