Vajaa puolet (46 %) ekonomisteista katsoo, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus olisi tehokas työllisyyskeino nykyisessä taloustilanteessa. Toista mieltä on paljon pienempi joukko (14 %) mutta huomattavan moni (34 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä (5%). Varmuuspainotetuissa (ks. sivupalkki) vastauksissa epävarmuus ja erimielisyys vahvistuvat selvästi. Kommenteissaan moni ekonomisti toteaa, että tutkimusnäyttöä asiasta löytyy molempiin suuntiin ja lopputulos riippuisi myös mahdollisista muista työttömyysturvaan tehtävistä muutoksista
Kysymys: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus olisi tehokas keino kasvattaa työllisyyttä nykyisessä taloustilanteessa.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Tukholman yliopisto | Epävarma | 9 | Ei ole selvää lyhenisivätkö työttömyysjaksot porrastuksen myötä (vaikka se on mahdollista). Vaikka ne lyhenisivät, ei ole selvää olisiko niiden lyheneminen tehokasta - tämä taas riippuu niin tavoitteenasettelusta kuin siitä, minkälaisiin työpaikkoihin työllistytään (ja jos työllistytään; työttömyysjakso voi myös päättyä työvoimasta poistumiseen).Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Epävarma
| Profiili ja vastaukset | |||||||
VATT | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 2 | Paljon riippuu siitä, miten tuo porrastus toteutettaisiin. | Profiili ja vastaukset | |||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Samaa mieltä
| 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | PTT | Samaa mieltä | Riippuu siitä kuinka porrastus tehdään, mutta yksi mahdollisuus osana kokonaisuutta. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Vahvasti eri mieltä
| 5 | Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen niin, että korvaustasoa vain lasketaan työttömyysjakson pitkittyessä, hyvin todennäköisesti kasvattaisi työllisyyttä ja samalla pienentäisi työttömyysturvan kustannuksia. Toisaalta tällainen uudistus tietysti laskisi niiden työttömien tuloja, jotka eivät edelleenkään työllisty ennen uutta porrasta. Uudistus ei kuitenkaan heikentäisi taloudellisesti kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta, sillä he eivät saa ansiosidonnaista korvausta. On vähän makuasia pitääkö tällaista uudistusta “tehokkaana“. Sellainenkin uudistus, jossa porrastuksen vastapainoksi työttömyysjakson alussa maksettavaa korvausta nostetaan, saattaisi kasvattaa työllisyyttä. Tällainen uudistus ei välttämättä laskisi kenenkään (eri kuukausilta yhteenlaskettuja) tuloja. Vaikutus työllisyyteen ja tulkiseen talouteen on kuitenkin epävarma. Ehkä tätä voisi tutkia satunnaistetun kenttäkokeen avulla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä
| 10 | Jos nykyisellä tilanteella tarkoitetaan korona-epidemiaa, jonka seurauksena talous on itse aiheutetussa lamassa, niin nyt on harvinaisen huono aika kokeilla tällaisia asioita. | Profiili ja vastaukset | |||||
Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Epävarma
| Profiili ja vastaukset |