Suuri enemmistö (79 %) ekonomisteista arvioi, että Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Eri mieltä ei ole kukaan ja kannastaan epävarmoja on kuudesosa (16 %). Kommenteissaan useat ekonomistit katsovat, että Nato-jäsenyys pienentäisi Suomen maariskiä ja tukisi investointeja. Taloustieteilijät arvioivat, että Venäjän mahdollisista vastatoimista voisi aiheutua taloudellista haittaa, mutta pidemmällä aikavälillä taloudelliset suhteet Venäjään saattavat jälleen elpyä.

Kysymys: Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTSamaa mieltä7Lyhyellä tähtäimellä arvioin vaikutusten olevan positiivisia. Asema maana, johon uskalletaan investoida vahvistuisi, mikä tarkoittaa ulkomailta tulevien investointien osalta pienempää vähentymistä nykyisen kaltaisessa tilanteessa ja kotimaisen pääoman suurempaa pysymistä kotimaassa. Nämä vaikuttavat suoraan mm työllisyyteen ja teknologian kehitykseen. Koulutetun työvoiman maahanmuuton osalta katson liittymisellä olevan positiivisia vaikutuksia.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Mika HaapanenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarma10Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen PankkiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoSamaa mieltä Turvallisemmaksi koettu ympäristö houkuttelisi investointeja.Profiili ja vastaukset
Aki KangasharjuElinkeinoelämän tutkimuslaitosVahvasti samaa mieltä8Natoon liittyminen vähentää maariskiä, mikä tukee investointeja. Venäjän rooli Suomen taloudelle on sen verran pieni, että Nato-jäsenyyden mahdolliset negatiiviset vaikutukset Suomen ja Venäjän välisiin taloustoimiin olisi pienemmät kuin Natojäsenyyden positiiviset vaikutukset. Onhan Venäjä tehnyt tähän saakka kauppaa Nato-maidenkin kanssa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoSamaa mieltä8Suomen maariski vähenisi. Ongelma on siinä, että Venäjä saattaa painostaa Suomea ankarasti ja myös toteuttaa hybridioperaatioitaProfiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarma10Profiili ja vastaukset
Hannu KarhunenTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä 9Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenVahvasti samaa mieltä10Suomen kannattaa pysyä EUn ytimessä varmistaakseen kaikki jäsenyydestä saatavat hyödyt. Tämän tulisi luonnollisesti koskea myös sotilaallista yhteistyötä ja puolustusta, missä keskeinen toimija on nyt ja tulevaisuudessa NATO. 21 EU-maata (+UK) on järjestänyt puolustuksensa NATOn kautta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä7Maariski vähenee.Profiili ja vastaukset
Heli KoskiElinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma1Natoon liittyminen ei ole ensi tai toissijaisesti taloudellinen kysymys.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoSamaa mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenTurun kauppakorkeakoulu, Turun yliopistoSamaa mieltä7Nato-jäsenyys pienentäisi Suomen maariskiä, todellista ja/tai kuviteltua.Profiili ja vastaukset
Tero KuusiEtlaSamaa mieltä3Suurin vaikutus kansantalouteen tulisi varmastikin Suomen maariskin muutoksesta ja toisaalta Venäjän markkinoiden kautta. Vaikutukseen liittyy suurta epävarmuutta. Keskeistä on, millaisia vastatoimia liittyminen Natoon synnyttää Venäjän taholta. Tämä taas riippuu suuresti siitä, kuinka tehokkaaksi Venäjä kokee vaikutusyrityksensä ja millaisia mahdollisuuksia sillä on niihin. Oikea-aikaisuus ja hyvä valmistelu ovat myös taloudellisen varmuuden ja tulevien Venäjä-suhteiden luomisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Natoon liittyminen nostaisi todennäköisesti Suomen sotilasmenoja -- siihen suuntaan kehitys on kuitenkin menossa joka tapauksessa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoEpävarmaJos Suomi onnistuisi liittymään ongelmitta Natoon, talousvaikutus olisi mitä ilmeisemmin myönteinen. Pitäisi kuitenkin ottaa huomioon sekin mahdollisuus, että hakemisesta huolimatta liittyminen ei onnistuisi -- syystä tai toisesta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä4Vähentää pidemmällä aikavälillä Suomen maariskiä ja kontrafaktuaaliin nähden lisää investointeja.Profiili ja vastaukset
Pauli MurtoAalto-yliopistoSamaa mieltä5Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä5Historiankin perusteella Nato-jäsenyys suojaa sotilaalliselta uhalta, mikä on omiaan pienentämään maariskiä sijoittajien näkökulmasta. Toinen asia sitten on, minkälaisia riskejä liittymisprosessiin liittyy. Niitä en osaa arvioida.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoSamaa mieltä 5Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltäTässä on niin monta liikkuvaa osaa, että kokonaisvaikutus on pelkkää spekulointia.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläHelsingin yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEi mielipidettä9Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaSamaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltä8Keskeisimmissä länsimaissa tuntuu vallitsevan vieläkin käsitys että Suomi on (vasta) nyt tulossa osaksi länttä. Ehkä nämä käsitykset asemastamme ovat relevantimpia kuin meidän oma vanhat käsityksemme.Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanVahvasti samaa mieltä 7Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoEi mielipidettä7Venäjän naapurimaiden maariski voi valitettavasti kasvaa jatkossa paljonkin. Venäjän Natoon kuulumattomien naapurimaiden maariski kasvaa silloin enemmän.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoVahvasti samaa mieltä4Vaikea kysymys, mutta oma ei-asiantuntija-arvioni on, että NATO vähentäisi todennäköisyyttä, että Suomeen hyökättäisiin, ja sitä kautta toisi luultavasti myönteisemmät odotukset ja pienemmät riskit. Nämä näkyisivät mm. investoinneissa myönteisesti.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoSamaa mieltä3Voisi vaikuttaa epävarmuutta vähentävästi sijoituskohteena, mutta Nato - jäsenyys on silti turvallisuuspolitiikkaa eikä talouspolitiikkaa.Profiili ja vastaukset
Jutta ViinikainenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä3Profiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä 4Uskomukseni on, että NATO-kortti on riittävän voimakas tekijä rajoittamaan Venäjän aggressioita lännen suuntaan.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarmaProfiili ja vastaukset