Toimin talousmatematiikan ja tilastotieteen professorina Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Tieto- ja palvelutalouden laitoksella. Tutkimustyöni käsittelee tuottavuuden ja tehokkuuden arvioinnissa käytettäviä matemaattisia ja tilastollisia menetelmiä. Kehittämiäni menetelmiä sovelletaan useilla toimialoilla, mm. sähkön jakeluverkkoyhtiöiden hinnoittelun valvonnassa.
Vastaukset
Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Vaikka kattavan varallisuuden mittaamiseen sisältyy edelleen hyvin suuria haasteita, mielestäni tämä on oikea kehityssuunta johon pyrkiä. | Samaa mieltä | 7 |
Luontokatoa on tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Vaikka ympäristövero on toimiva instrumentti päästöjen vähentämiseen, biodiversiteetin turvaaminen vaatii riittävän suuria yhtenäisiä suojeltuja alueita, joita on vaikea toteuttaa maankäyttöön perustuvilla maksuilla. | Epävarma | 6 |
Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Vaikka kustannus-hyötyanalyysissä on omat haasteensa, esim. ympäristövaikutusten mittaaminen rahassa, mahdollisten ulkoisvaikutusten tunnistaminen ja pohtiminen suurten investointihankkeitten yhteydessä on mielestäni itsessään tärkeätä. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kuntani hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ilmastokriteerit.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 6 | Samaa mieltä | 7 |
Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 3 | Epävarma | 7 |
Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 4 | Eri mieltä | 7 |
Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat asuntojen hintoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Kiinteistövero tekee kiinteistön omistamisesta vähemmän houkuttelevaa, mikä laskee kiinteistön nykyarvoa. | Eri mieltä | 7 |
Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat vuokria.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Kiinteistön omistaja pyrkii yleensä siirtämään kaikki kiinteistöstä aiheutuvat kulut vuokralaisten maksettavaksi, joten hyvin lyhyellä aikavälillä kiinteistövero voi luoda paineita nostaa vuokria. Kiinteistön omistaja voi kuitenkin vähentää kiinteistöveron omassa tuloverotuksessaan, jolloin kiinteistövero ei siirry täysimääräisesti vuokralaisten maksettavaksi. Toisaalta kiinteistövero laskee kiinteistöjen arvoa (ks. vastaukseni edelliseen kysymykseen), jolloin vuokra-asuminen tulisi suhteellisesti kalliimmaksi. Kilpailullisilla markkinoilla myös vuokrataso laskee. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Kiinteistöverolla on monia etuja useimpiin muihin verotyyppeihin verrattuna, koska sen vaikutus yritysten ja kotitalouksien käyttäytymiseen on vähäinen, eikä maapohjaa voi siirtää toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille. | Samaa mieltä | 7 |
Julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Pyrkisin mieluummin laajentamaa veropohjaa kuin nostamaan veroastetta. Mielestäni verotuksen painopistettä kannattaisi pyrkiä siirtämään ansiotuloverotuksesta kulutusverotuksen suuntaan. | Samaa mieltä | 7 |
Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Menoleikkaukset kannattaisi suunnitella ja jaksottaa pidemmälle aikavälille, liian pikaiset leikkaukset haittaavat koronakriisistä toipumista. Kun talous alkaa koronakriisin jälkeen toipua, voidaan ensimmäiseksi luopua tilapäisistä elvyttävistä menolisäyksistä. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo tällä vaalikaudella, mutta varsinaiset menoleikkaukset ja veromuutokset tulisi mielestäni ajoittaa hieman myöhemmäksi. | Samaa mieltä | 7 |
Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 6 | Epävarma | 6 |
Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Näin mittavan uudistuksen vaikutuksia on hyvin vaikea ennakoida, mutta kannustinten osalta varmasti löytyisi kehitettävää. | Eri mieltä | 6 |
Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 6 | Mielestäni autovero kannattaisi sitoa ajoneuvoveron tavoin CO2-päästöihin. Autoveron poisto kokonaan johtaisi todennäköisesti autokannan kasvuun, ml. bensa- ja dieselautot, jolloin myös päästöt kasvaisivat. | Eri mieltä | 6 |
Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat suoraan verrannollisia polttoaineiden kulutukseen, joten polttoainevero on luonteva ja tehokas ohjauskeino. | Samaa mieltä | 7 |
Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 6 | Paikantamiseen perustuva järjestelmä sisältää suuria tietoturvariskejä ja saattaa vaarantaa autoilijan yksityisyyden suojan. Lisäksi se olisi kallis toteuttaa ja valvoa. Kuinka voidaan valvoa, että jokaisessa autossa on toimiva paikannin, eikä sen toimintaa häiritä? Entä kenen vastuulla on mahdolliset toimintahäiriöt? Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Romutuspalkkion hyödyt ovat hyvin kyseenalaiset, jos vähäpäästöisyyden kriteerit on liian löyhät. | Epävarma | 7 |
Talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Julkisen talouden alijäämä on tässä tilanteessa väistämätön, toivottavasti koronakriisin lisäksi talouspolitiikalla ei aiheutettaisi enempää vahinkoa, Olisi tärkeätä, että tuottavimmat yritykset selviäisivät kriisin yli, mutta kaikkia yrityksiä ei voi eikä kannata pelastaa. Luova tuho on tärkeä osa markkinoiden dynamiikka ja yritystoimintaan sisältyy aina riskejä, jotka koronakriisin myötä ovat monen yrityksen kohdalla realisoituneet. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Lyhyellä aikavälillä koronakriisi kiistatta alentaa tuotantopotentiaalia, mutta toisaalta se voi myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa rakennemuutosta mm. digitalisaation osalta. Myös hiilineutraalisuustavoitteen kannalta välttämättömät investoinnit saanevat lisävauhtia koronakriisin myötä, millä voi olla positiivisia vaikutuksia kestävämpään kasvuun pitkällä aikavälillä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Mielestäni tämä on hyvä lähtökohta sote-rahoitusmalliksi. Toki sopivan palvelutarvekertoimen määrittämiseen sisältyy lukuisia haasteita. Jatkossa mallia voitaisiin kehittää mittatikkukilpailun suuntaan, jotta alueilla olisi kannustin kehittää toiminnan tehokkuutta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 7 | En näe, että Suomen oloissa minimipalkkaa olisi järkevää säännellä lainsäädännöllä. Suomessa on työttömyys- ja sosiaaliturva, joka takaa minimiansiotason: liian alhaisella palkalla työntekijän ei kannata ottaa työtä vastaan. Pelkään että työmarkkinoihin puuttuminen lainsäädännöllä saattaisi pahentaa kannustinloukkuja ja lisätä pimeän työvoiman käyttöä. Molemmista ongelmista on viime vuosina pyritty pääsemään eroon. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Koronakriisin vauhdittama digiloikka on niin huima, että varmasti sillä on pysyviä tuottavuusvaikutuksia. Eri asia kuitenkin on kykeneekö perinteiset tuottavuusmittarit sitä huomioimaan. Tuottavuuden mittarit kaipaavat myös päivitystä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Nyt jos koskaan on aika elvyttää, tämä paketti on ajoitettu oikein. Pelkään kuitenkin, että 5,5 mrd ei vielä riitä, vaan lisää tarvitaan myöhemmin. Mielestäni toimenpiteet tulisi ajoittaa mieluummin etupainotteisesti kuin liian myöhään. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Mielestäni tukipaketti on liian pieni suhteessa Suomen BKT:hen ja valtion velkaan, kun huomioidaan miten syvästä kriisistä on kysymys. | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Kriisistä selviämisen lisäksi koulutus ja kestävä kehitys ovat kohteita, joihin on tarvetta investoida muutenkin. Kohteet ovat oikeita, niiden painotuksesta voi toki olla montaa mieltä. Ihmetystä herättää maataloustuen lisääminen koronakriisin varjolla: kotimaisen ruoan kysyntähän on pikemminkin kasvanut koronakriisin seurauksena. Kun mietitään elintarvikeketjua kokonaisuutena, alkutuotannon sijasta tuki olisi perustellumpaa kohdentaa ketjun loppupäähän eli ravintoloille. Siellähän koronakriisi on vaikuttanut kaikkein eniten. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | En näe, että koronakriisi johtuisi markkinoiden epäonnistumisesta, tai että sääntelyn lisääminen auttasi kriisistä selviytymisessä, pikemminkin päinvastoin. Talouspoliittista elvytystä tarvitaan, mutta sääntelyn kasvattaminen koronakriisin varjolla kuulostaa mielestäni hyvin epäilyttävältä. Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 6 | Näyttää siltä, että kriisin kesto mitataan kuukausissa eikä viikoissa. Kriisin aikana nurin menneet yritykset ja menetetyt työpaikat eivät palaudu ennalleen itsestään tai välittömästi. Lisäksi globaalit vaikutukset kansainväliseen kauppaan näkyvät viiveellä. Mikäli kriisin varjolla protektionismi lisääntyy, talouden toipuminen vaikeutuu entisestään. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Poikkeustila on niin vakava, että asetetut tavoitteet ja niiden aikataulu on pakko suhteuttaa uuteen tilanteeseen. | Eri mieltä | 7 |
Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Koska kriisi on väliaikainen, olisi tärkeätä huolehtia että myös tukitoimet jäävät väliaikaisiksi. | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Finanssipoliittinen koordinaatio EU:ssa perustuu vakaus- ja kasvusopimukseen. Tähän saakka koordinaatio on tarkoittanut jäykkää sääntökehikkoa, joka on monimutkainen ja läpinäkymätön. Mielestäni sääntökehikkoa pitäisi ensin kyetä uudistamaan ennen kuin keskinäistä koordinaatiota voidaan lisätä verrattuna nykytilanteeseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Samalla logiikalla voisi esittää, ettei ulkomaan valuutassa olevista veloista tarvitse olla huolissaan kun ne voi jättää maksamatta. Mutta kuka sen jälkeen lainaa rahaa valtiolle? | Eri mieltä | 8 |
Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Näkisin että nykytilanteessa velka suhteessa BKT:een voi tilapäisesti ja maltillisesti kasvaa ilman että sillä olisi merkittävää vaikutusta valtionvelan korkoon. | Eri mieltä | 6 |
Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 7 | Eri mieltä | 6 |
Taksimarkkinoiden vapauttaminen (mm. lupakiintiöiden ja palvelujen enimmäishintojen poisto) on ollut järkevää politiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Kannatan kilpailun lisäämistä taksimarkkinoilla, mutta alalla tarvitaan myös sääntelyä. Suomessa toteutettu taksimarkkinoiden vapauttaminen toteutettiin mielestäni hätiköiden, eikä sillä ole saavutettu toivottuja tuloksia. | Epävarma | 7 |
Ruuhkamaksut ovat tehokas tapa vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Ruuhkamaksujen hallinnointi, kerääminen ja valvonta vaativat huomattavasti resursseja. Esimerkiksi polttoaineiden ja pysäköintipaikkojen hintojen kautta voitaisiin saada sama vaikutus kustannustehokkaammin. Pysäköinnin hintaa voitaisiin nostaa ruuhkahuippuina, Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Samaa mieltä | 8 |
Valtion rahapelimonopoli on tehokas keino hillitä pelaamisen haittoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 6 | Termit “monopoli“ ja “tehokas“ eivät mielestäni sovi samaan lauseeseen. Monopolin sijasta valtio voisi avata pelimarkkinan kilpailulle ja keskittyä kitkemään haittoja sääntelyn ja valvonnan avulla. Nykymallissa monopolilla ei ole todellista kannustinta pelihaittojen kitkemiseen ja myös tulokset ovat siltä osin aika heikot.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Periaatteessa aineettomat hyödykkeet kuten palvelut voivat toki toimia kasvun moottorina ja uusiutuvia luonnonvaroja voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä laajemmin ja tehokkaammin, joten uskon että kasvun rajoja ei ole vielä saavutettu. Kaikkia uusiutumattomia luonnonvaroja on kuitenkin mahdotonta korvata, ja täydellisesti toimiva kierrätyskään ei ole mahdollinen entropian takia, joten äärellisessä maailmassa kasvu ei voi jatkua loputtomiin. Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Energiaveron palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta on tehokas keino hiilioksidipäästöjen vähentämiseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Käytännössä palautusjärjestelmän poistaminen vastaa päästöveroa fossiilisille polttoaineille. Vaikutus kuitenkin rajoittuisi vain niihin toimialoihin, joilla palautusjärjestelmä on käytössä, ts. maatalous ja energiaintensiivinen teollisuus.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Tekninen kehitys ja työn korvaaminen pääomalla auttavat lyhentämään työaikaa, mutta 25 vuotta on pitkä aika ja tulevaa tuottavuuskehitystä on vaikea ennustaa. | Eri mieltä | 7 |
Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Työn sisältö, mielekkyys ja kuormittavuus ovat mielestäni työviikon pituutta tärkeämpiä. | Eri mieltä | 7 |
Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Julkisten menojen leikkaaminen laskusuhdanteessa vahvistaa suhdannesykliä. Menojen sopetustoimet olisi harkittava pidemmällä aikavälillä ja mielellään ajoitettava noususuhdanteeseen. | Eri mieltä | 7 |
Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Mielestäni hallituksen kannattaisi menojen lisäämisen sijaan varautua suhdannetilanteen heikkenemiseen lähivuosina. | Epävarma | 7 |
Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Miksi valtion pitäisi omistaa pörssiyhtiöitä? Valtio voi säännellä kriittisiä toimialoja sitomatta niihin pääomaa, joilla voitaisiin rahoittaa tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä investointeja. | Epävarma | 7 |
Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Julkisen talouden kestävyys riippuu pitkällä aikavälillä hyvin vahvasti työllisyydestä. | Samaa mieltä | 7 |
Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Päästöjen ja niiden vaikutusten arviointi ja yhteismitallistaminen jokaisen yksittäisen tuotteen osalta on erittäin haastava tehtävä, mutta uskon että se olisi toteutettavissa riittävällä tarkkuudella sopivasti luokiteltujen tuoteryhmien tasolla. Sitran julkaisema muistio “Kestävän kehityksen verouudistus“ on mielestäni oikean suuntainen ja kehittämisen arvoinen ehdotus.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Suomessa on paljastunut kartelleja useilla eri toimialoilla, mutta seuraamuksen kartellisakkojen ja vahingonkorvausten muodossa ovat jääneet monissa tapauksissa yllättävän alhaisiksi. Rangaistuksiin tarvitaan selkeämpi linja ja kartelli tulisi kriminalisoida. Kartellien tutkimiseen tarvitaan riittvät resurssit. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Britannia on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten kovan Brexitin vaikutus olisi selvästi kielteinen lyhyellä aikavälillä. Silti vapaakaupan jatkuminen on kaikkien osapuolten intresseissä, joten en jaksa uskoa, että epävakaa sopimukseton tilanne voisi jatkua kovin kauan vaikka kova Brexit toteutuisi. Siten uskon vaikutuksen rajoittuvan lähinnä kuluvan vuoden kasvuun. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 9 | Teoriassa väite pitää kyllä paikkansa, mutta ei jäykkien työmarkkinoiden Suomessa. Yhteisöveron kevennyksen vuonna 2014 olisi vastaavasti pitänyt nostaa palkkoja, mutta empiirisen datan perusteella mitään merkittävää vaikutusta palkkatasoon ei ole havaittavissa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Riippuu kohdeyleisöstä. Kestävyysvajeen arviointi asiantuntijoiden toimesta on varmasti hyödyllinen harjoitus, mutta tulee ymmärtää, että laskelmiin sisältyy lukuisia tulevaisuutta koskevia vahvoja oletuksia mm. korkotasosta. Julkisessa keskustelussa kestävyysvajeella pelottelu johtaa helposti harhateille.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Pääjohtajan tehtävänä ei tietenkään ole ajaa yksittäisen jäsenmaan etua, joten suoraa talouspoliittista etua ei voi odottaa, mutta pienen maan maineen ja näkyvyyden kannalta se olisi silti hieno saavutus. | Epävarma | 7 |
Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 7 | Keskuspankin pääjohtajan näkemyksellä on merkitystä markkinoiden odotusten kannalta. Mikäli pääjohtajalla on selkeä ja perusteltu linja, avoimuus vahvistaisi luottamusta keskuspankin toimintaa kohtaan. | Samaa mieltä | 7 |
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on paljon monitahoisempi kysymys, joten tasokorotusten sitominen hintaindeksiin ei takaa mitään. Esim. kasvava elinajanodote luo paineita nostaa eläkeikää tulevaisuudessa, mikä olisi myös perusteltua huomioida eläkeiden oikeidenmukaista tasoa arvioitaessa. Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 7 | Ensinnäkin kilpailuun perustuva järjestelmä toimii pääsääntöisesti aina tehokkaammin kuin keskitetty julkisen vallan järjestelmä. Toiseksi, nykyinen järjestelmä ei mielestäni ole kovinkaan kilpailullinen, koska esim. työntekijä ei voi itse valita työeläkelaitostaan. Mielestäni järjestelmää pitäisi kehittää mieluummin aidosti kilpaiullisempaan suuntaan, kuten esim. Ruotsissa. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Tullit tulkitaan helposti kaupan esteeksi ja ne voivat johtaa kauppasotaan. Esim. hiilivero on parempi keino, koska se kohtelee tuontia ja kotimaista tuotantoa samalla tavoin. | Samaa mieltä | 7 |
Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Päästölupien rajoittamisella pyritään vaikuttamaan määrään, kun taas hiilivero vaikuttaa suoraan hintaan. Siksi hiilivero olisi suorempi ja helpommin hallittavissa oleva keino saada päästöt maksullisiksi ja siten vaikuttaa käyttäytymiseen. Lisäksi myös tuonti EU:n ulkopuolelta voitaisiin ottaa hiilivero piiriin. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 7 | Hallitusten toimet vaikuttavat yleensä melkoisella viiveellä, eikä niiden vaikuttavuutta ole yleensä edes mahdollista mitata objektiivisesti. Jopa asiantuntijoiden arviot vaikuttavuudesta ovat pitkälti subjektiivista tulkintaa. Markkinoiden vaikutus on paljon suurempi kuin mitä mediaa seuraamalla voisi kuvitella. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Ilman kannusteita markkinat tuottavat liikaa kasvihuonekaasupäästöjä, koska päästöjen ulkoisvaikutukset jäävät huomioimatta hintasignaaleissa. | Vahvasti samaa mieltä | 9 |
Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | VM:n mukaan kuluvasta vuodesta on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi, mutta silti budjetti on alijäämäinen. Mielestäni talouskasvun kiihdyttämisen sijaan tässä tilanteessa olisi aika alkaa jo varautua laskusuhdanteen mahdollisuuteen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Nykyiset toimet päästöjen vähentämiseksi ovat riittämättömät, myös EU:n osalta. Päästöt vähenevät myös EU:n ulkopuolella, ml. ilmastosopimuksiin sitoutumattomat maat. | Samaa mieltä | 8 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | QE:tä on järkevää vähentää asteittain ja ennakoitavalla tavalla. Epäilen että aikataulu on nyt liian tiukka ja lopettaminen ei onnistu vielä vuoden lopussa. | Samaa mieltä | 6 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Irtisanomissuojan purkaminen madaltaa kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen, mutta toisaalta myös heikentää työnhakijan intoa lähteä pienen yrityksen palvelukseen. Jos toimenpide kohdistuu vain pieniin yrityksiin, en usko, että vaikutus työllisyysasteeseen olisi kovin merkittävä. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Tuottavuuskasvun kannalta sääntelyn purkamisesta tuskin on ainakaan haittaa. Se voisi rohkaista pieniä yrityksiä kasvamaan ja sitä kautta vahvistaa tuottavuuskasvua. | Samaa mieltä | 6 |
Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Työpaikkaa on vaikea saada, jos ei edes yritä hakea. | Epävarma | 5 |
Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Epävarma | 6 |
Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Samaa mieltä | 6 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 4 | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 3 | Epävarma | 6 |
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Samaa mieltä | 7 |
Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 3 | Eri mieltä | 6 |
Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Epävarma | 6 |
Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Kannatan sote-palveluiden tuotannon avaamista yksityisille tuottajille. Tämä ei kuitenkaan takaa kilpailullisten markkinoiden syntymistä, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla. Paikallisen monopolivoiman hillitsemiseksi olisi mielestäni järkevää kehittää “virtuaalimarkkina“, jossa paikalliset sote-tuottajat (julkiset ja yksityiset) joutuisivat kilpailemaan kustannustehokkuudellaan muiden vastaavanlaisten sote-tuottajien kanssa. Tämän kaltaisia “virtuaalimarkkinoita“ sovelletaan mm. paikallisten sähkön jakeluverkkojen hinnoittelun valvonnassa. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Mielestäni verojärjestelmää ei pitäisi monimutkaistaa maakuntamallin takia. | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Epävarma | 7 |
Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Eri mieltä | 7 |
Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Samaa mieltä | 7 |
Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | Samaa mieltä | 7 |
Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Eri mieltä | 6 |
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Työvoiman kohtaanto-ongelma on mielestäni keskeisin haaste työllisten määrän lisäämiseksi, eikä väitteessä esitetyt keinot ole siinä suhteessa toimivia. | Eri mieltä | 8 |
Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Epävarma | 6 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Mielestäni tuottavuuskasvun tärkeimmät pullonkaulat liittyvät johtamiseen ja johtamisjärjestelmiin. Viittaan World Management Survey (WMS) tutkimuksiin (mm. Bloom & Van Reenen) | Epävarma | 7 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Uskon että kannustinloukkujen purkaminen voisi kasvattaa työn tarjontaa. Epäilen kuitenkin vahvasti onko väitteessä esitetty malli käytännössä toteutettavissa. | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Ajatus yleisestä tuloveromallista kuulostaa periaatteessa kannatettavalta, mutta epäilen sen vaikuttavuutta taloudellisen epätasa-arvon pienentämiseksi. | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | Uskon että asuntomarkkinoiden kilpailun kannalta on hyvä asia, että asuntoja omistaa suuri joukko tavallisia kotitalouksia, eikä kiinteistöjen omistus ole keskittynyt suurten kiinteistösijoittajien käsiin. | Epävarma | 7 |
Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 3 | Epävarma | 6 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 10 | Olisin kaivannut voimakkaampaa elvytystä vaikka valtion velka suhteessa BKT:hen olisi sen myötä kasvanut nykyistä suuremmaksi, | Eri mieltä | 7 |
Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Yritysten omistaminen ei ole valtion keskeisin tehtävä, mutta valtio voi mielestäni olla aktiivinen toimija mahdollisten markkinavääristymien korjaamisessa. Historiallisesti valtionyhtiöillä on ollut tärkeä rooli Suomen talouden kehityksessä. Mitä tulee väitteeseen, sen logiikka ontuu mielestäni pahasti. Vastaavalla tavoin voisi esittää, että koska yksityiset piensijoittajat eivät voi jatkuvasti pärjätä ammattimaisia salkunhoitajia paremmin, tulisi kotitalouksien myydä kaikki osakesijoituksensa. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Samaa mieltä | 7 |
Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Samaa mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Yrityksen perustamiseen tarvitaan tukea, mutta jo toimivien pienten yritysten tukeminen voi luoda vääriä kannustimia ja vääristää kilpailua. Mielestäni olisi tärkeämpää tukea pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. | Eri mieltä | 8 |
Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Kilpailukyky ei kuitenkaan saisi nojata liikaa valtion tukiin. | Eri mieltä | 7 |
Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 9 | Tilaipäinen tuki rakennemuutokseen sopeutumiseksi on mielestäni perusteltua. | Epävarma | 7 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Mielestäni sääntelyn sijasta tulisi purkaa kilpailun esteitä (mm. kaavoitusratkaisut). | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Kotitalousvähennys on mielestäni tarpeellinen ja perusteltu, vaikka sen vaikutus harmaan talouden kitkemiseen on melko vähäinen. | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Työ- ja pääomapanosten tulisi mielestäni olla verotuksen suhteen samalla viivalla yritysten tuotantopäätöksissä. Pääoman verotuksessa riittää varmasti paljon kehitettävää tulevaisuudessa, mutta sen kohdistaminen tiettyyn pääomaluokkaan on mielestäni väärä suunta. Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Viitaten Thomas Pikettyn esittämiin perusteluihin, perintövero on mielestäni tarpeellinen taloudellisen tasa-arvon kannalta ja sellaisena vähemmän haitallinen kuin esim. ansiotuloihin ja kulutukseen kohdistuvat verot, Oikein kohdistettuina erilaiset haittaverot voivat kuitenkin luoda perintöveroa tehokkaampia kannustimia. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |