Suomalaiset ekonomistit ovat erimielisiä siitä, miten tämän vuoden budjetin finanssipoliittinen linja istuu suhdannetilanteeseen. Kriittisesti suhtautuvista osa toivoisi kireämpää finanssipolitiikkaa.

Kysymys: Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma5Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEi mielipidettä10On helppo asettaa oppikirjatavoite ja pyrkiä myötäsyklisen fipon välttämiseen. Historia osoittaa, että temppu on vaikea tehdä käytännössä ja ajoitus vaatii tuuriakin. Ehkä nytkin, kun kasvukäännettä ja -vauhtia ei juuri kukaan osannut ennakoida, kannattaisi muistuttaa asiasta valaisevilla mittareilla, vaikkapa 2000-luvun rakenteellisen jäämän kehityksestä suhteessa BKT:hen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEpävarma5Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEri mieltäThe program could be more ambitious when it comes to balancing the budget.Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltä 8Todennäköisesti lievästi kiristävä tai neutraali budjetti olisi hyvä eikä siitä ehkä kovin kaukana olla. Sikäli kuin budjettikuria ei noudateta, kaikki liikenevät resurssin tulisi suunnata työllisyyden nostamiseen. Tässä suhteessa on mahdollista, että tuloveron alentaminen ja alennuksen osittainen rahoittaminen arvonlisäverolla vaikeuttaa ainakin palvelualjojen työllisyyden kohenemista.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma10Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiEri mieltä3Jos nousu on kestävällä pohjalla, voisi olla kiristävämpikin linja pitkän aikavälin näkymien takia.Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderSamaa mieltä7Finanssipolitiikan linja on suhteellisen keveä, mutta sitä voi perustella työllisyystavoitteellaProfiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEri mieltä6Kasvu on nopeaa, ja tuotantokuilu umpeutuu ensi vuoden aikana. Budjetin pitäisi olla ylijäämäinen!Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Julkisen talouden alijäämä ei supistu, vaikka talous kasvaa. Talouskasvun oloissa olisi syytä harkita alijäämän paikkaamista, jotta suhdanteiden kääntyessä heikompaan olisi varaa olla leikkaamatta palveluista. Hallituksen linjaa, että mitään veroja ei voi tarkistaa edes hiukan ylöspäin olisi syytä harkita tässä valossa uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiTampereen yliopisto; VATTVahvasti eri mieltä9Laskusuhdanteen aikana finanssipolitiikassa jouduttiin tasapainoilemaan budjetin tasapainottamisen (kestävyysvaje) ja heikkoon suhdannetilanteeseen liittyvän elvytystarpeen välillä. Nyt talous on kääntynyt kasvuun, tätä dilemmaa ei enää pitäisi olla, ja argumentti budjetin tasapainottamisen puolesta on aiempaa vahvempi. Nyt hallitus kuitenkin purkaa aiempia sopeutuspäätöksiä ja finanssipolitiikan linja on kääntynyt elvyttäväksi. Toivoisin suomalaisilta päättäjiltä fiksumpaa ja kaukonäköisempää politiikkaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaSamaa mieltä6Linja on suunnilleen sopiva, koska talouden ylikuumenemisen uhkaa ei ole. Siis suhdannepoliittista ongelmaa ei synny. Linja olisi voinut olla julkisen talouden tasapainottamisen kannalta kiristävämpi, mutta talouspolitiikka on palapeliä, jossa monet seikat täytyy saada sopimaan yhteen. Julkisen talouden rakenteita täytyy sopeuttaa myös vuoden 2018 jälkeen. Olisin voinut vastata “hieman eri mieltä“, jos selainen vaihtoehto olisi ollu olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEi mielipidettä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoEi mielipidettä 9Profiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä3Sen ei pitäisi olla ainakaan yhtään elvyttävämpi.Profiili ja vastaukset
Hennamari MikkolaKansaneläkelaitosSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEri mieltä5Suhdannetilanteen ja julkisen talouden pitkän aikavälin näkyminen perusteella ainakin hieman hallituksen linjaa kiristävämpi politiikka alkaisi olla jo perusteltua. Se kuinka paljon finanssipolitiikkaa tulisi kiristää riippuu osin siitä, kuinka suureksi julkisen talouden kestävyysvaje arvioidaan ja missä määrin se ajatellaan hoidettavan esimerkiksi työntarjontaa lisäävillä rakenneuudistuksilla.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLAEpävarma 6Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEri mieltä8Velkaantumisen jatkuminen kaventaa talouspoltiikan liikkumavaraa tulevaisuudessa.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEpävarma7SOTE uudistuksen toteutuessa valtio on budjetoimassa siihen merkittäväästi tilapäisiksi suunniteltuja resursseja vuonna 2019. Täten vuoden 2018 budjetti pitäisi olla ehkä enemmän kiristävä, kun SOTE uudistus ei tuo säästöjä lyhyellä aikavälillä vaan lisää niitä, mikä oli hyvin ennakoitavissakin.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEri mieltä7Nykyisessä suhdannetilanteessa finanssipolitiikka voisi olla kokonaiskysynnän kasvua enemmän kiristävää, jotta julkisen talouden rakenteellista alijäämää saataisiin supistettua. Valittua linjaa voi tosin puolustaa sillä, ettei kokonaiskysynnän elpymisen nopeutta osattu vielä vuosi sitten ennustaa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosEri mieltä7Parhaillaan ollaan oletettavasti jotain vuosia kestävässä noususuhdanteessa. Tässä tilanteessa olisi toivottavaa, ettei julkinen sektori lisävelkaantuisi aivan nykyistä tahtia.Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä8Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEri mieltä7Suomen julkisessa taloudessa on huomattava kestävyysvaje. Parantuneen taloustilanteen takia finanssipolitiikka pitäisi muuttaa supistavaksi eli hallituksen pitäisi pienentää julkisen talouden rakenteellista alijäämää, joka kertoo arvion budjetin alijäämän, kun tuotantokuilu on nolla. Seuraavien hallitusten yksi tarkemmista tehtävistä on palauttaa julkisen talouden tulojen ja menojen suhde kestävälle uralle.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEri mieltä7Joskus vielä tulee se seuraava taantuma, ja nyt syödään kykyä reagoida siihen. Vaalikausia pidempi näkökulma on finanssipolitiikassa harvinainen saavutus, eikä sitä ihmettä taaskaan nähty.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä9Finanssipolitiikka on vuonna 2018 useimpien mittareiden mukaan elvyttävää, vaikka talouskasvu on nopeaa ja “output gap“ useimpien arvioiden mukaan jo sulkeutunut tai sulkeutuu viimeistään 2018.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltä Profiili ja vastaukset
Vesa VihriäläHelsingin yliopistoEri mieltä4Tuotannon kasvuvauhti ylittää selvästi talouden tuotantopotentiaalin kasvun, ts. ns. tuotantokuilu supistuu viennin, investointien ja edelleen myös yksityisen kulutuksen vetämänä. Samalla palkkojen nousuvauhti on alkanut kiihtyä. Edellisestä seuraa, ettei kokonaiskysyntä tarvitse tukea elvyttävästä finanssipolitiikasta vaan suhdannetilanne puoltaisi pikemminkin alijäämän supistamista ja velka-bkt-suhteen saattamista selvästi alenevalle uralle, ts. kiristävää finanssipolitiikkaa. Toisaalta taloudessa on yhän vapaita voimavaroja, joten kysynnän nopea kasvu ei ole iso ongelma, jos avautuviin työpaikkoihin ohjautuu työvoimaa. Tämä huomioon ottaen nykyistä fipo-linjaa ei voi pitää kovin huonona. Viime kuukausien aikana tullut uusi tieto suhdannekehityksestä vahvistaa kuitenkin käsitystä, että finanssipolitiikan kiristäminen olisi nyt järkevää.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä 8Liian löysä.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset