Vain viidennes suomalaisista taloustieteilijöistä avaisi perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestämisen ja tuotannon voittoa tavoitteleville yrityksille. Yli kolmasosa panelisteista ei osaa tai halua ottaa asiaan kantaa.
Kysymys: Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Edellyttäen että toiminta on luvanvarainen ja lupia myönnetään ja niiden käyttöä seurataan järkevästi. | Profiili ja vastaukset | |||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
MIT | Samaa mieltä | 4 | Tama voisi olla yksi niista vaihtoehdoista joista mainitsin edellisessa vastauksessani. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Ei mielipidettä | Ei kai Ruotsista saatu kokemus yksityisistä kouluista ole kovin rohkaiseva, mutta en tunne tarkemmin asiaa saati tutkimusta aiheesta. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | 5 | Competition is good in principle, but I do think that having an evenly and well educated population carries substantial positive externalities for society. Deregulating schooling would lead to greater polarization. Also, there is a significant risk that the quality of public schools would deteriorate as competition for high quality teachers would intensify. The upshot is that the teaching profession may become more attractive as the salary distribution widens.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Tukholman yliopisto | Vahvasti eri mieltä
| 8 | Yksityinen, voittoa tavoitteleva koulu, jota Ruotsissa on kokeiltu varsin laajassa mitassa, on erittäin ongelmallinen. Paras mitä siitä yleensä voi sanoa, että oppimistulosten ei voi sanoa olevan julkisia huonompia. Konkurssit yms ongelmat asettavat oppilaat erittäin huonoon asemaan. Koulu ei tarvitse lisää ongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | Tämän ei kuitenkaan pitäisi tapahtua julkisen koulutustarjonnan kustannuksella. Koulutuksen laatua pitäisi jonkin puolueettoman tahon valvoa. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | Ruotsin esimerkit eivät innosta. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Vahvasti eri mieltä | 6 | Tässä ongelmana on se, että koulutus olisi hyvin kapealaista yritysten välittömiin tarpeisiin keskittyvää. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Eri mieltä | 8 | Tutkimustulokset yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten vaikutuksista perus- ja toisen asteen koulutuksessa eivät ole kovin selkeitä tai yksikäsitteisiä. Vaikka yksityisten (voittoa tavoittelevien) yritysten vapaampi rooli koulutuksen järjestämisessä voisi periaatteessa lisätä kilpailua, se voi myös johtaa koulujen eriytymisen tai koulujen välisten erojen kasvuun. Tästä on jonkinlaista tutkimusnäyttöä esimerkiksi Ruotsin osalta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Tampereen yliopisto; VATT | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Epävarma | 5 | Yksityiset tahot voivat käsittääkseni nytkin järjestää koulutusta. Yksityiset oppikoulut ovat nykyisin voittoa tavoittelemattomien kannatusyhdistysten ylläpitämiä ja ne saavat tuntuvaa julkista tukea. Voi kysyä, onko täysin markkinaehtoisille oppilaitoksille merkittävästi kysyntää Suomessa, jos julkinen sektori hoitaa tonttinsa hyvin.Julkinen tuki ja voitontavoittelu ovat taas vaikea yhdistelmä. Jos julkinen sektori ei jostakin syystä kykenisi järjestämään riittävästi koulutusta, yksityinen sektori voisi täydentää tarjontaa. Yksityisen koulutuksen tarjonta ei kuitenkaan saisi olla syy julkisen koulutuksen alasajoon, jotta koulutuksellinen tasa-arvo ei heikkenisi. Yksityisille koulutuksen järjestäjille on asetettava samat vaatimukset kuin julkisille toimijoille. Jotkin oppilaitokset myyvät opetustaan (markkinaehtoisesti?) ulkomaalaisille opiskelijoille sekä Suomessa että ulkomailla. Ei liene syytä estää suomalaisilta opiskelijoilta osallistumista tähän koulutukseen, jos kysyntää on.