Markus Jäntti

Taloustieteen professori
Tukholman yliopisto

    Vastaukset

    Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä8Taloustieteessä käytössä olevien menetelmien valossa kikyn kasvuvaikutuksista ei voida sanoa juuri mitään.Epävarma6

    Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    EpävarmaSamaa mieltä7

    Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    EpävarmaKysmyksen molempiin osiin on vaikea vastata. On hyvin vaikea sanoa, mitkä muutokset työmarkkinoilla edistävät kasvua ja on monia syitä uskoa, että paikallisesta sopimisesta on haittaa. Pitänee paikkansa, että kilpailukykysopimukseen on vedottu uusia muutosesityksiä vastustettaessa. Mikäli oltaisiin ehdotttu aidosti kaikkia hyödyttäviä muutoksia joista ei kenellekään ole mitää haittaa, on vaikea nähdä että kiky olisi silloin ollut este. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

    Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä9Samaa mieltä8

    Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä8Keskeisin ongelma ei välttämättä ole inflaatiotavoitteen taso vaan tavoitteen epäsymmetria eli että inflaation on oltava alle 2 prosenttia. Symmetrinen inflaatiotavoite 2 prosentin ympärillä olisi ratkaisu. Epävarma6

    Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä. 

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Ei vastannutEn usko, että palkkainflaation ja työttömyysasteen välillä vallitsee automatiikka. Olennaista tämän relaation kannalta on palkkaneuvottelujärjestelmän toimivuus. Samaa mieltä7

    Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Vahvasti eri mieltä10Epävarma8

    Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä9On syytä huomata kysymyksen ehto että *jos* maakunnat vastaavat sote-palveluista, niillä tulisi olla myös verotusoikeus. Tästä *ei* seuraa, että maakuntien *tulisi* vastata sote-palveluista. Samaa mieltä7

    Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä7Toimenpiteen tulonjakovaikutuksista varsinkin kaikkein köyhimpien osalta huolettavat. Periaatteessa näitä olisi mahdollista kompensoida mutta käytännössä sellaiset kompensaatiot jäävät vajaiksi tai kokonaan toteuttamatta. Ja vaikka ne toteutettaisiin, ne lähes varmasti olisivat tulovähenteisiä, mikä pahentaisi tulonsiirtoihin liittyviä kannustinongelmia. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

    Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Epävarma5Epävarma7

    Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Vahvasti eri mieltä8Yksityinen, voittoa tavoitteleva koulu, jota Ruotsissa on kokeiltu varsin laajassa mitassa, on erittäin ongelmallinen. Paras mitä siitä yleensä voi sanoa, että oppimistulosten ei voi sanoa olevan julkisia huonompia. Konkurssit yms ongelmat asettavat oppilaat erittäin huonoon asemaan. Koulu ei tarvitse lisää ongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

    Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä8Työttömyysvakuutuksen tehtävä on suojata työttömyyden tuomalta tuloriskiltä ja myös suoda mahdollisuus etsi sopivaa työpaikkaa, jotta työpaikka sopii työntekijälle (jotta “match“ [engl.] olisi hyvä); tätä tukee viimeisin tutkimuskin. Työllistyminen ansiosidonnaiselta yleensä peruspäivärahalta todennäköisempää, joten eri muotojen kohtelu samalla tavalla ei järkevää. Sinänsä aktiiviset työvoimatoimet yleisesti ottaen kannatettavia, mutta nyt käsillä olevat muutokset tuskin hyvin perusteltuja.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

    Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä7Oppivelvollisuusiän nosto pakottaisi sekä suhtautumaan vakavasti toisen asteen opintojen de facto maksullisuuteen; samalla välitettäisiin viesti koulutuksen ja taitojen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Huolestuttavat, mutta toistaiseksi anekdoottiset tiedot kertovat, että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa paljon toivomisen varaa. Tämä olisi ehkä siihenkin ratkaisa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

    Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä8Todennäköisesti lievästi kiristävä tai neutraali budjetti olisi hyvä eikä siitä ehkä kovin kaukana olla. Sikäli kuin budjettikuria ei noudateta, kaikki liikenevät resurssin tulisi suunnata työllisyyden nostamiseen. Tässä suhteessa on mahdollista, että tuloveron alentaminen ja alennuksen osittainen rahoittaminen arvonlisäverolla vaikeuttaa ainakin palvelualjojen työllisyyden kohenemista. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

    Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä7Työmarkkinoiden kokonaisuuden huomioon ottaen olisin ennemmin taipuvainen tälle ryhmälle myöntämään määräajaksi palkkatukea; mieluiten sellaista joka määräajan seuraa työntekijää. Samaa mieltä7

    Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    EpävarmaJos pätevä tässä tarkoittaa “yksi mahdollinen“ keino, niin varmaankin on.Samaa mieltä7

    Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäEri mieltä8

    Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä8En näe, että yritystoiminnan riskin siirtäminen työntekijöille on välttämätöntä. Voi olla, että se edistäisi yritysten tilannetta, mutta tästä ei seuraa että se olisi tarpeellista.Epävarma6

    Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäMonet muut seikat, kuten teknologia, koulutus ja sosiaaliturva vaikuttavat pitkän ajan työttömyyteen. Työmarkkinoiden toiminta on toki tärkeätä, mutta onko se ensisijainen on minulle epäselvää. Ei edes ole selvää, mitä “työmarkkinoiden toimivuus“ tässä yhteydessä tarkoittaa. Mikäli se tarkoittaa, että työmarkkinat toimivat kuten esim. nuppineulojen markkinat on kysymys varsin normatiivinen. Taloustiede analysoi työmarkkinoita pääasiassa sellaisina kuin ne ovat. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

    Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä8Paikallisen sopimisen lisääminen saattaa lisätä yritysten kannattavuutta (tai vähentää sitä, riippuen siitä mistä paikallisesti neuvotellaan). Tuottavuuden kasvun suhteen olen skeptisempi; ei ole selvää edistyvätkö innovaatiot jos mahdollisuudet neuvotella palkkoja alaspäin esim suhteessa kilpailijoihin ovat hyvät. Nopein tapa kasvattaa yrityskentän tuottavuutta on, että matalatuottoiset yrityksen häviävät luovan tuhon kautta. Paikallinen sopiminen todennäköisesti hidastaa, ei nopeuta, matalatuottavuusyritysten häviämistä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

    Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäTiedossani ei ole tutkimusta, josta voisi vetää tämän johtopäätöksen. Nopein tapa nostaa työllisyyttä lienee suora julkinen työllistäminen.Epävarma7

    Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    EpävarmaTulovaikutus johtaisi työn tarjonnan vähenemiseen (tai ei ainakaan sen kasvamiseen). Toisaalta vakituista työpaikkaa vailla olevien työssäkäynti saattaisi lisääntyä. Vaikea arvioida mikä nettovaikutus olisi.Epävarma6

    Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä8Epävarma7

    Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    EpävarmaAsuntotulon verottaminen olisi pääomamarkkinoiden toimintaa edistävä toimi, koska nyt asuntosijoitukset nauttivat veroedusta jota monet myyt sijoitusmuodot eivät nauti. Ei ole ihan selvää, että nimenomaan asuntomarkkinat alkaisivat toimia paremmin.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

    Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    EpävarmaTuloerojen ja talouskasvun välinen yhteys on alue, jossa tutkimustulokset menevät eri suuntiin. Suomi on yksi tapaus eikä kukaan pysty tutkimukseen tukeutuen tästä mitää kovin varmaa lausumaan.Eri mieltä7

    Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä9Kysymys lähtee siitä, että valinnanvapaudesa koituu positiivisia hyötyjä. Itse en pidä sitä kovin todennäköisenä. Vaikka jokin 'valinnanvapauden' (joka ei ole kovin tarkasti määritelty taloustieteen termi) toteuttamismuoto tuottaisi nykytilaan nähden 'hyötyjä' (joka sekään ei ole hyvin määritelty termi), ilman että tiedossa on mitä sillä tarkoitetaan kysymykseen on lähes mahdoton vastata. Uskon kuitenkin, että kannusteongelmat ovat erittäin isoja, joten pienikin hyöty jäisi selvästi niiden alle.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

    Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä7Uskon Pertti Haaparannan hystereesipohjaisen analyysin olleen oikeassa ja siten olen samaa mieltä.Eri mieltä7

    Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäKysymyksen premissi ei minusta oikea. Valtionyhtiöt voi toki myydä poliittisista, ml. elinkeinopoliittisista syistä. Samaa mieltä7

    Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä7Uskon eurojäsenyyden vähentäneen suomalaisten taloudenpitäjien kohtaamaa volatiliteettia ja alentaneen riskipreemioita. Euron viime vuosien ongelmat olisivat uskoakseni heijastuneet myös Suomeen. Samaa mieltä7

    Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäMoni kikyn elementti on suorassa ristiriidassa talouspolitiikkaa muuten ohjaavien pyrkimysten kanssa. Kuvastaa tarkoitushakuista politiikkaa.Samaa mieltä7

    Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Vahvasti eri mieltä8Yritysten tukeminen julkisin varoin on aniharvoin perusteltua, pl. yleisen verovaroin rahoitetun infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito.Eri mieltä8

    Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä9Muiden maiden tekemiset ovat vain harvoin toimivia perusteita millekään toimenpiteelle.Eri mieltä7

    Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä7Riippuu tilanteesta ja toimenpiteitten seurauksista (ml. toimenpiteistä pitäytyminen). Aluetta kohtaavan shokin seurausten lieventäminen saattaa olla perusteltua, vaikka shokki voitaisiin tulkita rakenteelliseksi. Eri mieltä7

    Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä7Hintojen sääntely ei oikein kuulu keinovalikoimaan markkinataloudessa. Asumiskustannusten nousun hillitsemiseen on käytännössä käytettävä muita keinoja kuin vuokrien sääntelyä. Sosiaalinen asuntotuotanto ja asumistuki lienevät keinovalikoimassa käytössä.Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti eri mieltä8

    Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Epävarma8Se, onko vähennys *tehokas* riippuu siitä mihin sitä verrataan, mitä se maksaa ja miten suuri sen harmaata taloutta vähentävä vaikutus on. Käsitykseni mukaan näistä asioista tiedetään varsin vähän. Kotitalousvähennys saattaa siirtää harmaan talouden painopistettä muihin toimintoihin.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

    Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä8“Välttämätön“ on aika vahva ilmaus, mutta pääomatulon verotusta on tulevaisuudessa syytä kiristää jos suurempi osa kansantulosta koituu pääomalle, jos laaja-alaista kohtuullista elintasoa halutaan ylläpitää. Eri mieltä7

    Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Ei mielipidettäTiedossani ei ole, että perintöveron vaikutuksia talouskasvuun (suhteessa muiden verojen talouskasvuvaikutukset) oltaisiin tutkittu.Samaa mieltä7