Selvä enemmistö ekonomisteista nostaisi oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Kommenteissaan panelistit korostavat koulutuksen riittävän tarjonnan sekä nuorten motivaation huomioimista.
Kysymys: Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.
Vastaaja | Yliopisto/tutkimuslaitos | Vastaus | Varmuus | Kommentti | Profiili ja vastaukset | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ETLA | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | ||||||
Hanken | Eri mieltä | 8 | Sellaisten nuorien kouluttaminen jotka eivät tätä halua on resurssien tuhlaamista. | Profiili ja vastaukset | |||||
Jyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORE | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
VATT | Samaa mieltä | 6 | Ainakin kannattaisi kokeilla. Ja niin, että vaikutuksia voidaan luotettavasti arvioida. | Profiili ja vastaukset | |||||
MIT | Samaa mieltä | 4 | Jos nain tehdaan, valinnanmahdollisuuksia koulutuksen loppupaassa tulisi laajentaa tarkoituksenmukaisella tavalla. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Aalto Yliopiston KKK | Eri mieltä | 7 | Suunta ajatuksessa on ok, mutta paremmin kohdennettu ratkaisu | Profiili ja vastaukset | ||||
Hanken | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Åbo Akademi | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | |||||
Suomen Pankki | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Eri mieltä | 5 | Forcing individuals that lack the will to study seems wasteful from a societal point of view. | Profiili ja vastaukset | |||||
Tukholman yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Oppivelvollisuusiän nosto pakottaisi sekä suhtautumaan vakavasti toisen asteen opintojen de facto maksullisuuteen; samalla välitettäisiin viesti koulutuksen ja taitojen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Huolestuttavat, mutta toistaiseksi anekdoottiset tiedot kertovat, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa paljon toivomisen varaa. Tämä olisi ehkä siihenkin ratkaisa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Epävarma | Profiili ja vastaukset | |||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 7 | Työmarkkinoilla ei tulevaisuudessa ole juuri mahdollisuuksia niillä, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Pelkkään peruskouluun tyytyminen voi murrosikäisestä tuntua houkuttelevalta, mutta ei kannata. | Profiili ja vastaukset | |||||
Samaa mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | |||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Eri mieltä | 7 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Suomen Pankki | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Eri mieltä | 2 | Vaikea kysymys. Riippuu niin monesta seikasta. Toisaalta hyvä koulutus on kansakunnalle tärkeää, mutta toisaalta sen tärkeys riippuu hyvin paljon koulutuksesta. Laskettaisiinko oppisopimuksilla annettava koulutus “oppivelvollisuuden“ täyttämiseksi? Jos laskettaisiin, niin tulisiko tästä työnantajille keino maksaa nuorille alhaista palkkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Kansainväliset tutkimukset viittaavat varsin selvästi siihen, että oppivelvollisuusiän nostolla voi olla positiivinen vaikutus työllisyyteen ja tuloihin. Myös Suomen aineistoilla tehdyt tutkimukset ja selvitykset (Virtanen 2016, Seuri, Uusitalo & Virtanen 2018) vaikuttaisivat viittaavan siihen, että vaikutukset toisen asteen suorittamiseen ja myöhemmin työllisyyteen ja tuloihin olisivat positiivisia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Tampereen yliopisto; VATT | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla | Samaa mieltä | 5 | Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ole ongelmatonta, mutta se tuntuu ainoalta mahdollisuudelta estää peruskoukoulun jälkeistä syrjäytymistä. Oppivelvollisuuden täyttäminen tulisi kuitenkin toteuttaa järkevällä tavalla niin, että myös sellaiset nuoret, joiden teoreettinen oppimiskyky/-halu on vähäistä, saadaan motivoitumaan. Oppivelvollisuuden tulisi silloin kattaa myös työssä oppimisen lisättynä täydentävillä kurssijaksoilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
helsingin yliopisto | Eri mieltä | 10 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto | Eri mieltä | 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus | Samaa mieltä | 7 | Nosto voisi vähentää tehokkaasti nuorten syrjäytymistä, mikä on iso kustannus sekä nuorelle itselleen että yhteiskunnalle. | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Helsingin yliopisto | Vahvasti eri mieltä
| Profiili ja vastaukset | ||||||
Työn ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 3 | Ei kuitenkaan olisi järkevää pakottaa sellaista koulunpenkille joka on täysiaikaisessa vakituisessa työssä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Svenska Handelshögskolan | Eri mieltä
| 7 | Jonkilainen tutkintovelvoite vaikuttaa paremmalta ratkaisulta taata se, että heikko-osaisimmat eivät esim. lyhytnäköisyyttään huomaa hankkia pitkällä tähtäimellä automatisoituvassa maailmassa riittävää taitojen ja kykyjen portfoliota. Tutkintokin on toki epätarkka kykyjen mittari. Koko ikäluokan pakottaminen koulun penkille vaikuttaa kuitenkin turhan kalliilta ja paternalistiselta. Lienee tehokkaampiakin tapoja vähentää nuorten syrjäytymistä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Kansaneläkelaitos | Epävarma | 8 | Jos tällä varmistetaan että jokaisella on koulupaikka peruskoulun jälkeen niin ok, muuten peruskoulun kestoa voisi miettiä, ovatko kaikki loma-ajat ym. tarpeellisia. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto yliopisto/ ETLA | Epävarma | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Oulun yliopisto | Samaa mieltä | 5 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Eri mieltä
| 7 | Onko ammattikoulun tai lukion määrääminen pakolliseksi paras tapa auttaa koulupudokkaita? Eivätkö esim. kymppiluokat ja oppisopimukset olisi kustannustehokkaampia. | Profiili ja vastaukset | |||||
VATT | Samaa mieltä | 7 | On olemassa vahvoja viitteitä siitä, että tällä olisi suoria positiivisia vaikutuksia niihin, joiden käyttäytymiseen toimenpide vaikuttaisi. Lisäksi on viitteitä positiivisista ulkoisvaikutuksista. | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 7 | Oppivelvollisuusiän nostaminen edellyttää myös uusia panostuksia koulutukseen kun nyt koulutuksessa on säästetty. Tyhjästä on paha nyhjästä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos | Vahvasti samaa mieltä | 10 | Nyky-yhteiskunta tarjoaa vähän työllistymismahdollisuuksia peruskoulun varaan jääville henkilöille. Vaikka koulutuksen ei tarvitsekaan olla yksi yhtenäinen putki, kriittisessä iässä olevan nuoren sivuunjäänti saattaa johtaa elinikäiseen syrjäytymiseen, josta koituu suuret henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset tappiot. Oppivelvollisuusiän nosto on nähdäkseni toimiva tapa vähentää tällaisen syrjäytymisen uhkaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
Pellervon taloustutkimus, Vaasan yliopisto | Samaa mieltä
| 4 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Turun yliopisto | Vahvasti eri mieltä | 7 | Mikä mahtaisi olla syy ikärajan nostoon? Syrjäytymisen estäminen tuskin kelpaa syyksi, jos syrjäytymisvaarassa olevalle tuottaa vaikeuksia selvitä 16 vuoden oppivelvollisuudesta. | Profiili ja vastaukset | |||||
Svenska handelshögskolan | Eri mieltä
| 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | ||||||
Aalto-yliopisto | Samaa mieltä | 8 | On vahva näyttö siitä, että alle 18-vuotiaana koulut keskeyttävien “näpäyttäminen“ käymään koulut loppuun on kustannustehokas tapa auttaa pudokkaita itseään sekä vähentämään heistä muille pidemmän päälle koituvia kuluja. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Samaa mieltä | 8 | Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevin asema työmarkkinoilla on vaikea. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei yksinään kaikkia ongelmia ratkaise, mutta olisi viesti siitä että pelkkä peruskoulu ei riitä. | Profiili ja vastaukset | |||||
Tampereen yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Työmarkkinoilla vaaditaan entistä enemmän koulutusta, joka voidaan taata kaikille vain nostamalla oppivelvollisuusikää. Edellyttää luonnollisesti koulutuksen maksuttomuutta. | Profiili ja vastaukset | |||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | Profiili ja vastaukset | |||||||
Helsingin yliopisto | Vahvasti samaa mieltä | 8 | Yksi keskeinen koulutuksen ongelma on, että siohko määrä nuoria (erityisesti poikia) jää toisen asteen koulutust vaille ja tämän myötä heidän todennäköisyytensä jäädä työttömäksi ja syrjäytyä muodostuu paljon suuremmaksi kuin jos jatkaisivat koulutuksessa. Pakollinen koulutukseen osallistuminen olisi todennäköisesti kustannustehokas keino antaa näille ihmisille tarpeellisia valmiuksia. Onnistumisen edelltyys lienee kuitenkin, että pakollinen 2. asteen koulutus sisältää ohjelmia, jotka houkuttelevat juuri niitä, joita “koulunpenkillä istuminen“ ei lähtökohtaisesti kiinnosta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Profiili ja vastaukset | |||||
![]() | Turun yliopisto/kauppakorkeakoulu | Eri mieltä
| 10 | Profiili ja vastaukset | |||||
Vaasan yliopisto | Samaa mieltä | 6 | Profiili ja vastaukset | ||||||
![]() | Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu | Samaa mieltä | 8 | Profiili ja vastaukset | |||||
Åbo Akademi | Epävarma | 3 | En usko että ongelma ratkaistaan pelkästään oppivelvollisuusiän nostamalla. Jos nuori keskeyttää opintojansa, hänen pitäisi saada tukea löytämään oikan opiskelupaikan. | Profiili ja vastaukset |