Viidennes (21 %) ekonomista pitää Marinin hallituksen sote-uudistukseen sisältyvää rahoitusmallia tarkoituksenmukaisena. Eri mieltä on noin yhtä moni (22 %). Suurin osa taloustieteilijöistä on kuitenkin kannastaan epävarma (31 %) tai vailla mielipidettä (26 %).  Kommenteissaan ekonomistit tuovat esiin mallista puuttuvia kannustimia, joita voitaisiin korjata esimerkiksi hyvinvointialueiden verotusoikeudella.

Kysymys: Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Luis AlvarezEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Kyllä mutta rahoitusmallissa on syytä olla myös elementti, joka kannustaa terveydenedistämiseen (vaikka se johtaisi myöhemmin palvelutarvekertoimen mukaisesti rahoituksen laskuun).Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEri mieltä6Kustannusrakenteiden erot mukaan.Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiEpävarmaProfiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti eri mieltä10Mallista puuttuvat tuottavuuden kasvuun ja kustannusten hillintään kannustavat elementit.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEpävarmaEn tunne tätä yksityiskohtaa sote-hankkeessa. Äkkiseltään kuulostaa perustellulta.Profiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarma6Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEpävarma7Profiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettä5Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEpävarma5Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEi mielipidettä Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiEi mielipidettäKeine AhnungProfiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoSamaa mieltä9Esitetty rahoitusmalli voi kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja tuoda hyvinvointialueille turvaa (ts. vakuutuksen) kustannusten (alueesta riippumatonta) vaihtelua vastaan. Tähän tarkoitukseen pääosin valtionrahoitukseen perustuva rahoitusmalli on perusteltu ja tarkoituksenmukainen. Toisaalta taloustieteellinen kirjallisuus puoltaa vahvasti verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille (tai maakunnille) valtionrahoituksen ohella, koska verotusoikeus eli osavastuu rahoituksesta luo paremmat kannusteet kustannusten hillintään. Sote-uudistuksen tavoitteiden kannalta parempaan ratkaisuun päästäänkin valtionrahoituksen ja verotusoikeuden yhdistelmällä kuin kummallakaan näistä yksinään. Hallitus vaikuttaisi vievän rahoitusmallia perustellusti tähän suuntaan, vaikka verotusoikeutta ei ole tulossa vielä ensi vaiheessa ja sen osuudesta rahoitusjärjestelmässä ei vielä tiedetä yksityiskohtia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma2Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEpävarma10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoSamaa mieltä8Mielestäni tämä on hyvä lähtökohta sote-rahoitusmalliksi. Toki sopivan palvelutarvekertoimen määrittämiseen sisältyy lukuisia haasteita. Jatkossa mallia voitaisiin kehittää mittatikkukilpailun suuntaan, jotta alueilla olisi kannustin kehittää toiminnan tehokkuutta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Markus LahtinenPTTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä5Pidän valtionosuuksien ja maakuntaveron yhdistelmää parempana kannusteiden näkökulmasta. Ilman verotusoikeutta maakunnilla ei ole mahdollisuutta jakaa esimerkiksi tuotannon tehostamisen tai sairauksien ennaltaehkäisyn kautta saavutettuja säästöjä takaisin maakunnan veronmaksajille. VATT:n tutkijat toivat pelkkään valtionrahoitukseen perustuvan järjestelmän ongelmia esille lausunnossaan. Ks. blogi: https://vatt.fi/-/sote-uudistus-jaa-tyngaksi-ilman-maakuntien-verotusoikeutta Lausuntokierroksen jälkeen sote-esitystä on muutettu. Maakuntaveron käyttöönottoa valmistellaan ja sen kaavaillaan tulevan voimaan 2026.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma5Se on tarkoituksenmukaisempi monet vaihtoehdot, mutta kyllä siihenkin liittyy tietysti huomattavia kannustinongelmia.Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSEEpävarma9Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarmaRahoitusmalli on vieläkin sekava ja keskeneräinen.Profiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoEpävarma Epävarma koska se voi palkita siitä että maakunta hoitaa asiat huonosti.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEi mielipidettä7Profiili ja vastaukset
Elina PylkkänenPalkansaajien tutkimuslaitosEri mieltä Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEpävarma 6Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Matti SarvimäkiAalto-yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoEi mielipidettä6Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä2Periaatteessa palvelutarve on tärkein rahoituksessa huomioitava asia. En ole tarpeeksi perehtynyt kertoimen määriytymisen yksityiskohtiin, ja kyllä sen voisi erittäin huonostikin toteuttaa.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti eri mieltä9Maakuntaveron osuus tulisi olla huomattavasti suurempi.Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä7Jonkinlainen palvelujen tarpeeseen perustuva rahoitusmalli tarvitaan.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoEri mieltä Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluEri mieltä7Rahoitusmalli ei ota riittävästi huomioon kuntien ja alueiden kovin erilaisia lähtökohtia, vaan ikäänkuin pakottaa ainakin osan kunnista ehkä kohtuuttomiinkin sopeutustoimiin. Vaarana ei ole ainoastaan kuntien eriarvoistumisen kasvu, vaan myös osaamisen, esim. erikoissairaanhoidon, rapautuminen tai kuoleminen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltäProfiili ja vastaukset
Pablo WarnesAalto UniversityEi mielipidettäProfiili ja vastaukset