Koronalisäbudjetin paketti on oikeansuuntainen mutta rönsyilee liikaa

Kolmasosa (34 %) ekonomistipaneelin jäsenistä katsoo, että hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Toista mieltä on kuudesosa (16 %) mutta huomattavan moni (43 %) on asiasta epävarma.  Ekonomistit toteavat, että paketissa on paljon hyvää, mutta kyseenalaistavat muun muassa sellaisia menolisäyksiä, joilla ei ole välitöntä yhteyttä koronakriisin vaikutusten hoitoon tai kriisistä toipumiseen. Riskinä nähdään myös menojen lisääntyminen pysyvästi.

Kysymys: Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Vastaaja	Yliopisto/tutkimuslaitos	Vastaus	Varmuus	Kommentti	Profiili ja vastaukset
Petri Böckerman	Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Essi Eerola	VATT	Epävarma	7	Kokonaisuus on laaja ja sisältää hyvin erilaisia toimenpiteitä. Mielestäni erityisesti sosiaaliturvaan tehtävät määräaikaiset korotukset ja pk-yritysten tukeminen konsurssiaallon estämiseksi ovat perusteltuja. Kuntatalouden tukeminen puolestaan vähentää kunnallisveroasteisiin kohdistuvaa nousupainetta ja kuntien velkaantumista. Myös korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on minusta hyvä toimenpide erityisesti, jos ehditään toteuttaa jo tulevana syksynä.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Mika Haapanen	Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu	Ei mielipidettä	5		Profiili ja vastaukset
Seppo Honkapohja	Aalto Yliopiston KKK	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Ari Hyytinen	Hanken	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Edvard Johansson	Åbo Akademi	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Esa Jokivuolle	Suomen Pankki	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Markus Jäntti	Tukholman yliopisto	Samaa mieltä	6		Profiili ja vastaukset
Panu Kalmi	Vaasan yliopisto	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset
Aki Kangasharju	Elinkeinoelämän tutkimuslaitos	Vahvasti eri mieltä	10	Elvytyksen pitää olla nopeaa, määräaikaista ja kohdennettua. Nyt paketissa on liikaa hitaasti vaikuttavia, pysyväisluonteisia ja todella laaja-alaisesti kaikille hallinnonaloille jakavia menolisäyksiä.	Profiili ja vastaukset
Vesa Kanniainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7	- valtio vakuutuslaitoksena tarpeen: - tilapäiset tuet yrityksille ja kansalaisille tarpeen, tältä osin saa tukeni - koulutusuudistusta ei tarvita nyt - osa menoista pysyviä, mikä ei saa tukeani - työllisyysasteen nostamisesta ei mitään keinoa tarjolla; ay-liike ei tule taipumaanNäytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Ohto Kanninen	Labore	Epävarma	2		Profiili ja vastaukset
Seppo Kari	VATT	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Karlo Kauko	Suomen Pankki	Samaa mieltä	4	Hyviä ovat esim sellaiset kohteet, jotka suoraan lisäävät valtion tuloja tai vähentävät menoja tulevina vuosina.	Profiili ja vastaukset
Ilkka Kiema	Työn ja talouden tutkimus LABORE	Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Epävarma 2020-06-23	7		Profiili ja vastaukset
Juha Kilponen	Suomen Pankki	Epävarma	8		Profiili ja vastaukset
Jarmo Kontulainen		Ei mielipidettä Aiemmat vastaukset Vahvasti eri mieltä 2020-06-23	5	Vaarana on, että elvytyksen varjolla rahaa suuntautuu sattumanvaraisesti tehottomiin huonosti suunniteltuihin julkisiin hankkeisiin.	Profiili ja vastaukset
Iikka Korhonen	Suomen Pankki	Epävarma		Osittain käsittääkseni kohdistuu. Osaksi ehkä ei. Tyypillinen kaksikätinen.	Profiili ja vastaukset
Mika Kortelainen	Turun yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Tuomas Kosonen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	4	Lisätalousarviossa on kannatettavia elementtejä kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys. Myös panostukset rakentamiseen ja teihin ovat sinällään klassista elvyttämistä. Näissä olisi kuitenkin hyvä miettiä sitäkin, että lisärahalla saatava infrastruktuuri on todella talouden kannalta tarpeen, jolloin se parantaisi talouden toiminnan edellytyksiä myös senkin jälkeen kun itse työurakka on tehty. Ihan kaikkia hankkeita ei ehkä tätä kautta ole perusteltavissa. Pidemmän aikavälin työllisyyttä olisi myös voinut tukea enemmänkin parantamalla esimerkiksi työvoimatoimistojen resursseja ja toimintaa.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Kaisa Kotakorpi	Tampereen yliopisto; VATT	Eri mieltä		Lisätalousarvio pitäisi perustella systemaattisemmin ja selvemmin koronakriisin hoitamisella - mitä toimenpiteitä akuutin kriisitilanteen hoito vaatii (työnsä menettäneiden tukeminen siltä osin kuin työttömyysturvassa on aukkoja; kriisistä kärsineillä toimialoilla olevien yritysten tukeminen kriisin yli; perheiden ja lasten tukeminen; mahdollisimman tehokkaat elvytystoimet esim. muutenkin tarpeellisten investointien käynnistäminen). Toimenpiteiden pitäisi mahtua näiden otsikoiden alle. Siltä osin kuin mukana on muuta, en pidä niitä perusteltuna osana lisätalousarviota. Esim. akkuteollisuuden tukemiseen on osoitettu suuri summa (lähes puoli miljardia) rahaa. Toisella laidalla toimeentulotuen korottaminen voi olla perusteltua, mutta silläkään ei ole ainakaan suoraa yhteyttä koronakriisiin.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Klaus Kultti	helsingin yliopisto	Samaa mieltä	7		Profiili ja vastaukset
Timo Kuosmanen	Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto	Samaa mieltä	8	Kriisistä selviämisen lisäksi koulutus ja kestävä kehitys ovat kohteita, joihin on tarvetta investoida muutenkin. Kohteet ovat oikeita, niiden painotuksesta voi toki olla montaa mieltä. Ihmetystä herättää maataloustuen lisääminen koronakriisin varjolla: kotimaisen ruoan kysyntähän on pikemminkin kasvanut koronakriisin seurauksena. Kun mietitään elintarvikeketjua kokonaisuutena, alkutuotannon sijasta tuki olisi perustellumpaa kohdentaa ketjun loppupäähän eli ravintoloille. Siellähän koronakriisi on vaikuttanut kaikkein eniten.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tomi Kyyrä	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Samaa mieltä	5		Profiili ja vastaukset
Markus Lahtinen	PTT	Samaa mieltä		Julkisen kulutuksen ja investointien sekä yritysten tukemisen kautta elvyttäminen on ollut perusteltua ratkaisu. Monissa maissa valittu yksityisen kulutuksen tukeminen ei sovellu korona-elvytyksen välineeksi, koska pelko rajoitaa yksityistä palvelukulutusta.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Teemu Lyytikäinen	Valtion taloudellinen tutkimuskeskus	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Mika Mailiranta	Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto	Epävarma	7		Profiili ja vastaukset
Topi Miettinen	Svenska Handelshögskolan	Epävarma	8		Profiili ja vastaukset
Niku Määttänen	Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE	Samaa mieltä	4	Lisätalousarvio on minusta varsin sekava kokonaisuus. Se sisältää menoeriä, joista on vaikea sanoa, miksi hallitus katsoo ne tarpeellisiksi ja niin kiireellisiksi, että niistä oli syytä päättää lisätalousarviossa. En esimerkiksi ymmärrä miksi hallitus katsoo aiheelliseksi laittaa 350 miljoonaa euroa ”akkuklusterin kehittämiseen” tai miksi asuntorakentamista edistetään veronmaksajille kalliiksi tulevan ns. ”kohtuuhintaisen” asuntotuotannon avulla. Luulen, että paketti on silti kansantalouden isossa kuvassa oikeansuuntainen. Esimerkiksi kuntatalouden tukeminen ja väylähankkeiden rahoittaminen vähentävät riskiä siitä, että julkiset investoinnit ja rakentaminen supistuvat koronakriisin myötä voimakkaasti. Tilapäiset yritystuetkin ovat tässä tilanteessa hyödyllisiä, sillä ne pienentävät riskiä siitä, että merkittävä osa yrityksistä lopettaa toimintansa suurin piirtein samaan aikaan.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Elias Oikarinen	Oulun yliopisto	Eri mieltä	7	Toimet vaikuttavat osin pysyviltä menolisäyksiltä varsinaisen väliaikaisen elvytyksen sijaan.	Profiili ja vastaukset
