Vain 17 prosenttia ekonomistipaneelin vastaajista arvioi, että valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti. Eri mieltä on reilu kolmasosa (36 %) ja kannastaan epävarmoja vielä enemmän (39 %).  Varmuuspainotetuissa vastauksissa (ks. sivupalkki) tukien kohdentumista oikein epäilee lähes puolet (48 %). Kommenteissaan useat ekonomistit toteavat kriisin alkuvaiheen kehittämisavustusten kohdentuneen kehnosti, mutta koronatukien osumatarkkuus parani kustannustuen käyttöönoton myötä. Useat ekonomistit ovat myös sitä mieltä, että koronakriisin pitkittyessä tukien kohdentamista olisi pitänyt kyetä parantamaan.

Kysymys: Valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Petri BöckermanJyväskylän kauppakorkeakoulu / Työn ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Mikael CollanVATTEpävarmaTulevaisuus näyttää miten hyvin yritystuet ovat osuneet. Täydellinen osumatarkkuus on kuitenkin mahdoton saavuttaa. Isommalta konkurssiaallolta on vältytty, se on hyvä asia. On kuitenkin selvää, että osa tuista on jaettu yrityksille, jotka niitä eivät varsinaisesti olisi tarvinneet tai yrityksille, joiden luonnollinen poistuma markkinoilta on tukien takia pitkittynyt. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEri mieltä3Kriisin alkuvaiheessa myönnetyt BF:n ja ELY-keskusten kehittämisavustukset toimivat huonosti kriisirahoituksena. Myöhempi kustannustuki kohdistui paremmin, koska sitä kohdistettiin kiinteisiin kustannuksiin ja pyrittiin suuntaamaan yrityksille, jotka olivat eniten kärsineet koronapandemian vuoksi. Mutta ilmeisesti käytännössä myös kustannustuen kriteerien asettaminen oli haastavaa, koska hylkäysprosentti oli alkuvaiheessa sangen korkea. Lisäksi esim. yritystukien tutkimusjaoston mukaan koronatukia kohdistui runsaasti myös aloille, jotka ovat säästyneet pahimmilta kustannuksilta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163024/TEM_2021_25.pdf?sequence=1&isAllowed=y Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Daniel HauserAaltoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Seppo HonkapohjaAalto Yliopiston KKKEpävarma6Profiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEri mieltäEtenkin alkuvaiheessa tukien jakaminen innovaatiorahoituksena oli mielenkiintoinen ratkaisu. Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenHankenSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Edvard JohanssonÅbo AkademiEri mieltäProfiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEpävarmaEn yksinkertaisesti tiedä. Tämä voi olla asia, joka selviää vasta usean vuoden kuluttua tai ehkä ei koskaan.Profiili ja vastaukset
Vesa KanniainenHelsingin yliopistoEpävarma6Hankala sanoa. Ei ollut oikeita välineitä, tukea meni palveluihin mutta kaikki saaneet eivät olleet tuen tarpeessa. Viihdeala on kärsinyt merkittävästi, mutta olisi voitu yrittää hoitaa koronapassin avulla tarkoituksenmukaisemmin.Profiili ja vastaukset
Ohto KanninenLaboreEpävarma5Tukien onnistuminen selvinnee tarkemmin tutkimuksissa, mutta osittain niiden ansioksi voidaan sanoa, että työllisyys ei romahtanut kriisissä nähtyä pahemmin ja toipuminen on ollut nopeaa.Profiili ja vastaukset
Hannu KarhunenTyön ja talouden tutkimus LABOREEpävarmaYritystuet olivat perusteltuja kriisin alussa, kun taloudessa oli käynnissä vakava häiriötila. Talouden kasvaessa on tärkeää antaa resurssien kohdentua tehokkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksien tulee antaa poistua markkinoilta.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Seppo KariVATTEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Antti KauhanenElinkeinoelämän tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä3Profiili ja vastaukset
Ilkka KiemaTyön ja talouden tutkimus LABOREEri mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Jarmo KontulainenEpävarma7Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä7Mokiakin on tullut, mutta enemmän onnistumisia. Kiire oli kova.Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenTurun yliopistoEri mieltä6Koronakriisin kehittyessä suorista, vastikeettomista yrityistuista ei ole osattu tai haluttu siirtyä vastikkeellisiin tukiin. Vaikka alkuvaiheessa suorat tuet olivat varmaankin perusteltuja, tukia ja niiden kohdentamista olisi ollut hyvä kehittää systemaattisemmin kriisin aikana.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tuomas KosonenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä7Kun asetetaan rajoituksia, jotka vaikeuttavat yritystoimintaa, tavoitellaan kansanterveydellistä hyötyä, jonka siis saavat kaikki. Rajoitukset kuitenkin aiheuttavat vain tietyntyyppisellle yritystoiminnalle haittaa. Tästä näkökulmasta voisi olla oikeudenmukaista jakaa talouden rasitusta tasaisemmin niin, että niille yrityksille joille on kohdistunut paljon haittaa rajoituksista korvataan menetettyä haittaa tuin. Toisaalta tukiin tulee liittää sääntöjä, että ne eivät ole liioiteltuja ja korvaavat vain aitoja rajoitusten aiheuttamia kuluja. Tästä syytä myös korvausten saamiseksi tarkastellaan täyttääkö hakija korvausten kriteerit. Tämän seurauksena on käynyt niin, että jotkut aidosti kärsineet yritykset eivät ole saaneet tukia tai ovat saaneet niitä vain vähän rajoituksista aiheutuneeseen haittaan nähden. Siten voi sanoa että kaikki tuet eivät ole kohdistuneet onnistuneesti yrityksille. Toki on niinkin, että väljemmillä kriteereillä tukiin olisi kulunut paljon enemmän verovaroja.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä10Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluEpävarma4Tukien kohdentaminen kriisin keskellä on haastava tehtävä. Tukipolitiikka on ollut monessa suhteessa onnistunutta, mutta varmasti kohdentamisessa olisi parantamisen varaa. Kaipaisin aiheesta lisää tutkimusta.Profiili ja vastaukset
Tero KuusiEtlaEpävarmaTutkimus tukien vaikutuksista on edelleen kesken. Voi sanoa, että niiden avulla vältettiin kriisin muuttuminen systeemiseksi, mutta toisaalta niiden kohdentumiseen erityisesti kriisin alkuvaiheissa liittyi paljon ongelmia. Kriisin pitkittyessä painopisteen pitäisi siirtyä yhä enemmän yrityssektorin ylläpitävästä vaikutuksesta sen uusiutumiseen.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEri mieltä5Profiili ja vastaukset
Teemu LyytikäinenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarmaProfiili ja vastaukset
Mika MailirantaTyön ja talouden tutkimus LABORE / Jyväskylän yliopistoSamaa mieltä3Arvio täytyy suhteuttaa olosuhteisiin ja muihin rajaehtoihin. Ainakin konkurssiaalto on jäänyt tulematta. Seuraavat askeleet ovat ratkaisevampia. Päästäänkö tuista irti sujuvasti?Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanEpävarma6Hyvä, että on tuettu. Huomattavasti parempi kuin jättää kokonaan tukematta. Ajallisessa ja muussa kohdentumisessa on varmasti parantemisen varaa. Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenHelsingin yliopisto ja Helsinki GSESamaa mieltä3Minusta yritysten ja yrittäjien tukeminen aika laajasti oli koronakriisin alkuvaiheessa perusteltua ja esimerkiksi kustannustuen kriteerit olivat varsin järkeviä. Yritysten tukemista on kuitenkin nähdäkseni jatkettu liian pitkään. Esimerkiksi viimeisiä kustannustukikierroksia ei olisi enää tarvittu ainakaan yleistä talouskehitystä haittaavan konkurssiaallon välttämiseksi. Tuet olisi ollut syytä yrittää kohdentaa selkeämmin vain niille yrityksille, joiden toimintaa valtiovalta on suoraan rajoittanut. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Elias OikarinenOulun yliopistoEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoEpävarmaMinulla ei ole mitään tietoa kohdentumisesta.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluEi mielipidettä8Profiili ja vastaukset
Ritva ReinikkaEpävarmaProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimus, Vaasan yliopistoEpävarmaProfiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma6Ilmeisesti heti kriisin alussa käytetyt BF:n tuet eivät olleet tähän tarkoitukseen kaikkein parhaimpia. Kustannustuet saatiin jaettua ehkä hiukan turhan myöhään. Vaikuttavuus on vielä toinen kysymys. (ks. TEMin raportti 2021: Kutilainen, Nokso-Koivisto, Toivanen ). Tuoreempi päivitys tulossa ETLAsta näinä aikoina.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanEri mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomo SuhonenTyön ja talouden tutkimus LABORESamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä7Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä3Tulkitsen tässä erittäin matalan kynnyksen “onnistumiselle“, koska kriisin keskellä lanseeratuissa yritystuissa oli ymmärrettävää, että rapatessa roiskuu. Mutta nyt tässäkin asiassa pitäisi päästä pois kriisajan ratkaisuista.Profiili ja vastaukset
Janne TukiainenTurun yliopistoEpävarma5Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloHelsingin yliopistoEri mieltä9Erityisesti suurimmat yritystuet - Busines Finlandin maksamat osui myös yrityksille, jotka eivät epidemiasta kärsineet. Kustannustuet osuvat paremmin, mutta kriisin pitkittyessä niidenkin osuuvuus on heikentynyt.Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEri mieltä7Alkuun ei, tilannehuoneen datalla lopulta paremmin.Profiili ja vastaukset