Timo Kuosmanen

Professori
Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto

Toimin taloustieteen professorina Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella. Tutkimusteemani kattavat useita taloustieteen osa-alueita ekonometriasta ympäristötaloustieteeseen. Tavoitteeni on yhdistää tieteellisesti kunnianhimoinen akateeminen tutkimus politiikkarelevantteihin käytännönsovelluksiin.

Vastaukset

Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä9Riippuu millä tavoin kompensoidaan. Tarkoitushan on pidemmällä aikavälillä hankkiutua kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista, joten hintojen nousu on välttämätön kannustin, joka ohjaa kuluttajia siirtymään päästöttömiin ja vähäpäästöisempiin energiaratkaisuihin. Jos samaan aikaan yhtäältä verotetaan ja toisaalta kompensoidaan, tavoiteltu kannustinvaikutus heikkenee tai voi vesittyä kokonaan.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Markkinoiden hintasignaaleja ei pääsääntöisesti kannattaisi lähteä vääristämään verotuksen keinoin, siitä seuraa yleensä jonkinlaista tehottomuutta. Näkisin että polttoaineiden hinnannousun hillitseminen verotusta keventämällä tulisi kysymykseen tilapäisenä toimena jonkinlaisessa kriisitilanteessa, mutta tällä hetkellä en näe siihen tarvetta.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on jo kevään 2022 palkkaratkaisussa otettava huomioon sote-uudistukseen liittyvästä palkkojen yhteensovittamisesta (palkkaharmonisaatio) vuodesta 2023 alkaen aiheutuvat palkankorotukset.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä6Palkkojen harmonisoinnista aiheutuvat korotukset pitäisi olla ennakoitavissa.Samaa mieltä6

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Samaa mieltä6

Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Nato-jäsenyys pienentäisi Suomen maariskiä, todellista ja/tai kuviteltua.Samaa mieltä7

Mikäli Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun viennistä saamillaan tuloilla halutaan rajoittaa, tullimaksut ovat siihen parempi keino kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Lyhyellä aikavälillä riittävän korkea tullimaksu pakottaisi venäläiset tuottajat myymään öljyä ja kaasua hyvin alhaiseen hintaan, jolloin Venäjän vientitulot romahtaisivat, mutta Eurooppa saisi edelleen energiaa. Kerätyillä tullimaksuilla voidaan esim. tukea Ukrainaa ja kattaa pakolaiskriisin kustannuksia. Pidemmällä aikavälillä öljy ja maakaasu kannattaa joka tapauksessa korvata puhtaammilla energianlähteillä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma4Tukien kohdentaminen kriisin keskellä on haastava tehtävä. Tukipolitiikka on ollut monessa suhteessa onnistunutta, mutta varmasti kohdentamisessa olisi parantamisen varaa. Kaipaisin aiheesta lisää tutkimusta.Epävarma6

Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Koronakriisin jatkuessa alijäämäinen budjetti on mielestäni perusteltu ja valtion velkaantumisen taittamista voidaan lykätä myöhempään ajankohtaan.Epävarma6

Sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä julkisten toimijoiden kesken.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Mittatikkukilpailuun perustuva malli auttaisi parantamaan kustannustehokkuutta.Epävarma6

On perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Mielestäni yksityisillä toimijoilla on tärkeä rooli julkisten palvelutuottajien kirittäjinä.Eri mieltä7

Tammikuussa valittavilla aluevaltuustoilla on hyvät kannustimet ja vaikutusmahdollisuudet tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Eri mieltä6

Suomen talous hyötyisi, jos rakenteeltaan nykyisen kaltainen maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Väestön ikääntymisen myötä huoltosuhde kasvaa. Maahanmuutto on lyhyellä aikavälillä ainoa keino lisätä työvoimaa.Epävarma6

Niin sanottu pohjoismaisen työnhaun malli on tehokas keino työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Pohjoismaisen työnhaun malli on sinänsä kannatettava, mutta en silti usko sen ratkaisevasti vaikuttavan kohtaanto-ongelmaan. Suurin ongelma ei mielestäni ole työn välityksessä, vaan osaamisessa.Epävarma6

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on tavalla tai toisella heikennettävä, jotta hallitus voi saavuttaa 80.000 lisätyöllisen tavoitteensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma3Ansiosidonnainen työttömyysturva ei mielestäni ole kaikkein pahin kannustinloukku, vaan työttömyysturvan ja sosiaaliturvan kokonaisuus ratkaisee.Epävarma6

Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Vaikka kattavan varallisuuden mittaamiseen sisältyy edelleen hyvin suuria haasteita, mielestäni tämä on oikea kehityssuunta johon pyrkiä.Samaa mieltä6

Luontokatoa on tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Vaikka ympäristövero on toimiva instrumentti päästöjen vähentämiseen, biodiversiteetin turvaaminen vaatii riittävän suuria yhtenäisiä suojeltuja alueita, joita on vaikea toteuttaa maankäyttöön perustuvilla maksuilla.Epävarma6

Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Vaikka kustannus-hyötyanalyysissä on omat haasteensa, esim. ympäristövaikutusten mittaaminen rahassa, mahdollisten ulkoisvaikutusten tunnistaminen ja pohtiminen suurten investointihankkeitten yhteydessä on mielestäni itsessään tärkeätä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Kuntani hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ilmastokriteerit.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä6Samaa mieltä7

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Epävarma7

Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma4Eri mieltä7

Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat asuntojen hintoja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Kiinteistövero tekee kiinteistön omistamisesta vähemmän houkuttelevaa, mikä laskee kiinteistön nykyarvoa.Eri mieltä7

Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat vuokria.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Kiinteistön omistaja pyrkii yleensä siirtämään kaikki kiinteistöstä aiheutuvat kulut vuokralaisten maksettavaksi, joten hyvin lyhyellä aikavälillä kiinteistövero voi luoda paineita nostaa vuokria. Kiinteistön omistaja voi kuitenkin vähentää kiinteistöveron omassa tuloverotuksessaan, jolloin kiinteistövero ei siirry täysimääräisesti vuokralaisten maksettavaksi. Toisaalta kiinteistövero laskee kiinteistöjen arvoa (ks. vastaukseni edelliseen kysymykseen), jolloin vuokra-asuminen tulisi suhteellisesti kalliimmaksi. Kilpailullisilla markkinoilla myös vuokrataso laskee.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Kiinteistöverolla on monia etuja useimpiin muihin verotyyppeihin verrattuna, koska sen vaikutus yritysten ja kotitalouksien käyttäytymiseen on vähäinen, eikä maapohjaa voi siirtää toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille.Samaa mieltä7

Julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Pyrkisin mieluummin laajentamaa veropohjaa kuin nostamaan veroastetta. Mielestäni verotuksen painopistettä kannattaisi pyrkiä siirtämään ansiotuloverotuksesta kulutusverotuksen suuntaan.Samaa mieltä7

Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Menoleikkaukset kannattaisi suunnitella ja jaksottaa pidemmälle aikavälille, liian pikaiset leikkaukset haittaavat koronakriisistä toipumista. Kun talous alkaa koronakriisin jälkeen toipua, voidaan ensimmäiseksi luopua tilapäisistä elvyttävistä menolisäyksistä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo tällä vaalikaudella, mutta varsinaiset menoleikkaukset ja veromuutokset tulisi mielestäni ajoittaa hieman myöhemmäksi.Samaa mieltä7

Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä6Epävarma6

Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Näin mittavan uudistuksen vaikutuksia on hyvin vaikea ennakoida, mutta kannustinten osalta varmasti löytyisi kehitettävää.Eri mieltä6

Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä6Mielestäni autovero kannattaisi sitoa ajoneuvoveron tavoin CO2-päästöihin. Autoveron poisto kokonaan johtaisi todennäköisesti autokannan kasvuun, ml. bensa- ja dieselautot, jolloin myös päästöt kasvaisivat.Eri mieltä6

Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat suoraan verrannollisia polttoaineiden kulutukseen, joten polttoainevero on luonteva ja tehokas ohjauskeino.Samaa mieltä7

Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä6Paikantamiseen perustuva järjestelmä sisältää suuria tietoturvariskejä ja saattaa vaarantaa autoilijan yksityisyyden suojan. Lisäksi se olisi kallis toteuttaa ja valvoa. Kuinka voidaan valvoa, että jokaisessa autossa on toimiva paikannin, eikä sen toimintaa häiritä? Entä kenen vastuulla on mahdolliset toimintahäiriöt?Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Romutuspalkkion hyödyt ovat hyvin kyseenalaiset, jos vähäpäästöisyyden kriteerit on liian löyhät.Epävarma7

Talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Julkisen talouden alijäämä on tässä tilanteessa väistämätön, toivottavasti koronakriisin lisäksi talouspolitiikalla ei aiheutettaisi enempää vahinkoa, Olisi tärkeätä, että tuottavimmat yritykset selviäisivät kriisin yli, mutta kaikkia yrityksiä ei voi eikä kannata pelastaa. Luova tuho on tärkeä osa markkinoiden dynamiikka ja yritystoimintaan sisältyy aina riskejä, jotka koronakriisin myötä ovat monen yrityksen kohdalla realisoituneet.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Lyhyellä aikavälillä koronakriisi kiistatta alentaa tuotantopotentiaalia, mutta toisaalta se voi myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa rakennemuutosta mm. digitalisaation osalta. Myös hiilineutraalisuustavoitteen kannalta välttämättömät investoinnit saanevat lisävauhtia koronakriisin myötä, millä voi olla positiivisia vaikutuksia kestävämpään kasvuun pitkällä aikavälillä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Mielestäni tämä on hyvä lähtökohta sote-rahoitusmalliksi. Toki sopivan palvelutarvekertoimen määrittämiseen sisältyy lukuisia haasteita. Jatkossa mallia voitaisiin kehittää mittatikkukilpailun suuntaan, jotta alueilla olisi kannustin kehittää toiminnan tehokkuutta.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä7En näe, että Suomen oloissa minimipalkkaa olisi järkevää säännellä lainsäädännöllä. Suomessa on työttömyys- ja sosiaaliturva, joka takaa minimiansiotason: liian alhaisella palkalla työntekijän ei kannata ottaa työtä vastaan. Pelkään että työmarkkinoihin puuttuminen lainsäädännöllä saattaisi pahentaa kannustinloukkuja ja lisätä pimeän työvoiman käyttöä. Molemmista ongelmista on viime vuosina pyritty pääsemään eroon.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Koronakriisin vauhdittama digiloikka on niin huima, että varmasti sillä on pysyviä tuottavuusvaikutuksia. Eri asia kuitenkin on kykeneekö perinteiset tuottavuusmittarit sitä huomioimaan. Tuottavuuden mittarit kaipaavat myös päivitystä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Eri mieltä7

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Nyt jos koskaan on aika elvyttää, tämä paketti on ajoitettu oikein. Pelkään kuitenkin, että 5,5 mrd ei vielä riitä, vaan lisää tarvitaan myöhemmin. Mielestäni toimenpiteet tulisi ajoittaa mieluummin etupainotteisesti kuin liian myöhään.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Mielestäni tukipaketti on liian pieni suhteessa Suomen BKT:hen ja valtion velkaan, kun huomioidaan miten syvästä kriisistä on kysymys.Samaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Kriisistä selviämisen lisäksi koulutus ja kestävä kehitys ovat kohteita, joihin on tarvetta investoida muutenkin. Kohteet ovat oikeita, niiden painotuksesta voi toki olla montaa mieltä. Ihmetystä herättää maataloustuen lisääminen koronakriisin varjolla: kotimaisen ruoan kysyntähän on pikemminkin kasvanut koronakriisin seurauksena. Kun mietitään elintarvikeketjua kokonaisuutena, alkutuotannon sijasta tuki olisi perustellumpaa kohdentaa ketjun loppupäähän eli ravintoloille. Siellähän koronakriisi on vaikuttanut kaikkein eniten.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8En näe, että koronakriisi johtuisi markkinoiden epäonnistumisesta, tai että sääntelyn lisääminen auttasi kriisistä selviytymisessä, pikemminkin päinvastoin. Talouspoliittista elvytystä tarvitaan, mutta sääntelyn kasvattaminen koronakriisin varjolla kuulostaa mielestäni hyvin epäilyttävältä.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä6Näyttää siltä, että kriisin kesto mitataan kuukausissa eikä viikoissa. Kriisin aikana nurin menneet yritykset ja menetetyt työpaikat eivät palaudu ennalleen itsestään tai välittömästi. Lisäksi globaalit vaikutukset kansainväliseen kauppaan näkyvät viiveellä. Mikäli kriisin varjolla protektionismi lisääntyy, talouden toipuminen vaikeutuu entisestään.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Poikkeustila on niin vakava, että asetetut tavoitteet ja niiden aikataulu on pakko suhteuttaa uuteen tilanteeseen.Eri mieltä7

Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Koska kriisi on väliaikainen, olisi tärkeätä huolehtia että myös tukitoimet jäävät väliaikaisiksi.Vahvasti samaa mieltä8

EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Finanssipoliittinen koordinaatio EU:ssa perustuu vakaus- ja kasvusopimukseen. Tähän saakka koordinaatio on tarkoittanut jäykkää sääntökehikkoa, joka on monimutkainen ja läpinäkymätön. Mielestäni sääntökehikkoa pitäisi ensin kyetä uudistamaan ennen kuin keskinäistä koordinaatiota voidaan lisätä verrattuna nykytilanteeseen.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Samalla logiikalla voisi esittää, ettei ulkomaan valuutassa olevista veloista tarvitse olla huolissaan kun ne voi jättää maksamatta. Mutta kuka sen jälkeen lainaa rahaa valtiolle?Eri mieltä8

Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Näkisin että nykytilanteessa velka suhteessa BKT:een voi tilapäisesti ja maltillisesti kasvaa ilman että sillä olisi merkittävää vaikutusta valtionvelan korkoon.Eri mieltä6

Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Eri mieltä6

Taksimarkkinoiden vapauttaminen (mm. lupakiintiöiden ja palvelujen enimmäishintojen poisto) on ollut järkevää politiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Kannatan kilpailun lisäämistä taksimarkkinoilla, mutta alalla tarvitaan myös sääntelyä. Suomessa toteutettu taksimarkkinoiden vapauttaminen toteutettiin mielestäni hätiköiden, eikä sillä ole saavutettu toivottuja tuloksia.Epävarma7

Ruuhkamaksut ovat tehokas tapa vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Ruuhkamaksujen hallinnointi, kerääminen ja valvonta vaativat huomattavasti resursseja. Esimerkiksi polttoaineiden ja pysäköintipaikkojen hintojen kautta voitaisiin saada sama vaikutus kustannustehokkaammin. Pysäköinnin hintaa voitaisiin nostaa ruuhkahuippuina,Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Samaa mieltä8

Valtion rahapelimonopoli on tehokas keino hillitä pelaamisen haittoja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä6Termit “monopoli“ ja “tehokas“ eivät mielestäni sovi samaan lauseeseen. Monopolin sijasta valtio voisi avata pelimarkkinan kilpailulle ja keskittyä kitkemään haittoja sääntelyn ja valvonnan avulla. Nykymallissa monopolilla ei ole todellista kannustinta pelihaittojen kitkemiseen ja myös tulokset ovat siltä osin aika heikot.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Periaatteessa aineettomat hyödykkeet kuten palvelut voivat toki toimia kasvun moottorina ja uusiutuvia luonnonvaroja voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä laajemmin ja tehokkaammin, joten uskon että kasvun rajoja ei ole vielä saavutettu. Kaikkia uusiutumattomia luonnonvaroja on kuitenkin mahdotonta korvata, ja täydellisesti toimiva kierrätyskään ei ole mahdollinen entropian takia, joten äärellisessä maailmassa kasvu ei voi jatkua loputtomiin.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Energiaveron palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta on tehokas keino hiilioksidipäästöjen vähentämiseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Käytännössä palautusjärjestelmän poistaminen vastaa päästöveroa fossiilisille polttoaineille. Vaikutus kuitenkin rajoittuisi vain niihin toimialoihin, joilla palautusjärjestelmä on käytössä, ts. maatalous ja energiaintensiivinen teollisuus.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Tekninen kehitys ja työn korvaaminen pääomalla auttavat lyhentämään työaikaa, mutta 25 vuotta on pitkä aika ja tulevaa tuottavuuskehitystä on vaikea ennustaa.Eri mieltä7

Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Työn sisältö, mielekkyys ja kuormittavuus ovat mielestäni työviikon pituutta tärkeämpiä.Eri mieltä7

Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Julkisten menojen leikkaaminen laskusuhdanteessa vahvistaa suhdannesykliä. Menojen sopetustoimet olisi harkittava pidemmällä aikavälillä ja mielellään ajoitettava noususuhdanteeseen.Eri mieltä7

Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Mielestäni hallituksen kannattaisi menojen lisäämisen sijaan varautua suhdannetilanteen heikkenemiseen lähivuosina.Epävarma7

Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Miksi valtion pitäisi omistaa pörssiyhtiöitä? Valtio voi säännellä kriittisiä toimialoja sitomatta niihin pääomaa, joilla voitaisiin rahoittaa tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä investointeja.Epävarma7

Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Julkisen talouden kestävyys riippuu pitkällä aikavälillä hyvin vahvasti työllisyydestä.Samaa mieltä7

Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Päästöjen ja niiden vaikutusten arviointi ja yhteismitallistaminen jokaisen yksittäisen tuotteen osalta on erittäin haastava tehtävä, mutta uskon että se olisi toteutettavissa riittävällä tarkkuudella sopivasti luokiteltujen tuoteryhmien tasolla. Sitran julkaisema muistio “Kestävän kehityksen verouudistus“ on mielestäni oikean suuntainen ja kehittämisen arvoinen ehdotus.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Suomessa on paljastunut kartelleja useilla eri toimialoilla, mutta seuraamuksen kartellisakkojen ja vahingonkorvausten muodossa ovat jääneet monissa tapauksissa yllättävän alhaisiksi. Rangaistuksiin tarvitaan selkeämpi linja ja kartelli tulisi kriminalisoida. Kartellien tutkimiseen tarvitaan riittvät resurssit.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Britannia on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten kovan Brexitin vaikutus olisi selvästi kielteinen lyhyellä aikavälillä. Silti vapaakaupan jatkuminen on kaikkien osapuolten intresseissä, joten en jaksa uskoa, että epävakaa sopimukseton tilanne voisi jatkua kovin kauan vaikka kova Brexit toteutuisi. Siten uskon vaikutuksen rajoittuvan lähinnä kuluvan vuoden kasvuun.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä9Teoriassa väite pitää kyllä paikkansa, mutta ei jäykkien työmarkkinoiden Suomessa. Yhteisöveron kevennyksen vuonna 2014 olisi vastaavasti pitänyt nostaa palkkoja, mutta empiirisen datan perusteella mitään merkittävää vaikutusta palkkatasoon ei ole havaittavissa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Samaa mieltä7

Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Riippuu kohdeyleisöstä. Kestävyysvajeen arviointi asiantuntijoiden toimesta on varmasti hyödyllinen harjoitus, mutta tulee ymmärtää, että laskelmiin sisältyy lukuisia tulevaisuutta koskevia vahvoja oletuksia mm. korkotasosta. Julkisessa keskustelussa kestävyysvajeella pelottelu johtaa helposti harhateille.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Vahvasti samaa mieltä8

Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Pääjohtajan tehtävänä ei tietenkään ole ajaa yksittäisen jäsenmaan etua, joten suoraa talouspoliittista etua ei voi odottaa, mutta pienen maan maineen ja näkyvyyden kannalta se olisi silti hieno saavutus.Epävarma7

Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Keskuspankin pääjohtajan näkemyksellä on merkitystä markkinoiden odotusten kannalta. Mikäli pääjohtajalla on selkeä ja perusteltu linja, avoimuus vahvistaisi luottamusta keskuspankin toimintaa kohtaan.Samaa mieltä7

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on paljon monitahoisempi kysymys, joten tasokorotusten sitominen hintaindeksiin ei takaa mitään. Esim. kasvava elinajanodote luo paineita nostaa eläkeikää tulevaisuudessa, mikä olisi myös perusteltua huomioida eläkeiden oikeidenmukaista tasoa arvioitaessa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä7Ensinnäkin kilpailuun perustuva järjestelmä toimii pääsääntöisesti aina tehokkaammin kuin keskitetty julkisen vallan järjestelmä. Toiseksi, nykyinen järjestelmä ei mielestäni ole kovinkaan kilpailullinen, koska esim. työntekijä ei voi itse valita työeläkelaitostaan. Mielestäni järjestelmää pitäisi kehittää mieluummin aidosti kilpaiullisempaan suuntaan, kuten esim. Ruotsissa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Tullit tulkitaan helposti kaupan esteeksi ja ne voivat johtaa kauppasotaan. Esim. hiilivero on parempi keino, koska se kohtelee tuontia ja kotimaista tuotantoa samalla tavoin.Samaa mieltä7

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä10Päästölupien rajoittamisella pyritään vaikuttamaan määrään, kun taas hiilivero vaikuttaa suoraan hintaan. Siksi hiilivero olisi suorempi ja helpommin hallittavissa oleva keino saada päästöt maksullisiksi ja siten vaikuttaa käyttäytymiseen. Lisäksi myös tuonti EU:n ulkopuolelta voitaisiin ottaa hiilivero piiriin.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Hallitusten toimet vaikuttavat yleensä melkoisella viiveellä, eikä niiden vaikuttavuutta ole yleensä edes mahdollista mitata objektiivisesti. Jopa asiantuntijoiden arviot vaikuttavuudesta ovat pitkälti subjektiivista tulkintaa. Markkinoiden vaikutus on paljon suurempi kuin mitä mediaa seuraamalla voisi kuvitella.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä10Ilman kannusteita markkinat tuottavat liikaa kasvihuonekaasupäästöjä, koska päästöjen ulkoisvaikutukset jäävät huomioimatta hintasignaaleissa.Vahvasti samaa mieltä9

Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6VM:n mukaan kuluvasta vuodesta on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi, mutta silti budjetti on alijäämäinen. Mielestäni talouskasvun kiihdyttämisen sijaan tässä tilanteessa olisi aika alkaa jo varautua laskusuhdanteen mahdollisuuteen.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Nykyiset toimet päästöjen vähentämiseksi ovat riittämättömät, myös EU:n osalta. Päästöt vähenevät myös EU:n ulkopuolella, ml. ilmastosopimuksiin sitoutumattomat maat.Samaa mieltä8

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Samaa mieltä7

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6QE:tä on järkevää vähentää asteittain ja ennakoitavalla tavalla. Epäilen että aikataulu on nyt liian tiukka ja lopettaminen ei onnistu vielä vuoden lopussa.Samaa mieltä6

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Irtisanomissuojan purkaminen madaltaa kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen, mutta toisaalta myös heikentää työnhakijan intoa lähteä pienen yrityksen palvelukseen. Jos toimenpide kohdistuu vain pieniin yrityksiin, en usko, että vaikutus työllisyysasteeseen olisi kovin merkittävä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Tuottavuuskasvun kannalta sääntelyn purkamisesta tuskin on ainakaan haittaa. Se voisi rohkaista pieniä yrityksiä kasvamaan ja sitä kautta vahvistaa tuottavuuskasvua.Samaa mieltä6

Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Työpaikkaa on vaikea saada, jos ei edes yritä hakea.Epävarma5

Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Epävarma6

Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Samaa mieltä7

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Samaa mieltä6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma4Samaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä3Epävarma6

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Samaa mieltä7

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma3Eri mieltä6

Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Epävarma6

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Kannatan sote-palveluiden tuotannon avaamista yksityisille tuottajille. Tämä ei kuitenkaan takaa kilpailullisten markkinoiden syntymistä, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla. Paikallisen monopolivoiman hillitsemiseksi olisi mielestäni järkevää kehittää “virtuaalimarkkina“, jossa paikalliset sote-tuottajat (julkiset ja yksityiset) joutuisivat kilpailemaan kustannustehokkuudellaan muiden vastaavanlaisten sote-tuottajien kanssa. Tämän kaltaisia “virtuaalimarkkinoita“ sovelletaan mm. paikallisten sähkön jakeluverkkojen hinnoittelun valvonnassa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Mielestäni verojärjestelmää ei pitäisi monimutkaistaa maakuntamallin takia.Samaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Epävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Eri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Samaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä4Samaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Eri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Työvoiman kohtaanto-ongelma on mielestäni keskeisin haaste työllisten määrän lisäämiseksi, eikä väitteessä esitetyt keinot ole siinä suhteessa toimivia.Eri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Epävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Samaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Mielestäni tuottavuuskasvun tärkeimmät pullonkaulat liittyvät johtamiseen ja johtamisjärjestelmiin. Viittaan World Management Survey (WMS) tutkimuksiin (mm. Bloom & Van Reenen)Epävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Epävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Uskon että kannustinloukkujen purkaminen voisi kasvattaa työn tarjontaa. Epäilen kuitenkin vahvasti onko väitteessä esitetty malli käytännössä toteutettavissa.Epävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Ajatus yleisestä tuloveromallista kuulostaa periaatteessa kannatettavalta, mutta epäilen sen vaikuttavuutta taloudellisen epätasa-arvon pienentämiseksi.Epävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä4Uskon että asuntomarkkinoiden kilpailun kannalta on hyvä asia, että asuntoja omistaa suuri joukko tavallisia kotitalouksia, eikä kiinteistöjen omistus ole keskittynyt suurten kiinteistösijoittajien käsiin.Epävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Eri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma3Epävarma6

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä10Olisin kaivannut voimakkaampaa elvytystä vaikka valtion velka suhteessa BKT:hen olisi sen myötä kasvanut nykyistä suuremmaksi,Eri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Yritysten omistaminen ei ole valtion keskeisin tehtävä, mutta valtio voi mielestäni olla aktiivinen toimija mahdollisten markkinavääristymien korjaamisessa. Historiallisesti valtionyhtiöillä on ollut tärkeä rooli Suomen talouden kehityksessä. Mitä tulee väitteeseen, sen logiikka ontuu mielestäni pahasti. Vastaavalla tavoin voisi esittää, että koska yksityiset piensijoittajat eivät voi jatkuvasti pärjätä ammattimaisia salkunhoitajia paremmin, tulisi kotitalouksien myydä kaikki osakesijoituksensa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Samaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Samaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Yrityksen perustamiseen tarvitaan tukea, mutta jo toimivien pienten yritysten tukeminen voi luoda vääriä kannustimia ja vääristää kilpailua. Mielestäni olisi tärkeämpää tukea pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.Eri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Kilpailukyky ei kuitenkaan saisi nojata liikaa valtion tukiin.Eri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä9Tilaipäinen tuki rakennemuutokseen sopeutumiseksi on mielestäni perusteltua.Epävarma7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Mielestäni sääntelyn sijasta tulisi purkaa kilpailun esteitä (mm. kaavoitusratkaisut).Vahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Kotitalousvähennys on mielestäni tarpeellinen ja perusteltu, vaikka sen vaikutus harmaan talouden kitkemiseen on melko vähäinen.Samaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Työ- ja pääomapanosten tulisi mielestäni olla verotuksen suhteen samalla viivalla yritysten tuotantopäätöksissä. Pääoman verotuksessa riittää varmasti paljon kehitettävää tulevaisuudessa, mutta sen kohdistaminen tiettyyn pääomaluokkaan on mielestäni väärä suunta.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Viitaten Thomas Pikettyn esittämiin perusteluihin, perintövero on mielestäni tarpeellinen taloudellisen tasa-arvon kannalta ja sellaisena vähemmän haitallinen kuin esim. ansiotuloihin ja kulutukseen kohdistuvat verot, Oikein kohdistettuina erilaiset haittaverot voivat kuitenkin luoda perintöveroa tehokkaampia kannustimia.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7