Tapio Palokangas	Helsingin yliopisto	Epävarma		Vaikka investoinnit infraan yms. elvyttävät, ne elvyttävät kuitenkin versin hitaasti, vasta keskipitkällä aikavälillä. Nyt olisi voinut ainakin kokeilla liikevaihtoveron väliaikaista alentamista, joka olisi piristänyt lamassa olevia palveluita.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Tuomas Pekkarinen	VATT	Samaa mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Hannu Piekkola	Vaasan yliopisto	Eri mieltä Aiemmat vastaukset Epävarma 2020-06-23	7	Tarkoitus on toimenpiteen jotka on nopeasti otettavissa käyttöön, osittain onnistuttu mutta kokonaisuus voi olla sekava ja vääristää kilpailua.	Profiili ja vastaukset
Jukka Pirttilä	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Matti Pohjola	Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu	Samaa mieltä	8		Profiili ja vastaukset
Ritva Reinikka		Samaa mieltä Aiemmat vastaukset Ei vastannut 2021-04-20	6		Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka Ruuskanen	Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto	Epävarma			Profiili ja vastaukset
Hannu Salonen	Turun yliopisto	Epävarma Aiemmat vastaukset Ei mielipidettä 2020-06-23	7		Profiili ja vastaukset
Rune Stenbacka	Svenska handelshögskolan	Epävarma	5		Profiili ja vastaukset
Juha Tervala	Helsingin yliopisto	Eri mieltä	6	Lisätalousarvio on pääosin automaattisten vakauttajien toimintaan. Mukana on toimia, joilla on vähän tekemistä kriisin kielteisten vaikutuksen minimoimisen tai järkevän elvyttämisen kanssa. ”yritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseen ehdotetaan 60 miljoonan euron myöntämisvaltuutta.” […] ”Erilaisiin viheralue-, vesihuolto- ja metsiensuojeluhankkeisiin ehdotetaan yhteensä 53 miljoonaa euroa” […] ”Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 100 miljoonan euroa korvaamaan joukkoliikenteen lipputulojen menetystä.” […] ”ilmastorahastoa pääomitetaan 300 miljoonalla” […] ”uusi yrityssektorilla käyttöön otettava kustannustuki, johon ehdotetaan 300 miljoonaa euroa. Business Finlandin avustusvaltuuksia korotetaan 180 miljoonalla eurolla” […] Yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan uutta 25 miljoonan euron valtuutta” […] ”kotimaista elokuva- ja draamasarjatuotantoa tuetaan” […] Kulttuuritapahtumien järjestäjäorganisaatioita tuetaan 9,6 miljoonan euron avustuksella”.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Marko Terviö	Aalto-yliopisto	Samaa mieltä	7	Vaatimustaso “hyvälle“ “oikealle“ ja “tarkoituksenmukaiselle“ on väistämättä nyt tavallista alempana. Kiireellistä on estää se, että julkinen sektori ei itse aiheuta lamaa. Että kunnat eivät lykkää investointejaan. Sen sijaan visioidut osaamisklusterit eivät vaadi hätätukea, vaan niitä tulisi harkita ja arvioida huolella.Näytä lisääNäytä vähemmän	Profiili ja vastaukset
Janne Tukiainen	Turun yliopisto	Eri mieltä	4		Profiili ja vastaukset
Roope Uusitalo	Helsingin yliopisto	Epävarma	7	Tämän kevään talouskehitys on sen verran epävarmaa, että on vaikea olla kovin varma oikeasta talouspolitiikastakaan.	Profiili ja vastaukset
Hannu Vartiainen	Helsingin yliopisto	Samaa mieltä			Profiili ja vastaukset
Jouko Vilmunen	Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu	Epävarma	5	Paketti pitäisi purkaa kunnolla, jotta sen elvyttävä teho paljastui selkeästi. Toisaalta kyse ei ole tyypillinen suhdannetaantuma.	Profiili ja vastaukset
Juuso Välimäki	Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu	Eri mieltä			Profiili ja vastaukset
Pablo Warnes	Aalto University	Ei mielipidettä			Profiili ja vastaukset