Taloustieteilijöistä 58 prosentin mielestä vuoden 2016 kilpailukykysopimus on parantanut merkittävästi Suomen kustannuskilpailukykyä. Vain yhdeksän prosenttia ekonomisteista on eri mieltä. 32 prosenttia on epävarmoja tai vailla mielipidettä.
Kysymys: Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | 3 | Sopimus on parantanut kustannuskilpailukykyä pienentämällä työvoimakustannuksia suhteessa muihin maihin, ehkä jopa merkittävästi. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | 7 | Jonkin verran. Vaikutuksen suuruudesta voidaan keskustella, koska kv. Kehitys on myös vaikuttanut. | Profiili ja vastaukset | ||||
VATT | Epävarma | Palkkojen nousu kilpailijamaissa on varmaan avittanut tässä Suomen kikyn suhteellista vaikutusta. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Tukholman yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Vaasan yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
VATT | Samaa mieltä | 3 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 7 | Tarvittaisiin myös lisää empiiristä tietoa Suomen kustannuskilpailukyvyn todellisesta kehityksestä mittarilla joka ei ole herkkä yritysten tuottavuuden kehitykselle, joka on saattanut tapahtua muista syistä kuin kilpailukykysopimus. | Profiili ja vastaukset | |||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Samaa mieltä | 6 | Kilpailukykysopimus on kohentanut kilpailukykyä riittävän merkittävästi. Euron vahvistuminen on syönyt osan hyödystä, mutta sitä on kuitenkin yhä tuntuvasti jäljellä. | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Epävarma | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 4 | Työajan pidennys oli näpertelyä, mutta palkkojen jäädyttämisellä ja työnantajien sova-maksujen alentamisella lienee ollut väliaikainen vaikutus kilpailukykyyn. On hyvin mahdollista, että ilman kikyäkin olisi päädytty mataliin palkankorotuksiin, joten en uskoa, että sopimuksella oli “merkittävä“ vaikutus. Tämän hetkinen viennin veto selittynee ensisijaisesti kv-suhdanteilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | Kilpailukykysopimus on varmaankin parantanut kustannuskilpailukykyä, mutta olen epävarma siitä, onko parannus ollut merkittävä. Julkinen keskustelu on korostanut kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Kustannusten rooli viennin menestystekijänä ei nykyaikaisen empiirisen tutkimuksen valossa ehkä ole niin suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Myös Suomen elinkeinorakenne on muuttunut. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla, jolloin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä. Työvoimakustannukset eivät myöskään ole kaikilla vientialoilla erityisen suuri kustannusosuus - esimerkiksi massa- ja paperiteollisuudessa palkattu työvoima on suuruusluokkaa 12% kustannuksista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Kansaneläkelaitos | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | |||||||
Aalto-yliopisto | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto yliopisto/ ETLA | Eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma
| On parantanut jonkin verran. | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Palkansaajien tutkimuslaitos | Epävarma | Profiili ja vastaukset | ||||||
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 6 | Nähdäkseni kilpailukykysopimuksen talouskasvuvaikutukset ovat tulleet nimenomaan kustannuskilpailukykyvaikutuksen kautta. | Profiili ja vastaukset | |||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Ei mielipidettä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Epävarma
| 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 9 | Eurostatin laskema reaalinen efektiivinen valuuttakurssi, jota mitataan yksikkötyökustannuksilla suhteessa muihin euromaihin, heikkeni viisi prosenttia vuonna 2017. On syytä olettaa, että kilpailukykypaketin aiheuttama työvoimakustannusten alentuminen on pääasiallinen syy hintakilpailukyvyn huomattavaan parantumiseen 2017.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Palkkojen kasvuvauhti on ollut hitaampaa kuin muualla. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 7 | Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten suomalaisen tuotannon kustannuskilpailukyky koheni 6-7 % vuodesta 2014 vuoteen 2017. Tästä noin puolet voidaan arvioida kilpailukykysopimuksen ansioksi. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Eri mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Åbo Akademi | Samaa mieltä | 7 | Merkittävästi on ehkä liian vahva sana; kilpailukykysopimus on parantunut kustannuskilpailukykyä. | Profiili ja vastaukset |