Marko Terviö

Professori
Aalto-yliopisto

http://blog.hse-econ.fi/?author=2

Vastaukset

Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä71. Toimeentulotuen tavallinen indeksikorotus suojaa vähävaraisimmat. 2. Valtaosa kärsii tavalla tai toisella maailmanmarkkinahintojen noususta. Keskiluokan kallista itsepetosta kuvitella, että voisi hyötyä itse maksamistaan veroista maksettavilla “korvauksilla.“Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Veron lasku nyt nostaa kysyntää ja markkinahintaa entisestään. Yksi poikkeus on: omavaraisen maan (kuten USA) kannattaa myydä varmuusvarastoista kalliilla öljyä ja samalla sopia halvemmalla futuurihinnalla tulevaa varastontäytettä.Eri mieltä7

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla on jo kevään 2022 palkkaratkaisussa otettava huomioon sote-uudistukseen liittyvästä palkkojen yhteensovittamisesta (palkkaharmonisaatio) vuodesta 2023 alkaen aiheutuvat palkankorotukset.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Samaa mieltä6

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palkkaharmonisaatio heikentää työvoiman saatavuutta seuduilla, joissa ilmenee rekrytointihaasteita.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Sellainen käytäntö, jossa osan palkkaa ei voi nostaa ilman että kaikkien palkkoja nostetaan, tietenkin vähentää mahdollisuutta targetoida palkankorotuksia sinne missä rekrytointi on vaikeaa. Sotealueiden sisäinen palkkaharmonisointi on politiikkana askel huonompaan; jos sen ansiosta tulee lisää rahaa palkkoihin se toki auttaa rekrytoinnissa mutta paljon vähemmän kuin targetoidut korotukset.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Suomen liittymisellä Natoon olisi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia Suomen kansantalouteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä7Venäjän naapurimaiden maariski voi valitettavasti kasvaa jatkossa paljonkin. Venäjän Natoon kuulumattomien naapurimaiden maariski kasvaa silloin enemmän.Samaa mieltä7

Mikäli Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimia öljyn ja kaasun viennistä saamillaan tuloilla halutaan rajoittaa, tullimaksut ovat siihen parempi keino kuin määrärajoitukset tai tuontikiellot.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Samaa mieltä6

Valtion koronakriisin aikaiset yritystuet ovat kohdentuneet onnistuneesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Tulkitsen tässä erittäin matalan kynnyksen “onnistumiselle“, koska kriisin keskellä lanseeratuissa yritystuissa oli ymmärrettävää, että rapatessa roiskuu. Mutta nyt tässäkin asiassa pitäisi päästä pois kriisajan ratkaisuista.Epävarma6

Valtion vuoden 2022 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Ei se ainakaan liian tiukka ole. Jos tilanne ja variantit vaativat, niin lisäbudjeteilla voi aina liikkua löysempään suuntaan.Epävarma6

Sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä julkisten toimijoiden kesken.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaEpävarma6

On perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Eri mieltä7

Tammikuussa valittavilla aluevaltuustoilla on hyvät kannustimet ja vaikutusmahdollisuudet tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä6Kannustimet vaatisivat sen, että ns viimeinen euro tuloista perustuisi alueen omiin valintoihin. Tämä ei sulje pois sitä että valtaosakin tuloista voi heikolla alueella tulla muilta valtiontukena. Lähtökohdat ovat hyvin huolestuttavat, jos kuntatalous olisi aikanaan lanseerattu tältä pohjalta niin ei olisi hyvinvointivaltiota.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Luonnon tilaa on tärkeää seurata myös tilastollisesti, tavalla joka on toteutukseltaan päivänpolitiikan yläpuolella. Se ei tarkoita, että kansantalouden tilinpito on oikea paikka sille seurannalle.Samaa mieltä6

Luontokatoa on tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Kuulostaa hyvältä, mutta vaatisi enemmän perehtymistä.Epävarma6

Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Investoinnit ja muu ihmisen toiminta ei tässä asiassa pitäisi vaatia erillistä systeemiä.Samaa mieltä7

Kuntani hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ilmastokriteerit.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Oikeastaan valtion pitäisi hoitaa verotus ja rajoitukset siten, että kuntien (ja yritysten ja kansalaisten) päätökset omasta edusta ottavat huomioon ilmastovaikutukset. Kun niin ei ole (varsinkin päästökaupasta vapautettujen sektorien osalta) niin kuntien ja muiden pitää huomioida niitä itse.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Parempi kysymys: millä tasolla pitäisi päättää progressiosta? Vastaus: yhdellä tasolla, joko eduskunta tai k.valtuustot. Eduskunta parempi, koska verokilpailu kuntien kesken ongelmallista.Eri mieltä7

Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat asuntojen hintoja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Olet juuri ostamassa tai myymässä asunnon, kun kuulet että asuntoon kohdistuu vero (jota ei voi välttää kauppoja tekemällä tai tekemättä jättämällä). Miten se vaikuttaa hintaan jonka olet enintään valmis maksamaan tai vähintään valmis hyväksymään? Jos osaat vastata tähän, ymmärrät kiinteistöveron hintavaikutukset.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat vuokria.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Epävarma7

Maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Kannattaisi verottaa vähemmän sellaisia asioita, jotka voivat karata ulkomaille, ja enemmän niitä jotka eivät voi.Samaa mieltä7

Julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat ihan tasa-arvoisia välineitä, niiden väliltä valitseminen ei ole mielestäni kovin hyödyllinen tapa hahmottaa ongelmaa. Kyse on julkisen sektorin tulevaisuuden toimintakyvystä, jos talouskasvu ei päästä pälkähästä niin jää vain nämä kaksi välinettä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat ihan tasa-arvoisia välineitä, niiden väliltä valitseminen ei ole mielestäni kovin hyödyllinen tapa hahmottaa ongelmaa. Kyse on julkisen sektorin tulevaisuuden toimintakyvystä, jos talouskasvu ei päästä pälkähästä niin jää vain nämä kaksi välinettä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Se mitä pitää tehdä jo tämän hallituksen aikana on kertoa millä tavalla julkstalouden kestävyys turvataan --- eli mitä ollaan heti valmiina tekemään kun “koronalama“ hellittää. Sen hokeminen että “vielä ei ole aika“, vaikkakin se on totta, on vain ikävän vastuun pakoilua jos siihen ei yhdisty päätökset siitä miten julkistalouden kestävyys turvataan kriisin jälkeen.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8ks edellinen kysymys.Epävarma6

Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Rajakustannusten pitäisi mennä kokonaan hyvinvointialueen itse päättämästä paikallisesta verotuksesta. Alueiden välisten tulo- ja väestörakenne-erojen tasaamisen voi tehdä kiinteän perustason turvaavana järjestelynä.Eri mieltä6

Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Eri mieltä6

Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Pitäisi kysyä pitääkö hiilidioksidipäästöjen verotusta/hintaa nostaa - vastaus on vahva kyllä. Eri päästölähteitä pitäisi kuitenkin kohdella neutraalisti. Näin saadaan enemmän päästövähennyksiä samalla taloudellisella kustannuksella.Samaa mieltä7

Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Tässä olisi tietty järki, jos “verotus“ perustuisi siihen olisiko tie ilman maksua ruuhkainen. Se taas riippuu paljon kellonajasta. http://blog.hse-econ.fi/?p=3379Eri mieltä7

Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Maksu jokaisen kesäauton romuttamisesta on erittäin tehoton tapa vähentää päästöjä. Ylipäätään autokannan muuttamiseen tähtäävät toimet ovat ympäristön kannalta turhia ja talouden kannalta vahingollisia, kun päästöjen hinta on tarpeeksi korkea.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Työttömyyden kasvun ja konkurssien ym ja toisaalta julkistalouden alijäämästä molemmista pitää aina välittää. Nyt kun rokotevalo jo kajastaa tunnelin päästä niin kannattaa vielä hetken käyttää julkista rahaa yksityissektorinkin hätäapuun.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Ei ole vielä selvää. Viime kevään kauhuskenaarioihin nähden aika resilienteiltä vaikuttavat tuotantoketjut. Voi olla että isommat muutospaineet tulee kysynnän rakennemuutoksesta, mutta sekin jää vielä nähtäväksi.Epävarma7

Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Periaatteessa palvelutarve on tärkein rahoituksessa huomioitava asia. En ole tarpeeksi perehtynyt kertoimen määriytymisen yksityiskohtiin, ja kyllä sen voisi erittäin huonostikin toteuttaa.Epävarma7

Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Pohjoismaisen systeemin hyviin puoliin kuuluu perustoimeentulon ja hyvinvointipalveluiden rahoittaminen laajapohjaisesta verotuksesta. Pöhköin mahdollinen veropohja matalapalkkaisten tukemiseen on matalapalkkaisten työllistäminen, mitä minimipalkka käytännössä tarkoittaa. USA:ssa sitä voi joskus perustella ainoana poliittisesti mahdollisena huonona vaihtoehtona, mutta sieltä kopioidut argumentit eivät toimi Suomessa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Lievään tuottavusloikkaan kyllä. Monella alalla etätyötapoja on nyt opiskeltu ja sen infraan panostettu, kyllä siitä jotain jää käteen kriisin jälkeenkin.Epävarma6

Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Lainsäädäntö ja “yleissiitovat sopimukset“ on tässä kaksi hyvin erilaista, jopa vastakkaista menetelmää, jonka vuoksi pidän kysymystä huonosti muotoiltuna. Alakohtaiset sopimukset sentään ottavat huomioon valinnat korkeamman palkkatason ja lyhyemmän työajan välillä. Poliitikoilta tämä problematiikka välillä unohtuu.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltäSamaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Vaatimustaso “hyvälle“ “oikealle“ ja “tarkoituksenmukaiselle“ on väistämättä nyt tavallista alempana. Kiireellistä on estää se, että julkinen sektori ei itse aiheuta lamaa. Että kunnat eivät lykkää investointejaan. Sen sijaan visioidut osaamisklusterit eivät vaadi hätätukea, vaan niitä tulisi harkita ja arvioida huolella.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Eri mieltä7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Epävarma6

Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Koronaepidemia on hyvä esimerkki siitä, miksi hyvinä aikoina pitää jättää pelivaraa pahan päivän varalle. Ei tämäkään paha päivä viimeiseksi jää, joten nuo tavoitteet kyllä ovat tärkeitä pitää mielessä.Eri mieltä7

Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Helpoin tapa palautua kriisistä on työntekijöiden paluu vanhoille työpaikoilleen. Tärkein keino on yritysten tilapäisten maksuvaikeuksien lievittäminen vero/eläke/rahoitusjärjestelmän keinoin.Vahvasti samaa mieltä8

EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Jos se koordinaatio hoidettaisiin hyvin niin se olisi hyödyllistä. Jos huonosti niin haitallista. Ainoa mikä on varmaa, on että fipo koordinaation vakava yritys veisi EU päätöksenteossa huomiota muilta asioilta. Todennäköisin tulos on jatkuvat hedelmättömät riidat. Siksi en lähtisi tälle tielle.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Niiden tarvitsee olla *vähemmän* huolissaan. Mutta ikiliikkujaa ei ole vieläkään keksitty.Eri mieltä8

Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Eri mieltä6

Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma2Eri mieltä6

Taksimarkkinoiden vapauttaminen (mm. lupakiintiöiden ja palvelujen enimmäishintojen poisto) on ollut järkevää politiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Epävarma7

Ruuhkamaksut ovat tehokas tapa vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9http://blog.hse-econ.fi/?p=3379Samaa mieltä7

Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä8

Valtion rahapelimonopoli on tehokas keino hillitä pelaamisen haittoja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Epävarma7

Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Kysymys jatkuvasta talouskasvusta on samantyyppinen kuin kysymys jatkuvasta tieteen edistyksestä. Jatkuuko se ain--- kenpä tietää? En tiedä minäkään. Mutta tiiedän, että julistukset sen mahdottomuudesta perustuvat yleensä tietämättömyyteen reaalisen bkt:n/talouskasvun käsitteestä. http://blog.hse-econ.fi/?p=431Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Energiaveron palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta on tehokas keino hiilioksidipäästöjen vähentämiseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä3Ihmeitä on tapahtunut ennenkin, mutta etukäteen niiden varaan olisi vaarallista laskea.Eri mieltä7

Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Ihmisillä on työajan ja kulutuksen väliltä erilaisia mieltymyksiä ja tavoitteita. Parempi tavoite olisi vastuullinen joustavuus: voi tehdä vähemmän töitä, mutta ei muiden kustannuksella.Eri mieltä7

Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Eri mieltä7

Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaEpävarma7

Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaSillä kannattaako joku valtion omaisuus myydä ei ole paljon tekemistä sen kanssa pitäisikö se “korvamerkitä“ johonkin tiettyyn tarkoitukseen.Epävarma7

Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Samaa mieltä7

Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Päästöjen verottaminen ALV:n kautta olisi hankala ja lobbaukselle altis tapa yrittää vähentää päästöjä. Päästöjen hintaa tulisi nostaa todellisten päästöjen hintaa nostamalla - eli joko verottamalla toteutuneita päästöjä tai, EU:n jäsenmaana, päästökaupan EU:n laajuista kokonaiskiintiötä leikkaamalla.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Sopimuksetonkin Brexit voi tarkoittaa montaa asiaa, riippuen siitä miten Britannia muuttaa lakejaan ja tekee sopimuksia muiden maiden kanssa. Jos Britannia jää roikkumaan de facto äänivallattomana ulkojäsenenä, niin vaikutus ei olisi kummoinen alkuhässäkän laannuttua.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Ei heti, mutta pitkällä aikavälillä reaalipalkkojen kasvu olisi todennäköisesti hieman hitaampaa.Samaa mieltä7

Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Samaa mieltä7

Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Samaa mieltä7

Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Vahvasti samaa mieltä8

Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäSamaa mieltä7

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä 7Kestävä eläkejärjestelmä vaatii sen, että se pystytään rahoittamaan. Ei ole pidemmän päälle kovin “oikeudenmukaista“ tyhjentää eläkejärjestelmän varantoja siinä ikävässä tilanteessa, jossa kuluttajahinnat ja eläkejärjestelmän tulovirta (ks palkkasumma) muuttuisivat eri suuntiin.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä 6Se, että olisiko se julkisen vallan omistama rahasto sitten oikeasti “asiantuntijoiden hoitama“ vai alue/ym politiikan käsikassara on hyvin epävarmaa.Epävarma7

EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäTämä on kysymys siitä, mikä olisi neuvottelustrategisesti järkevä avaus, tilanteessa jossa haluaisimme koko maailman liikkuvan kohti EU.n tyyppistä ratkaisua.Samaa mieltä7

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma9Molemmat toimisivat. Isompi kysyms on, kumpi todennäköisemmin leviäisi maailmalla---ja siihen vaikuttaa eri maiden äänestäjien vastaanottavaisuus erilaiselta kuulostaville uudistuksille. Se onkin vaikea kysymys. http://blog.hse-econ.fi/?p=4989Epävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä6

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Vahvasti samaa mieltä9

Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma6

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Samaa mieltä8

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Samaa mieltä7

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Samaa mieltä6

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Epävarma7

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Se, että yritys voi valita tehtäviin sopivimmat työntekijät nostaa tuottavuutta. Toisaalta yrityksen kokoon perustuvat sääntöerot voivat aiheuttaa “kasvuloukkuja“, jossa kokorajan liepeillä yrityksen kannattaa pysytellä sen alapuolella.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma5

Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Ei valitusoikeus ole ongelma, vaan se että ilmiselvästi toivottomien ja viivytystarkoituksessa tehtyjen valitusten käsittely on hidasta. Tämä on tehnyt viivytysvalitusten tehtailusta hokuttelevaa, mikä pidentää käsittelyjonoja, jne.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Samaa mieltä7

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Verrattuna mihin? Jos vaihtoehto on, että hallitus ei olisi tehnyt yhtään mitään päätöksiä koko kaudellaan niin kiky oli varmaankin parempi.Samaa mieltä6

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Epävarma6

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Oli menetetty mahdollisuus, että sitä ei yhdistetty yhteisöveroprosentin alentamiseen.Samaa mieltä7

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Eri mieltä6

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Epävarma7

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Verotuksessa yksinkertaisuus on hyvästä, ja erilaisten arvonlisäverokantojen väliset rajanvedot johtavat helposti kummallisiin veronkiertotoimenpiteisiin luovat ylimääräisen lobbauskohteen ja/tai valvontabyrokratian. Toisaalta tilanne ei ole Suomessa erityisen paha, ja teoriassa on hyviäkin syitä sopeuttaa verotasoja tuotekohtaisiin joustoihin. Uskon että edellinenNäytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEn tunne nykyistä lainsäädäntöä.Eri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7On vahva näyttö siitä, että työttömyyden kestot reagoivat henkilökohtaisiin kannustimiin. Tämän tosiasian huomioiminen politiikassa ei saisi olla tabu eikä kenenkään “syyllistämistä.“ Viimeistään seuraava hallitus joutuu varmasti päivittämään näitä toimenpiteitä, mutta tabusta olisi tärkeää päästä yli.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8On vahva näyttö siitä, että alle 18-vuotiaana koulut keskeyttävien “näpäyttäminen“ käymään koulut loppuun on kustannustehokas tapa auttaa pudokkaita itseään sekä vähentämään heistä muille pidemmän päälle koituvia kuluja.Samaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Joskus vielä tulee se seuraava taantuma, ja nyt syödään kykyä reagoida siihen. Vaalikausia pidempi näkökulma on finanssipolitiikassa harvinainen saavutus, eikä sitä ihmettä taaskaan nähty.Eri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Työvoimakustannusten alentaminen matalan tuottavuuden työntekijöiltä auttaisi pääsemään työelämään mukaan, ja sitten työkokemuksen mukana vähän paremmillekin palkoille. Epäilen tässä eniten sitä, onko “maahanmuuttaja“ järkevä jaottelu. On monista syistä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joita yritysten ei kannata palkata edes työehtösopimuksen vähimmästasolla, mutta joiden työuralla alkuun pääsy olisi pidemmän päälle kaikkien kannalta hyvä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Työn määrä ei ole luojan Suomelle jakama luonnonvara. Onneksi, muuten väestönkasvu olisi jo aiheuttanut massatyöttömyyden ajat sitten.Eri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Jos nollatuntisopimukset kielletään, niin osa saa paremman sopimuksen ja osa ei mitään. Siitä että onko mahdollisuus nollatuntisopimuksiin kuinka merkittävä palvelualan yrityksille en osaa sanoa. Yleinen elintaso myös nykyisille nollatuntisopimusten työntekijöille on pidemmän päälle korkeampi, jos yhteiskunta hoitaa sosiaaliturvan verovaroista ja yritykset teettävät vain sellaista työtä joka on taloudellisesti kannattavaa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Tulkitsen “työmarkkinoiden toimivuuden“ työlainsäädännöksi ja neuvottelujärjestelmäksi. Se on yksi hyvin tärkeä tekijä muiden joukossa, joten en sano “ensi sijassa“. Muita ovat koulutus, vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä, väestön ikärakenne, kasvukeskusten kaavoitus ja infrainvestoinnit...Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3En osaa sanoa mikä olisi “nopein tapa“, mutta tuskin tämä. Suomessa on vahvat ammattiliitot, ja paikallinen sopiminen ei sitä muuksi muuta. Vahvat liitot + yritystason sopiminen johtaa helposti siihen, että työvoimakustannukset nousevat erityisen nopeasti erityisen hyvin menestyvissä yrityksissä. Tämä on ongelma kansantalouden kannalta, koska juuri tuottavimpien yritysten pitäisi laajentua eniten ja palkata uutta väkeä. Toimialatason sopimisella vahva liitto luopuu mahdollisuudestaan takavarikoida yksittäisten menestysyritysten voittoja. Työnantajajärjestöt ovat hämmentävän optimistisia sen suhteen, kuinka hyvin paikallinen sopiminen sujuisi pidemmän päälle. Voi tietysti olla, että he tietävät jotain mitä minä en.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3ks kommentti kysymykseen 8.Epävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Fiksusti toteutettuna juurii toisin päin: työssäkäynnistä tulee houkuttelevampaa jos matalapalkkaisten todelliset rajaveroasteet laskisivat. Käytännön ongelma on siinä, että poliitikkojen suussa “perustulo“ on usein löperösti määritelty, ja pahimmillaan vain yksi härpäke lisää tukiviidakkoon. Toimiva perustulo vaatisi niin monitahoisen mullistuksen, että se saisi sote-uudistuksen näyttämään näpertelyltä. Ja huonosti viritetty perustulo olisi katastrofi. Itse kallistun, ainakin alkuun, EITC-tyyppisen uudistuksen suuntaan.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Myös tulonsiirtojen rahoittamisen kannalta on tärkeää, että verotuksessa huomioidaan eri veropohjien joustavuus. Pääomatuloja (erityisesti normaalituottoa) ei siksi kannata verottaa samalla prosentilla kuin työtuloja.Epävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäHuonosti muotoiltu kysymys. Laskennallinen asuntotulo olisi asuntomarkkinoiden toiminnan kannalta paljon parempi veropohja kuin esimerkiksi muuttamiseen vaikuttava “varainsiirrot.“ Veropohjan valinnalla ei ole mitään tekemistä verotuksen tason laskemisen/kiristämisen kanssa. Asunnot ja kiinteistöt ovat Suomelle työhön ja pääomaan verrattuna hyvä veropohja, koska niiden arvo perustuu pitkälti maahan, joka ei varmasti lähde karkuun. Tämä etu ei perustu asuntomarkkinoiden sujuvuuteen, vaan vertailuun muiden veropohjien marginaaliverotasojen kanssa: asuntovarallisuuden on alhainen suhteessa työtuloihin.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä4Talouskasvun ja tulonjaon yhteys on klassinen huono kysymys. Talouskasvu ja tulojakauman tasaisuus ovat molemmat aggregaattilukuja, joilla ei ole suoraa kausaalivaikutusta toisiinsa. On paljon tekijöitä (politiikkatoimenpiteitä, teknologian muutoksia, ym) jotka vaikuttavat niistä molempiin, joko samaan tai eri suuntaan – kaikkia neljää komboa löytyy.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Epävarma6

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Jos kaikki EU-maat, mukaanlukien Suomi, olisivat edellisen kriisin aikana harjoittaneet kevyempää finanssipolitiikkaa niin Suomenkin velkasuhde olisi nyt luultavasti alempi (varmuus 7/10). Mutta Suomen yksinäinen elvytys valuu suureksi osaksi muualle.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Samaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Samaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Eri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Eri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Epävarma7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Vahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Samaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8“Robotti“ on huonosti määritelty veropohja. Onko astianpesukone robotti? Liikaa humanoidilta näyttävät laitteet tehtaissa? Varmasti Suomessa nähdään jatkossakin toimialoja ja alueita, jotka kärsivät teknologian kehityksen aiheuttamasta rakennemuutoksesta. Ne “rakennemuuttajat“ ovat enimmäkseen ulkomailla, ja niiden verottamisesta on turha unelmoida.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Perinnöt on suhteellisen joustamaton veropohja, eli niiden verottaminen pienentää kakkua vähemmän kuin esim työn tai voittojen verotus. Veron “ärsyttävyyttä“ voisi vähentää asuntojen osalta esim automaattisesti tarjottavalla verovelkavaihtoehdolla, joka lankeaa maksuun vasta myydessä/vuokratessa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7