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Epävarma | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Ei mielipidettä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Samaa mieltä | 5 | Osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvään tahtiin ja ne ovat lisäksi pirstaloitumassa. Ripaus lisää markkinaehtoisuutta ei varmaankaan olisi haitaksi tällaisessa tilanteessa. Tällainen tilanne on varmaankin enemmänkin toisen asteen kuin perusasteen koulutuksessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Kansaneläkelaitos | Epävarma | 8 | En ole perehtynyt aiheeseen. Mutta | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Aalto yliopisto/ ETLA | Epävarma | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Oulun yliopisto | Ei mielipidettä
| 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| 10 | Tämä on käsittääkseni viranomaistehtävä, joka ei sovi voittoa tavoitteville yrityksille. | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Vahvasti eri mieltä | 9 | Mikä sen tällä hetkellä estää? Vai tarkoitetaanko tässä sitä, että veronmaksajien pitäisi maksaa voittoa tavoittelevien järjestämä koulutus? Jos tarkoitetaan jälkimmäistä, niin Ruotsin kokemukset eivät ole erityisen rohkaisevia. Paradoksaalisesti tämä voi johtaa suurempaan säätelyyn ja byrokratiaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Epävarma | Ehkä parempi panostaa oppisopimuskoulutukseen. Sivistävällä koulutuksella myös tärkeä rooli toisen asteen koulutuksessa ja se voisi jäädä tämänlaisella räätälöinnillä vähäisemmäksi. Ihmistä pitää opettaa myös ajattelemaan eikä vain suorittamaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Samaa mieltä | 7 | Opetus ja koulutus, varsinkin sen alemmilla asteilla, on hyvästä syystä pääosin julkisesti rahoitettua. Näiden palvelujen ei kuitenkaan ole mitenkään välttämättä oltava myös julkisesti tuotettuja; yksityiseen tuotantoon voidaan hyvin liittää julkinen (osa)rahoitus sekä julkinen valvonta sisällön ja laadun osalta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Vahvasti eri mieltä
| 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Eri mieltä | 7 | Tähän asti kaikille avointa ja ilmaista peruskoulutusta on pidetty keinona taata mahdollisuuksien tasa-arvoa edes johonkin mittaan asti. | Profiili ja vastaukset | |||||
Svenska handelshögskolan | Samaa mieltä
| 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Ei mielipidettä | En tunne nykyistä lainsäädäntöä. | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | 7 | Hyvä julkinen koulu on suomalaisen systeemin vahvuus. Ruotsalaiset kokemukset vapaakouluista eivät ole kovin positiivisia. | Profiili ja vastaukset | |||||
Tampereen yliopisto | Ei mielipidettä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Epävarma | Kilpailu luo kaikissa toiminnoissa kannusteita parantaa toimintaa eikä julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamisessa voittoa tavoittelevien tuottajien voimin ole lähtökohtaisesti mitään väärää. Kilpailuun voi kuitenkin liittyä nykyistä suurempaa oppilaiden valikoitumista hyviin ja huonoihin kouluihin, mikä luultavasti heikentäisi erityisesti heikoista kotitaustoista tulevien lasten oppimisedellytyksiä. Ei myöskään ole selvää, että 1. ja 2. asteen koulutusongelmat liittyisivät ensisijaisesti kilpailun puutteeseen. Pikemminkin ne liittyvät joidenkin (useasti vähän tukea oppimiselle kotona saaneiden) lasten kykyyn kiinnostua ja pysyä mukana opetuksessa ja tästä seuraavaan häiriökäyttäytymiseen ja 2. asteen opinnoista putoamiseen. Näihin ongelmiin parempia lääkkeitä voisivat olla huomion suurempi kiinnittäminen perusvalmiuksien opettamiseen kaikille mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien (jopa valinnanvapauden kustannuksella) ja oppivelvollisuuden pidennys.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä
| 7 | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Vahvasti eri mieltä | 9 | Profiili ja vastaukset | |||||
Åbo Akademi | Vahvasti eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset |