51 prosenttia ekonomisteista katsoo, että kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua – 10 prosenttia on eri mieltä. Peräti 39 prosenttia taloustieteilijöistä on epävarma tai vailla mielipidettä.
Kysymys: Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Epävarma | 6 | Uskon, että on tukenut, mutta vaikeaa arvioida, miten selvästi, koska myös muut tekijät ovat vaikuttaneet talouskasvuun. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Samaa mieltä | 8 | Mallit näyttävät näin. | Profiili ja vastaukset | ||||
VATT | Epävarma | Tähänastiset arviot kiky:n vaikutuksista talouskasvuun liene maltillisia, ja mm. investointihyödykkeiden kysyntä johtunee pikemminkin Suomelle suosiollisesta maailmantalouden suhdanteesta. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Tukholman yliopisto | Eri mieltä | 8 | Taloustieteessä käytössä olevien menetelmien valossa kikyn kasvuvaikutuksista ei voida sanoa juuri mitään. | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
VATT | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 5 | Sana “selvästi“ on aika vahva. Pahin ongelma on useita vuosia jatkunut heikko tuottavuuskehitys, johon tuskin kiky auttaa. Resurssien käyttöä kiky on lisännyt, ja on silläkin merkitystä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 8 | Kilpailukykysopimus on parantanut merkittävästi Suomen talouden tilannetta. Näyttää siltä että se on nimenomaan parantanut yritysten kannattavuutta ja tätä kautta luonut lisää investointeja ja työllisyyttä. Keskeisiin tekijä on kuitenkin ollut se että suomalaisille vientituotteille on syntynyt runsaasti uutta kysyntää kun maailmantalouden tila on parantunut.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Suhteellinen hintakilpailukyky on parantunut, mikä on osaltaan auttanut vientiä ja sitä kautta investointeja. | Profiili ja vastaukset | |||||
Samaa mieltä | 8 | On ainakin tarjonnut selkänojan, johon tukeutua, kun liian suuria palkankorotusvaatimuksia esitetetään. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 7 | Tutkimustiedon valossa on mahdoton sanoa onko Suomen viime aikojen vahva työllisyyskehitys jonkin yksittäisen toimen johdosta tapahunut tai missä määrin näin on. Suomen talouden vahvaan tilaan on varmasti myös vaikuttanut maailmantalouden kasvu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Samaa mieltä | 6 | Kilpailukykysopimus on edistänyt vientiä. Viennin kasvu taas on välttämätöntä kestävan talouskasvun aikaansaamisessa. Vienti romahti useiden shokkien vuoksi niin matalalle tasolle, että ilman kustannuskilpailukyvyn parantamista viennin riittävää kasvua ei olisi saatu aikaan kohtuullisessa ajassa. Pitkällä aikavälillä tutkimuksen ja tuotekehityksen kohentaminen on tietysti avainasia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Samaa mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Epävarma | 4 | Kiky paransi jonkin verran kilpailukykyä ja rauhoitti tilanteen työmarkkinoilla, mutta samalla sitoi hallituksen käsiä työmarkkinakysymyksissä. On vaikea arvioida, millaisiin palkankorotuksiin olisi päädytty ja millaisia uudistuksia olisi toteutettu ilman sopimusta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Eri mieltä | 10 | Kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta talouskasvuun ei ole selvää näyttöä suuntaan tai toiseen. Keskustelussa korostetaan kustannuskilpailukykyä, jolla saattaakin olla merkittävä rooli osalla Suomen vientialoista. Olisi kuitenkin syytä huomioida Suomen elinkeinorakenteessa tapahtuneet muutokset ja tutkimustieto yritysten vientimenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kustannusten merkitys ei ole yhtä suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Yritystason tekijät ovat osoittautuneet tärkeiksi, ja merkittäviä maa/aluetason tekijöitäkin on suuri joukko. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla. Tällöin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 3 | On toki vaikea arvioida mikä vaihtoehtoinen maailmantila talouskasvun suhteen olisi toteutunut, jos kilpailukykysopimusta ei olisi saatu aikaan. Seurauksena olisi saattanut olla rauhattomuutta työmarkkinoilla ja suurempaa epävarmuutta, jolla luultavasti olisi ollut kielteinen vaikutus yritysten investointipäätöksiin. Ainakin tämä ratkaisu oli turvallisempia kuin useimmat ajateltavissa olevat muut vaihtoehdot.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Svenska Handelshögskolan | Samaa mieltä
| 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Kansaneläkelaitos | Epävarma
| Talouskasvuun lienee vaikuttaneet enemmän ulkoiset tekijät, mutta toki sillä lienee ollut vaikutusta että palkkakehitys on pysynyt maltillisena | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto yliopisto/ ETLA | Epävarma | 9 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma
| On voinut tukea työllisyyttä, mutta ei talouskasvua, joka on monimutkaisempi asia. | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Epävarma | Mahdoton sanoa, kun vaihtoehtoisesta maailmantilasta ei ole mitään tietoa. Luultavasti vietituotteiden kysynnän vaihtelu on kuitenkin merkittävin selittäjä. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Epävarma | 8 | Talouskasvu syntyy työn tuottavuuden ja työn määrän kasvuvauhtien summana. Kilpailukykysopimuksen vaikutus näihin on epäselvä, vaikka se kustannuskilpailukykyä parantaisikin. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Palkansaajien tutkimuslaitos | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 8 | Kilpailukykysopimuksen vaikutukset tulevat pienistä puroista ja ovat siten vaikeasti havaittavissa/mitattavissa, mutta käsittääkseni sopimuksen saldo Suomen talouskasvun kannalta on ollut positiivinen. | Profiili ja vastaukset | |||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Svenska handelshögskolan | Epävarma
| 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | IMF:n henkilökunnan tutkimuksen “Wage Moderation in Crises Policy: Considerations and Applications to the Euro Area” mukaan hintakilpailukyvyn parantamisella voi olla huomattava ja myönteinen vaikutus yksittäisen euromaan talouteen. Tutkimusasetelma ei täysin vastaa kilpailukykypakettia, mutta tutkimus kuitenkin antaa osviittaa siitä, että hintakilpailukyvyn parantamisella suhteessa muihin euromaihin voidaan kasvattaa tuotantoa lyhyellä ajalla. Määrällisen arvion antaminen kilpailukykypaketin vaikutuksesta talouteen on kuitenkin vaikeaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Aalto-yliopisto | Epävarma | 6 | Verrattuna mihin? Jos vaihtoehto on, että hallitus ei olisi tehnyt yhtään mitään päätöksiä koko kaudellaan niin kiky oli varmaankin parempi. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | 6 | Tämä on oikein mielenkiintoinen tutkimuskysymys. Enää vastaus puuttuu. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | 3 | Kilpialukykysopimus on parantanut Suomen kilpailukykyä (ks.kysymys 34/37). Tämä on vaikuttaa myönteisesti kasvuun lisäämällä vientiä ja parantamalla investointi-ilmapiiriä. Sen sijaan on paljon vaikeampi arvioida vaikutuksen suuruutta ja ajoittumista Etlan makromallin simuloinnin perusteella kilpailukyvyn paraneminen nostaisi BKT:n tasoa 1,6 % usean vuoden aikajänteellä. Tästä vain osa on ehtinyt voinut toteutua tähän mennessä. On kuitenkin hyvin vaikea arvioida jo toteutuneen vaikutuksen suuruutta. Kilpailukykysopimus on uskoakseni vaikuttanut viennin ohella investointi-ilmapiiriin, joka mallituksessa ei tule otetuksi huomioon. Tästä on kuitenkin hyvin vaikea saada näyttöä. Jää myöhemmän tutkimuksen tehtäväksi arvioida eri tekijöiden täsmällistä merkitystä talouden kääntämisessä kasvuun. Suurin tekijä todennäköisesti joka tapauksessa on Suomen vientimarkkinoiden (sekä vientimaat että tuotteet, joihin Suomi on erikoistunut) kasvun vahvistuminen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Eri mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Åbo Akademi | Samaa mieltä | 7 | Selvästi on ehkä liian vahva sana; kilpailukykysopimus on tukenut talouskasvua. | Profiili ja vastaukset |