Tuomas Kosonen
Tutkimusprofessori
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
- Kotisivu
- @tuomaskoson
- Liittynyt 17.11.2017
Vastaukset
Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Tällainen voisi olla kiinnostava harjoitus lisämittarina kuvaamaan myös luonnon tilan kehitystä. Mittaamiseen liittyy aika paljon epävarmuuksia. En sotkisi nykyisiä mittareita tällä vaan tekisin uuden nykyisten rinnalle. | Samaa mieltä | 7 |
Luontokatoa on tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 2 | Epävarma | 6 |
Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Ensinnäkin kustannus-hyötyanalyysi kannattaisi aina tehdä investointien kohdalla. Toiseksi päästöjen vähentäminen on sen verran yleinen teema kaikissa poliittisissa puheissa ja ohjelmissa, että sen pitäisi näkyä myös teoissa, mukaan lukien siinä että miten investointeja tehdään. Toki joissain invstoinneissa ympäristötekijät eivät ole merkittävässä asemassa suhteessa muihin kustannus-hyötyanalyysin tekijöihin. Esim investoinneissa osaamiseen (koulutus) osaamisen kehittäminen on tärkeintä, eikä kaikki tulevaisuuden opiskelijat voi suuntautua ympäristöalalle, vaikka on hyvä huomioida että esim vihreän teknologian osaamista on riittävästi. Sen sijaan rakentamisessa ja liikenteessä olisi erittäin tärkeää huomioida ympäristötavoitteet.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kuntani hankinnoissa tulisi ottaa huomioon ilmastokriteerit.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | On varmasti tärkeää miettiä kaikissa julkisen vallan toimissa että myös ilmastoasiat tulee huomioitua, jotta mihinkään päästötavoitteisiin voitaisiin päästä. Samalla on tärkeää, että pidetään kiinni myös kilpailutuksesta ja hankinnan tehokkuudesta sekä palveluiden laadukkaasta toteutuksesta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Melko tilannekohtaista milloin yksityistämisestä on esimerkiksi tehokkuushyötyä eli saadaan samanlaatuisia palveluita pienemmällä kustannuksella. Silloin kun laatu koostuu työntekijöiden palkasta eli siitä että on tarpeeksi väkeä palveluissa töissä, ei yksityistämisestä suoraviivaisesti seuraa mainittua tehokkuusetua. Jos palvelu kilpailutetaan halvemmaksi, tällöin voi seurata palvelun laadun heikkeneminen. Eli tämäkin on viime kädessä aika poliittinen valinta, halutaanko käyttää verotuloin kerättyä rahaa laadukkaisiin palveluihin vai ei.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Kuntaveron muuttaminen nykyisestä progressiiviseksi tarkoittaisi että kuntaveroa voitaisiin kerätä pienemmällä veroprosentilla pienituloisilta ja suuremmalla prosentilla suurituloisilta kuin nykyään. Tähän liittyy ilmeisen poliittisia kysymyksiä tulojen uudelleenjaosta, joka lisääntyisi. En ota tässä poliittisiin näkökohtiin kantaa. Taloudellisia rajoitteita tälle voisi syntyä jos esimerkiksi suurituloiset muuttaisivat suuremman veroporsentin kunnista pienemmän veroprosentin kuntiin. Jos kysymys on vain kotikunnan vaihtamisesta ja erot veroasteissa hyvin suurituloisille muodostuisivat suureksi, voisi tämä todellisesti asettaa kuntaveron progressiolle rajoitteita. Hyvä taloudellinen vaikutus sen sijaan tulisi sitä kautta, että nykyään pienituloisimmatkin maksavat samaa kuntaveroprosenttia kuin muut. Yhdessä tuloihin sidotun sosiaaliturvan kanssa tästä voi syntyä heikkoja kannustimia työhön osallistumisen kannalta. Siten alempi vero heille saattaisi parantaa työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat asuntojen hintoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Eri mieltä | 7 |
Kiinteistöverot (rakennus ja maapohja) nostavat vuokria.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Epävarma | 7 |
Maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Taloustieteessä pidetään yleisesti maapohjaan sidottua verotusta tehokkaana, koska se ei aiheuta käyttäytymisvaikutuksia, koska maapohja ei muutu veron myötä. Siten verotuksen painopisteen siirtäminen tähän pohjaan voisi olla verotuksen tehokkuustappioita minimoivaa. Verotuksen tehtävä on myös uudelleenjakaa tuloja, ja se on edelleen kätevintä tehdä tuloverotuksen avulla, joten kaikkea veropohjaa ei kuitenkaan voi kiinteistöverotuksella hoitaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Viime kädessä kysymys on poliittinen eikä taloustieteellinen. Voi kuitenkin todeta, että julkinen talous on epätasapainossa pääasiassa siksi että tuloverotusta on alennettu pienissä erissä mutta pitkäkestoisesti lähtien 1990-luvulta. Jos siis nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion puitteissa halutaan pitkällä aikavälillä julkinen talous tasapainoon, tarkoittaa se väistämättä verojen kiristämistä. Toinen vaihtoehto on tietysti purkaa hyvinvointivaltiota, eli heikentää sairaanhoitoa tai koulutusta ja muita palveluita mitä julkinen sektori nykyään tarjoaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Julkisia menoja on Suomessa jo leikattu aika paljon. Nyt puhutaan siitä, pitäisikö esimerkiksi terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen tai koulutukseen panostaa aiempaa enemmän. Lisää hoitajia tai suurempi palkka. Näiden vaatimusten kanssa ei ole sopusoinnussa menojen leikkaus, ne päinvastoin lisäisivät julkisia menoja. Pitäisi siis päättää mitä halutaan. Veronmaksajien etu ei ole turhat julkiset menot, mutta onko hyvinvointivaltion suuret menot turhia palveluita? Mitä menojen suhteen halutaan tehdä liittyy poliittisiin preferensseihin, mutta tulonsiirtojen tai palvelujen leikkausten todelliset vaikutukset on tässä hyvä tunnistaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Pandemian aiheuttaman taloustaantuman kesto on epävarma, joten vaatimus sopeuttamisen aikaisesta aloittamisesta tuntuu myöskin hankalalta. Jos ajatellaan miten Suomen talous selviää parhaiten taantumasta, siihen auttaa että ensin tarjotaan hätäapua rajoitustoimista kärsiville yrityksille ja työttömäksi jääneille. Sen jälkeen talouden kasvua siivittäisi elvytys julkisin varoin. Sopeutus tulee väistämättä vastaan, mutta liian aikaisin tehtynä se jarruttaisi talouskavua. Julkinen talous tulisi olla pitkällä aikavälillä tasapainossa, mutta tämä pitää erottaa suhdannevaihteluita korjaavasta talouspolitiikasta. Jos poliittisesti halutaan pitää julkinen velka pienenä ja rajoittaa Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Asiaan liittyy se, että jos nyt toimintaa rahoitetaan kuntien toimesta (tosin valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu), olisi rahoituksen siirtäminen valtion budjettiin kohti paljon keskitetympää mallia. Tämä voi lisätä tehokkuutta, mutta on aika epävarmaa. Kuntien rahoitusmallissa voi olla perusteluna, että kunta päättää mihin toimintaan rajalliset resurssinsa käyttävät, ja tämä voi kaanustaa tehostamaan toimintaa verrattuna tilanteeseen jossa valtio vastaa rahoituksesta. Jos toiminta siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi, loogisesti silloin siirtyisi rahoituskin sinne. Mutta jos terveyspalvelut pitää kuitenkin lakisääteisesti tietyllä standardilla järjestää, voi tehostamisvara olla varsin suppea joka tapauksessa. Jos rahoitus on hyvinvointialueilla syntyy myös ylimääräinen hallinnollinen porras kun verot pitää jotenkin kerätä. Veroaste ei välttämättä nouse jos kuntaverot vastaavasti alenevat.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 2 | Eri mieltä | 6 |
Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 7 | Autoveroprosentti riippuu auton CO2 päästöistä. Autoveron poisto aiheuttaisi sen, että ihmiset ostaisivat kyllä hanakammin uusia autoja ja voisivat luopua kokonaan kaikista vanhimmista autoista. Samalla kuitenkin erityisesti halvemmaksi tulisivat paljon päästävät uudet autot kuten citymaasturit. Siten tämä toimnepide johtaisi siihen, että kokonaisuudessaan päästöt autokannassa voisivat jopa lisääntyä. Eri asia on, että jos autoveron auton arvoon sidotusta osasta luovutaan ja perustetaan uusi vero pelkästään CO2 päästöihin, tällöin autokanta voisi uudistua ja silti pitää päästöt kurissa. Mutta silloin taas valtion verotulot laskevat.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Fossiilisten polttoaineiden verotus, joka ohjaa oikeaan suuntaan. Esim liikenteen osalta se ei kuitenkaan ole ainoa keino mitä voi tehdä. Aiheesta ei ole kovin paljon luotettavia tutkimustuloksia, mutta viitteitä siihen on, että kun polttoaine on kalliimpaa ihmiset ostavat autoja, jotka kuluttavat vähemmän polttoainetta ja mahdollisesti ajavat autoillaan vähemmän. Nämä reaktiot voivat olla kuitenkin sen verran pieniä, että vero pitäisi olla todella suuri että ympäristötavoitteisiin päästäisiin, eikä se ole poliittisesti realistista. Sen takia muita kannusteita ja säätelyä tarvitaan rinnalle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Näkisin tällaisen kilometriveron olevan enemmänkin autoverolle vaihtoehtoisena järjestelmänä, enkä pidä järkevänä ajatuksena hallinnollisesti erittäin helpon ja vakiintuneen polttoaineveron poistoa. Eli joku tällainen järjestelmä voi olla kannatettava riippuen sen yksityiskohdista, mutta ei polttoaineveroa korvaamaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Romutuspalkkio näyttäisi johtavan siihen, että autoja sen turvin romutetaan enemmän. Mutta sitä pitäisi tutkia enemmän mitä tämä tekisi autokannan kokonaisuudessa tarkasteltuna. Onko romutetut autot esimerkiksi sellaisia jotka olisivat olleet liikenteessä ilman romutuspalkkiota, kuinka pitkään ja paljonko niillä olisi ajettu?Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Talouspolitiikan tärkein tehtävä tällä hetkellä on ehkäistä työttömyyden kasvua, konkursseja ja tuotantorakenteen tuhoutumista välittämättä julkisen talouden alijäämän kasvusta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Julkisen talouden alijäämän kasvua ei voi loputtomiin jatkaa, mutta olen sitä mieltä, että nykyinen tilapäiseen tarpeeseen velanotto on perusteltua, ja varaa on ottaa enemmänkin velkaa talouskriisin hätäapuhoidoksi. | Samaa mieltä | 7 |
Koronakriisi on jatkunut jo niin pitkään, että sillä on väistämättä pidempiaikaisia tuotantopotentiaalia alentavia vaikutuksia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | On selvää, että koronapandemia haittaa taloutta vielä pitkälle ensi vuoden puolella. Siten ei ole nähtävissä nopeaa nousua taloudessa pandemiaa edeltävälle tasolle, niin kuin monet vielä keväällä toivoivat. Kuitenkin kysymys on siitä kuinka pitkään tämä jatkuu, ja on mahdollista että lopulta tuotantopotentiaali palaa aiemmalle kasvu-uralle, joskin epävarmaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Nykyisen hallituksen esittämä sote-rahoitusmalli, jossa hyvinvointialueiden saama rahoitus määräytyy pääosin palvelutarvekertoimen mukaan, on tarkoituksenmukainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 2 | Epävarma | 7 |
Suomeen on syytä säätää minimipalkkalaki, mikäli useampi ala irtautuu metsäteollisuuden tapaan liittokohtaisesta työehtosopimusmenettelystä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Mielestäni Suomessa voisi olla selkeämpi minimipalkkalaki joka koskisi tilanteita, joissa työehtosopimukset eivät päde edes yleissitovuuden kautta. Noin 10% työvoimasta on tällaisessa työssä. Silloin laki sanoo aika epämääräisesti että työstä pitää saada kohtuullista palkkaa, ja mielestäni tällöin voisi olla joku selkeä, mahdollisesti alakohtainen euroraja mainittu. Jos useampi ala irtautuu liittokohtaisista neuvotteluista, näitä tilanteita voi toki tulla lisää, mutta mitä alojen irtautumisen suhteen tai sen seurauksena tapahtuu on erittäin epävarmaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 7 | On hyvin epävarmaa muuttaako koronakriisi merkittävästi työelämää tilanteessa jossa pandemiasta on päästy eroon, vai palaako työelämä ja talouden tuotantotavat ennalleen. On mahdollista että esimerkiksi virtuaaliset sovellukset tulevat koronakriisin tuoman pakon edessä tutummiksi, ja tämä muuttaa myös yritysten toimintatapaa jotenkin. Ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä että vaikka toimintatapa hiukan muuttuisi, se johtaisi suureen harppaukseen tuottavuudessa. Jos olisi ilmeisiä tapoja yrityksille hyödyntää digitaalista teknologiaa tavalla joka parantaisi paljon tuottavuutta, olisi uskottavaa että yritykset olisivat jo ennen koronakriisiä ottaneet tällaisia teknologioita käyttöönsä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Päivittäisen säännöllisen työajan lyhentäminen lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla on hyvä tapa ohjata työaikojen kehitystä Suomessa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Lainsäädännöllä ja työehtosopimuksilla varmasti säädellään työaikaa parhaiten Suomessa. Kysymys kuitenkin sisälsi myös ajatuksen siitä, että työaikaa pitäisi lyhentää. Tästä osasta olen hiukan eri mieltä nykyisessä tilanteessa. Työajan lyhentämisen mielekkyys liittyy kaukaisen tulevaisuuden kuviin, joissa työn teon välttämättömyys olisi teknologisen kehityksen myötä vähentynyt kansantaloudessa. Silloin voi olla mielekästä lyhentää työaikaa, mutta on hyvin epävarmaa toteutuuko tuollainen skenaario koskaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 3 | Toimenpidekokonaisuudessa pyritään tekemään nopeasti uusia asioita, kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen jo syksyllä. Siinä mielessä käytännön rajoitukset huomioiden lähdetään rivakasti liikkeelle, mikä on hyvä. Koska emme tiedä miten taloudessa vaikutukset etenevät, on vaikea sanoa miten ja missä vaiheessa jatkossa elvytystä esim kannattaisi tehdä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Koronakriisi aiheuttaa melko syvän loven talouteen ja tämän hetkisen tiedon valossa sitä paikkaamaan tarvitaan tämän mittaluokan lisätalousarvio. | Samaa mieltä | 6 |
Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Lisätalousarviossa on kannatettavia elementtejä kuten korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys. Myös panostukset rakentamiseen ja teihin ovat sinällään klassista elvyttämistä. Näissä olisi kuitenkin hyvä miettiä sitäkin, että lisärahalla saatava infrastruktuuri on todella talouden kannalta tarpeen, jolloin se parantaisi talouden toiminnan edellytyksiä myös senkin jälkeen kun itse työurakka on tehty. Ihan kaikkia hankkeita ei ehkä tätä kautta ole perusteltavissa. Pidemmän aikavälin työllisyyttä olisi myös voinut tukea enemmänkin parantamalla esimerkiksi työvoimatoimistojen resursseja ja toimintaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Koronavirusepidemian hillitsemiseksi on tehtävä toimenpiteitä, jotka antavat normaalia huomattavasti suuremman roolin julkiselle sektorille. Ei ole kuitenkaan selvää miksi tällaisia toimia tai julkisen sektorin roolia pitäisi jatkaa kun epidemiasta on selvitty. Jos kysymys koskee epidemian jälkeistä aikaa, ei mielestäni siinä ole välttämättä syytä hillitä markkinamekanismeja. Toki valtion varmaan pitää jatkaa työttömien ja yritysten tukemista ja rahoittaa näitä toimenpiteitä mahdollisesti esimerkiksi nykyistä kireämmällä verotuksella, mutta tämä ei itsessään ole markkinamekanismien rajoittamista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 3 | Vastaus on hyvin epävarma, koska epidemiaa hillitsemaan pyrkiviä mutta normaalia talouden toimintaa rajoittavien toimien kesto ei ole tiedossa. Jos toimenpiteiden kesto rajoittuisi kuukaudesta kahteen ja yrityksiä suojataan konkurssilta voisi paluu taantumasta olla nopea. Tämän hetkisen tiedon valossa toimenpiteitä kuitenkin jatketaan jonkun aikaa, eikä ole ollenkaan selvää milloin niistä luovutaan. Toimenpiteet aiheuttavat jo nyt monelle yritykselle vaikeuksia. Jos toimenpiteet jatkuvat pidempään, yrityksiä voi mennä joukoittain konkurssiin niihin kohdistettavista tukitoimista huolimatta, ja tämän seurauksena on pidempikestoinen talouden taantuma. Kun yritykset menevät konkurssiin, ei niiden työntekijöillä ole työpaikkaa mihin palata ja sen takia taantuma kestää pidempään. Uusien yritysten perustaminen ja työpaikkojen ja asiakassuhteiden syntyminen kestää pidempään.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Kysymys on asetettu poliittisesti, en ota kantaa siihen mitä hallituksen tulisi tehdä poliittisten tavoitteiden kohdalla. Mutta vastaan talouden osalta, että vaikuttaa selvältä että tilanne on sen verran nopeasti muuttunut huonompaan suuntaan, että hallituskauden alussa tehty tilannekuva taloudesta ja työllisyydestä ei enää päde. Siten aiempaan tilannekuvaan sidottuja toimia tai tavoitteita on hyvä päivittää myös.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Talouteen vaikuttaa negatiivisesti jos yrityksiä menee paljon konkurssiin tilanteen takia. Ikävä, mutta pienempi häiriö, on tilanteessa jossa yritysten pitää lomauttaa henkilöstöä mutta tilanteen palautuessa ovat vielä pystyssä ja työntekijät voivat siten palata töihin. Yritysten tukeminen siis varmasti auttaa niitä pysymään pystyssä. Samalla olisi hyvä muistaa tukea niitä työntekijöitä, jotka ovat tilanteen takia lomautettuja tai menettävät työnsä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 4 | Finanssipolitiikan koordinaatio yhteisen rahapolitiikan tueksi on yksi mahdollinen tie. Siinä on ongelmia, koska Euromaat ovat aika erilaisia julkisen talouden osalta keskenään. On siis melko avoin kysymys minkälaiseksi tämä koordinaatio muodostuisi käytännössä, joten kysymykseen on aika vaikea vastata.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | “Huolissaan“ ei ole oikein taloustieteellinen termi. Valtiot voivat tällä hetkellä ottaa melko matalilla koroilla velkaa, joten sitä ei tarvitse kaikin keinoin välttää. Tilanteen mukainen velan kuittaus rahan lisäämisellä johtaa kuitenkin jossain ääriskenaariossa hallitsemattomaan inflaatioon eikä tällainen skenaario ole suositeltavaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Tämä keino pitkällä aikavälillä ohjaisi iäkkäämpiä työikäisiä ihmisiä pyrkimään pysymään työelämässä pidempään. Tässä ryhmässä on suhteellisen paljon työttömiä ja työelämän ulkopuolella. Edellisen kysymyksen vastauksessa mainittu alhainen reagointi pätee kuitenkin myös tähän, eli tällä keinolla yksinään ei tule suurta lisäystä työllisyysasteeseen. Mutta yhdistettynä nykyistä laajempaan työttömien uudelleenkoulutukseen ja ohjaukseen tämä voisi toimia. Lisäksi pitää huolehtia sosiaaliturvan riittävästä tasosta niille jotka eivät kaikista toimista huolimatta työllisty, että kurjuus ei tällaisten toimien takia lisäänny.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Valtion velan alhainen korko voi puolustaa sitä, että lyhytaikaisesti otetaan velkaa johonkin hyvin perusteltuun, esim investointi, tavoitteeseen. Mutta pysyvästi liian korkea velanotto johtaa ongelmiin, kuten korkeisiin velan korkoihin. Parempi tasapainottaa julkisen sektorin budjetti muulla keinoin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 10 | Valtion budjetti on sidottu epärealistisen korkeaan talouskasvutavoitteeseen, johon liittyy korkea työllisyys. Budjetin saisi tasapainoon joko ottamalla lisää velkaa (mikä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää), leikkaamalla menoja tai korottamallla tuloja, eli veroja. Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Puhtoisessa teoriamaailmassa tämä olis järkevää. Käytännössä hieman epäilyttää, että jos tulojen korvamerkitseminen lopetetaan, löydetäänkö tulojen käyttökohteille vastaavasti valtion budjetista rahoitusta korvaamaan pelitulojen tuomaa rahoitusta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Valtion rahapelimonopoli on tehokas keino hillitä pelaamisen haittoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Se hillitseekö monopoli pelihaittoja riippuu siitä, mikä on vaihtoehtoinen maalimantila. Jos pelaamista ei rajoitettaisi tai säänneltäisi millään tavalla, varmasti monopoli hillitsee haittoja suhteessa tällaiseen maailmantilaan. Toisaalta monopolilla on sekä tavoite kerätä tuloja että hillitä haittoja, mitkä ovat keskenään ristiriidassa. Näin ollen monopoli ei ole välttämätttä tehokas tapa juuri pelaamisen haittojen hillitsemiseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Nykyisellään talouskasvu edellyttää myös materiaalisen kulutuksen kasvamista. Teoriassa on kuitenkin mahdollista, että kulutus siirtyy yhä enemmän palveluihin ja esimerkiksi digitaalisiin tuotteisiin, joihin ei liity samalla tavalla ympäristöhuolia. Myös tuotanto voi tehostua. Empiirisesti on vaikea sanoa missä määrin tämä on mahdollista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Energiaveron palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta on tehokas keino hiilioksidipäästöjen vähentämiseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 2 | Samaa mieltä | 7 |
Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Epävarma
| 7 | Ennustaminen 25 vuoden päähän on vaikeaa. On mahdollista, että työn tuottavuus kasvaa. Toisaalta nykyiset trendit osoittavat myös, että matalan tuottavuuden työllisyys lisääntyy. Joka tapauksessa pelkällä yleisen työn tuottavuuden kasvulla ei saavuteta työnajan lyhentämistä ilman että ratkaistaan miten jaetaan tuottoa korkean ja matalan tuottavuuden työn välillä. Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 | ||||
Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Epävarma
| 7 | Tämä riippuu aika paljon siitä, haluavatko kansalaiset tehdä nelipäiväistä työviikkoa. Osa varmasti haluaa. Heille tämä lisäisi hyvinvointia. Osa kuitenkin haluaa tehdä enemmän töitä, ja heille pakottaminen neljän päivän työviikkoon vähentäisi hyvinvointia. Rajoitteeksi näille muodostuu edellisen kysymyksen tilanne siitä, vähentääkö tällainen liikaa työn tuottavuutta. Lisäksi on kansainvälinen kysymys siitä miten työviikot kehittyvät muualla. Jos Suomi aioana Pohjolan maana tekisi näin, saattaisi kansainvälisille yrityksille tulla ongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 | ||||
Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Julkisen talouden saa tasapainoon myös julkisyhteisöjen tuloja lisäämällä. Tämä pitäisi nähdä symmetrisenä keinona menojen leikkaamisen kanssa. Kummastakin voi tehdä kustannus-hyötyarvion, joka valtion tulojen lisäämisen tapauksessa ei osoita suurta hyvinvointitappiota, kunhan se tehdään järkevästi. Viime kädessä kyse on poliittisista preferensseistä, keihin sopeutuksen halutaan kohdistuvan. Siten väite, että julkisen talouden heikkeneminen perustelisi automaattisesti menojen leikkauksen ei pidä paikkaansa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Tilanteessa, jossa talous vielä kasvaa pitäisi olla mahdollista tehdä ylijäämäisiä budjetteja ilman epävarmoja työllisyyden kasvulukujakin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä esimerkiksi että menoja tulisi leikata. | Epävarma | 7 |
Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Valtion omaisuuden myyminen tulisi perustaa ajatukseen paljon omistus tuottaa valtiolle, paljon siitä on kustannuksia valtiolle ja paljon omaisuudesta saa valtiolle tuloja myymällä nyt (vs myöhemmin). Koulutuksen ja tutkimuksen rahoittaminen on tärkeää, sitä tulisi kasvattaa, ja sen rahoitus pitäisi hoitaa perinteisemmillä ja rakenteellisesti vakaammilla keinoilla kuin valtion omaisuuden myyminen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Sama vastaus kuin yllä, riippumatta heikkeneekö julkisen talouden tasapaino suhdanteiden tai riittämättömien toimien seurauksena, heikentyneestä tilanteesta ei automaattisesti seuraa tarve leikata, kun voi myös lisätä tuloja.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti eri mieltä
| 10 | Yleistä arvonlisäverokantaa ei kannattaisi alentaa, koska Benzarti, Carloni, Harju ja Kosonen (2018) tutkimuksen mukaan tämä ei alentaisi hintoja, mutta lisäisi yritysten voittoja. Sen lisäksi arvonlisäverojen eriyttäminen tuotteiden välillä ei ole kovin helppoa annettuna EU direktiivit. Niiden mukaan tuotteilla pitää olla yksi pääkanta ja voi olla kaksi alennettua kantaa. Lisäksi säädellään mitkä tuotteet voivat olla alennetuilla kannoilla. On myöskin epäselvää olisiko arvonlisäverojen tuoma pieni hintaero riittämään ohjaamaan kulutusta ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Jos näin ei kävisi, lisääntyisi tässä uudistuksessa pelkästään hallinnolliset kustannukset roimasti. Tutkimuksen mukaan ympäristöverotus voi ohjata kulutusta, mutta silloin tarvitaan suurempia kannusteita valmisteverotuksen muodossa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 | ||||
Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 6 | Samaa mieltä | 7 | |||||
Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 6 | Sopimukseton Brexit olisi sekä Britannian että EU:hun jäljelle jäävien maiden kannalta huono asia. Paul Krugman on tosin argumentoinut, että tässä on kyse lyhyen aikavälin vaikutuksista, ja maat ovat ennenkin pärjänneet ilman vastaavia kansainväliseen kauppaan liittyviä järjestelyitä. Mutta jos lyhyt aikaväli on vuosia ja sen aikana tulee syvä lovi talouskasvuun, ei tämä ole kenellekään osapuolelle hyvä asia ja täysin vältettävissä. Tietysti on empiirinen kysymys että kuinka paljon tarkkaan ottaen tämä vaikuttaisi juuri Suomeen, ja melko hankala vastata sen takia että on epävarmaa miten paljon kansainvälistä kauppaa, joka nyt suuntautuu Suomesta jonkun ketjun kautta Britanniaan, korvautuisi muulla kaupalla ja kuinka nopeasti. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Kansainväliset tutkimukset tukevat ajatusta, että yhtiöiden kohtaamat veronkorotukset näkyvät työntekijöiden palkoissa. Näyttö ei ole super vahvaa juuri yhteisöveron kohdalla, hankala kohde tutkia. | Samaa mieltä | 7 |
Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Työllisyysaste ei ole juuri missään maassa 80 %:n tasolla. Jos työlliyysaste tuolle tasolle nousisi, olisi se Suomelle hyvä. Mutta työllisyysasteen nostaminen väkisin paljon korkeammalle tasolle kuin mihin se helposti talouden rakenteiden myötä asettuu voi tarkoittaa erittäin rankkoja toimenpiteitä. Esimerkiksi työttömyystukien merkittävää alentamista ja muuta “keppipolitiikkaa“. Tällöin kansalaisten hyvinvointi alenisi merkittävästi. Siten ei ole mielekästä tavoitella epärealistisen korkeita työllisyyslukuja itseisarvoltaan, vaan eri vaihtoehtoja pitäisi tarkastella nimenomaan kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta. Jos vaihtoehtoina on yhteiskunnan turvaverkon purkaminen tai veroasteiden (maltillinen) nosto, moni saattaisi valita veroasteiden noston, koska se vähentäisi vähemmän kansalaisten hyvinvointia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Yleisesti ottaen kestävyysvaje voi olla yksi hyödyllinen työkalu hahmottamaan tulevia julkisen sektorin menopaineita. Suomessa tämä yksi luku on kuitenkin saanut aivan suhteettoman paljon huomiota. Kestävyysvajelaskelma on erittäin epävarma ja siihen sisältyy monia oletuksia. Viimeaikainen keskustelu korkolaskelmista myös osoittaa, että ehkä aina näitä oletuksia ei ole valittu neutraalisti vaan pikemminkin varovaisesta laidasta, jolloin kestävyyvajelaskelma osoittaa jonkinlaista negatiivista skenaariota siitä mitä voisi tapahtua. Kestävyysvajelaskelma viedään melko pitkälle, mikä asemaan on periaattellisesti hyvä, mutta pitkälle viedyt laskelmat ovat hyvin epävarmoja. Laskelmasta pitäisi julkaista jonkinlainen eri oletuksien herkkyyttä kuvaava “viuhka“ samaan tapaan kuin esimerkiksi maapallon keskimääräisen lämpötilan ennusteesta tehdään. Ei pitäisi tuijottaa vain yhtä laskelmaa, vaan laajasti miettiä julkisen talouden tasapainottamisen vaihtoehtoja finanssi- ja veropolitiikkoineen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti samaa mieltä
| 6 | Poliittisia näkemyksiä voi olla monen suuntaisia ja rahapolitiikkaa voisi käyttää myös opportunistisesti hyväksi. Hyvä siis jos näin ei helposti pääse tapahtumaan. | Vahvasti samaa mieltä | 8 | ||||
Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 5 | Ainahan on hienoa, jos suomalainen johtaja saa Suomelle näkyvyyttä. Mutta Euroopan keskuspankin linjaukset eivät tule olla maakohtaisia tai vaikuttuneita yhden maan tilanteista. | Epävarma | 7 | ||||
Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 6 | Hyvä aina kertoa näkemyksistä, mutta uuden tietämyksen tai tilanteen valossa on pystyttävä myös vaihtamaan näkemystä. | Samaa mieltä | 7 | ||||
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Jätän tähän varauksen, että yhteiskunnan ylisukupolvista tulonjakoa määrittävä ajatus voi ajan saatossa muuttua, jolloin voidaan poiketa yllä kuvatusta hintaindeksisäännöstä. Tällainen muutos tulisi kuitenkin ilmetä yhteiskunnassa laajemmin, eikä esimerkiksi vain nykyisten eläkeläisten mielipiteissä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Periaatteessa, jos työeläkejärjestelmässä ja sen varojen sijoittamisessa ei markkinoiden toiminnassa ole mitään tehottomuutta, voi toiminnan allokoida yksityisille. Tässä markkinoiden puutteita voi olla kilpailun vähäisyys ja valtion käyttämä valta joka asettaa yksityisille yrityksille oikeuden sijoittaa julkisen vallan asettaman veron luonteisen säännön johdosta kerättyjä varoja. Yrityksiä on harvalukuinen joukko eli kilpailu on vähäistä. Tällainen järjestelmä voi tuottaa tehokkaampaa toimintaa kuin keskitetty, jos lukuisilla yksityisillä toimijoilla on tietoa markkinoiden erityispiirteistä tai kilpailu ohjaa tehokkaasti etsimään tuottavia sijoituskohteita. Jos taas kilpailua on liian vähän, on huolena että yhtiöt hyödyntävät asemaansa ja käärivät suuria voittoja. Asiaan vaikuttaisi myös aika paljon se, miten keskitetty järjestelmä olisi organisoitu ja miten sen toimijoiden kannustinjärjestelmät asetettu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Ilmastonmuutoksen rajoittamisessa on kyseessä klassiset ulkoishaitat, joiden kustannuksia eri talouden toimijat eivät sisäistä omaa käyttyätytmiseensä. Siten, jos näitä haittoja halutaa rajoittaa, tarvitaan julkisen vallan toimia. Näitä ovat muiden muassa verot ja päästöjen rajoittaminen. Keinojen suhteen tutkimus on erimielistä siitä mikä keino olisi tehokkainta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 9 |
Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Suomen talouden tilanne on noususuhdanteinen. Pitkään tätä ennen näin ei ollut. Huonoissa suhdanteissa kaikille kävi selväksi julkisen talouden huono tilanne. Toisaalta ei ollut selvää miten huonosta julkisen taluden tasapainosta päästäisiin parempaan ja tilanteesee vaikutti Euroopan Komission (tai Euroopa Union kanssa sovitut) säännöt julkisen talouden tasapainosta.Jos siis laskusuhdanteessa ei voi kiristää julkisen talouden asemaa, milloin sitten? Nykyinen finanssipolitiikka löysyydessään on lyhytjänteistä ja tulee vastaan tulevissa laskusuhdanteissa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Päästötavoitteet eivät näytä toteutuvan nykyisillä menetelmillä. | Samaa mieltä | 8 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | On kuitenkin mietittävä eurolaueen maita, joissa talous ei kasva niin voimakkaasti. | Samaa mieltä | 6 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Teoriassa irtisanomisen helpottaminen voi parantaa työllisyyttä sitä kautta, että yritykset uskaltavat aiempaa helpommin palkata uusia työntekijöitä tietäessään että tarvittaessa työntekijät voi irtisanoa helpommin. Eli irtisanomisen helpottaminen vähentää rekrytoimisen riskejä teoriassa. Empiirisesti tämän teoreettisen vaikutuksen voimakkuudesta ei ole kuitenkaan tietääkseni luotettavaa näyttöä. Siksi tämänkaltaisia toimenpiteitä pitäisi tarkkaan harkita. Vastapuolena saattaa tapahtua myös niin, että yritykset irtisanovat aiempaa enemmän työntekijöitä sen tultua helpommaksi, mikä ei tietenkään paranna työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Tuottavuuden mahdollinen kasvu on vielä epävarmemmalla pohjalla kuin yllä mainittu työllisyyden kasvu. Irtisanomisen helpottaminen ei suoraan vähennä yritysten kustannuksia muulloin kuin mahdollisesti irtisanomistilanteissa käytettävien pakettien tai hallinnollisten kustannusten kautta. Nämä ovat kuitenkin normaalitilanteessa keskimäärin pieniä muutoksia. Irtisanomisen helpottaminen voisi kuitenkin parantaa tuottavuutta, jos yritykset hankkiutuvat sen seurauksena vähemmän tuottavista työntekijöistä eroon ja palkkaavat tilalle tuottavampia työntekijöitä. Siten tuottavuuden kasvu riippuu juuri siitä vaikuttaako irtisanomisen helpottaminen yritysten rekrytointipolitiikkaan, mistä on vähän luotettavaa empiiristä näyttöä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Teoreettisesti työttömien aktivointi muun muassa patistamalla aktiivisempaan työnhakuun voi nopeuttaa heidän työllistymistään. Empiirisesti tähän liittyy sellaisia epävarmuuksia, että työttömät hakisivat joka tapauksessa jo sellaisia töitä joita haluavat ja että jos haluaa kiertää tätä sääntöä voi hakea työpaikkoja joita ei kuitenkaan saa, ja täyttää näin tämän ehdon. Sääntö tekee työttömyysturvalla elämisestä epämiellyttävämpää, joten se voi johtaa työttömien aiempaa suurempaan pyrkimykseen hankkia töitä. Tätä mahdollista vaikutusta pitäisi miettiä sitä vastaan kuinka paljon työttömien hyvinvointi vähenee kun työttömyysturvalla eläminen on epämiellyttävämpää. Sääntö rankaisee sellaisia työttömiä jotka aidosti pyrkivät työllistymään, mutta eivät saa töitä. Empiirinen tutkimustieto juuri tämänkaltaisen työttömien aktivointitoimien vaikutuksista on hajanaista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 5 |
Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Epävarma | 6 |
Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | En ole varma tarveharkinnan poistamisesta kaikissa tapauksissa, mutta tarveharkinnan keventämistä tai nopeuttamista tulisi harkita. Nykyiset säännöt luovat liian helposti tilanteita, joissa henkilö tulee maahan tietystä syystä, kouluttautuu tai muusta syystä haluaisi tehdä jotain muuta tuottavaa työtä, eikä voi tarveharkinnan estäessä. Tämä ei ole eduksi työvoiman tarjonnalle Suomessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Tutkimustiedon valossa on mahdoton sanoa onko Suomen viime aikojen vahva työllisyyskehitys jonkin yksittäisen toimen johdosta tapahunut tai missä määrin näin on. Suomen talouden vahvaan tilaan on varmasti myös vaikuttanut maailmantalouden kasvu. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Tarvittaisiin myös lisää empiiristä tietoa Suomen kustannuskilpailukyvyn todellisesta kehityksestä mittarilla joka ei ole herkkä yritysten tuottavuuden kehitykselle, joka on saattanut tapahtua muista syistä kuin kilpailukykysopimus. | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Olen samaa mieltä siitä, että tällä hallituskaudella olisi voinut tehdä enemmän rakenteellisia uudistuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Empiirisen tutkimustiedon valossa on kuitenkin epäselvää miten juuri paikallinen sopiminen tähän vaikuttaisi ja erityisesti mikä on keskitetyn ratkaisun vaihtoehto juuri Suomessa. Kiky-sopimus tai muu keskitetty ratkaisu toisaalta saattaa luoda palkkamalttia, joka voi olla Suomen työllisyydelle keskimäärin hyvä, mutta aiheuttaa jäykkyyksiä talouteen joka voi olla joillekin tietynlaisille yrityksille huono.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Yritystuet voivat joissain tapauksissa edesauttaa yritysten toimintaa ja siten hyödyttää esimerkiksi yritysten työntekijöitä. On kuitenkin syytä epäillä, että monen yritystuen takana ei ole tällaista harkintaa, vaan tuet katoavat yritysten voittoihin niiden toiminnan juuri muuttumatta. Yritystukia tulisikin tarkkaan harkita tapauskohtaisesti ja säilyttää vain sellaisia, joiden ajatellaan todella auttavan esimerkiksi heiveröisiä uusia yrityksiä kasvun tielle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Mielestäni tutkimusnäytön perusteella joistain alennetuista arvonlisäverokannoista voi luopua, sillä ne eivät nosta työllisyyttä, lisää palveluiden tai tuotteiden kysyntää tai alenna harmaata taloutta niin paljon että näillä hyödyillä voisi perustella verotulomenetystä. Verotusta voisi tässä miettiä kokonaisuutena, eikä tuottoneutraliteettia välttämättä käyttää kriteerinä arvonlisäverotuksen sisällä. Myöskin tutkimuksen mukaan nykyisin pääkannalla olevien tuotteiden ja palveluiden alv:n alentaminen ei laskisi kovin paljoa näiden hintoja. Sen sijaan yritysten voitot lisääntyisivät. Tämä on kallista julkisyhteisöille, ja tulisi tarkkaan harkita.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Alv:n alarajaa kannattaa nostaa jos tällä saa vähennettyä yritysten hallinnollisia kustannuksia, ja samalla saa yritykset kasvamaan. Silti pitäisi tietää että uudessa paikassa alv:n alaraja ei aiheuta vastaavia ongelmia kuin nykyisessä. Suomalaisella aineistolla tehty tutkimus (Harju, Matikka ja Rauhanen, 2017) kertoo että alv:n alaraja on kansainvälisesti vertaillen Suomessa melko matala ja arvonlisävelvollisuus todella aiheuttaa kustannuksia. Yritykset reagoivat tähän jäämällä usein alarajan alle. Jos yritykset korkeammalla alv-alarajalla kasvaisivat paljon nykyistä suuremmaksi, olisi se selkeä argumentti alv-alarajan nostamiksi. Tätä ei kuitenkaan tutkimuksen avulla tiedetä. Ei ole selvää pitäisikö alaraja olla nykyistä korkeampi, koska nykyistä korkeammalla tasolla se aiheuttaisi ongelmia uudella paikallaan. Tutkimuksen tulosten valossa on selvää että pienten yritysten alv:n raportoimiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia pitäisi pyrkiä vähentämään. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Julkisen talouden alijäämä ei supistu, vaikka talous kasvaa. Talouskasvun oloissa olisi syytä harkita alijäämän paikkaamista, jotta suhdanteiden kääntyessä heikompaan olisi varaa olla leikkaamatta palveluista. Hallituksen linjaa, että mitään veroja ei voi tarkistaa edes hiukan ylöspäin olisi syytä harkita tässä valossa uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Vähimmäistason alittavien palkkojen työllisyysvaikutuksista on ristiriitaista empiiristä tutkimusnäyttöä. Joidenkin tutkimusten mukaan työllisyysvaikutukset voivat olla melko pieniä. Lisäksi onglemana on substituutiovaikutus: kokonaistyöllisyys ei nouse, vaan työnantajat vain ottavat töihin niitä joiden vähimmäispalkka on normaalia pienempi. Lisäksi jos maahanmuuttajat menettävät työnsä kun heidän vähimmäispalkkansa palaa normaalitasolle, eivätkä työllisty uudelleen, ei tällainen järjestelmä välttämättä olisi edullinen. Toisaalta, jos työkokemuksen ansiosta maahanmuuttajat pääsevät työuraan kiinni myös pidemmällä aikavälillä tai jos kokonaistyöllisyys nousee alempien työnantajakustannuset takia, voisi tällainen olla hyvä järjestelmä. Koska emme tiedä, olisi syytä järjestää tästä kokeilu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 9 | Kysymyksen vastaus riippuu empiirisesti palkkatuen kohtaannosta ja muusta yrityksen käyttäytymisestä. Periaatteessa palkkatuki voi lisätä palkkatuen kohteena olevien työllisyyttä, mutta sen “pätevyys“ riippuu erittäin paljon siitä kuinka paljon palkkatuki maksaa julkiselle sektorille ja kuinka paljon se työllisti sellaisia jotka eivät olisi muutenkin saaneet töitä. Emme tiedä vastauksia näihin kaikkiin empiirisiin kysymyksiin tutkimuksesta, joten en näe muuta vaihtoehtoa kuin olla epävarma.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Toistaiseksi empiirinen evidenssi on viitannut siihen, että vaikka jotkut onnistuttaisiin saamaan pois työmarkkinoilta tai työskentelemään vähemmän, ei muille välttämättä tule lisätyömahdollisuuksia. Eli työllisyys lisääntyy lisäämällä työn tarjontaa eikä päinvastoin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Työttömyysaste riippuu paljonkin siitä miten hyvin työmarkkinat toimivat. Toisaalta mitä tässä tarkoitetaan työmarkkinoiden toimivuudella? Työmarkkinoiden osapuolia ovat henkilöt jotka tarjoavat työvoimaansa ja yritykset jotka kysyvät sitä. Esimerkiksi kohtaanto-ongelmien vuoksi, eli työvoiman kysyntä ja tarjonta ei kohtaa, syntyy työttömyyttä. Näin määriteltynä ehdottomasti kyllä, työttömyys riippuu työmarkkinoiden toimivuudesta. On sitten eri asia miten näihin asioihin voi politiikkatoimilla vaikuttaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | Erityisesti ole epävarma siitä mikä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta. | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 4 | Kysymykseen on vaikea vastata, koska siinä määritelty perustulo on mielestäni mahdoton toteuttaa. Siinä esitetty ajatus siitä, että 560 euroa olisi kaikille, myös työssä käyville tuon suuruisena, ja että se olisi samalla kustannusneutraali tuntuvat mahdottomilta toteuttaa yhtä aikaa. Jos perustulo verotettaisiin pois tai osittain tulojen kasvaessa (jolloin työssäkäyvät eivät saa 560 euroa käteen), voisi tämä jollain tavalla olla kustannusneutraali, mutta tämäkin riippuu paljon siitä mitä tapahtuu muille sosiaalituille. Jos taas muu sosiaaliturva muuttuu jotenkin ennalta määrittelemättömällä tavalla, vaikuttaa se potentiaalisiin työllisyysvaikutuksiin. Yksinkertainen vastaus on myös, että joidenkin ryhmien työllisyyttä perustulo vähenee (kun saa vastikkeetonta turvaa), joiden lisää (kun on helpompi ottaa tilapäisiä töitä vastaan).Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 2 | Kysymys on aika kompleksisesti asetettu, ja epävarmuuteni heijastaa tätä. Taloudellista epätasa-arvoa voi pienentää monella tapaa. Toisaalta eriytetyn tulo- ja pääomaverotulon suurin ongelma saattaa olla taloudellisen epätehokkuuden luominen. Tulonmuunnon myötä toki jotkut suurituloiset pystyvät myös vähentämään heihin kohdistuvaa efektiivistä veroastetta, joten heidän nettoansionsa muodostuvat suuremmiksi. Voi myös olla, että nämä mahdollisuudet ovat yleisempiä parempituloisten keskuudessa. Toisaalta jos nykyisestä järjestelmästä luovuttaisiin, saattaisi samoja ongelmia ilmetä uudessa järjestelmässä, verojärjestelmän asettaminen sopivaksi yrityksille ja palkansaajille ei ole yksinkertainen tehtävä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Omistusasuminen on nykyään Suomessa paljon suositumpaa kuin vuokra-asuminen. Työmarkkinoiden liikkuvuuden näkökulmasta, esimerkiksi, saattaisi olla parempi että asuminen ei olisi niin vahvasti sidottu tiettyyn asuntoon ja paikkaan. Toisaalta on kimurantti empiirinen kysymys miten tämä todella vaikuttaisi asuntomarkkinoiden toimintaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | En usko että elvytysvaikutukset ovat niin suuria, että ne kompensoisivat suorat vaikutukset budjettivajeeseen. | Eri mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Vastaukseni riippuu verohelpotuksen tai tuen muodosta. Pienien yritysten toimintaedellytyksiä voisi helpottaa jollain tavoin. Ylimalkaisesti astetetut yritystuet kuitenkin helposti vain lisäävät yritysten voittoja ilman, että ne johtavat merkittäviin työllisyyslisäyksiin. Silti pienissä yrityksissä on myös kasvun edellytyksiä ja niiden toimintaympäristön pitäisi haitata näitä edellytyksiä mahdollisimman vähän.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Jos vuokra-asuntotarjonta pienenee, luultavasti pitkällä aikavälillä vuokrahinnat vain nousevat. Ruotsissa vuokrasääntely on johtanut erittäin toimimattomiin vuokramarkkinoihin ja kaikenlaisiin lieveilmiöihin. Suomessa ei kannata toistaa samoja virheitä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Kotitalousvähennys saattaa torjua jonkin verran harmaata taloutta, mutta se on myös erittäin kallis järjestelmä. Siten se ei ole tehokas tapa harmaan talouden torjumiseen. | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Robottien verotus kohdistuu tuotannontekijöihin, joita voi liikuttaa paikasta toiseen. Liiallisuuksiin menevä robottivero yhdessä paikassa (Suomessa) voisi siten johtaa tuotannon siirtymiseen muualle, eli veropohja voisi olla vuotava. Sosiaaliturvaa tarvitsee rahoittaa jotenkin, ja jos tulevaisuudessa ihmisten tekemä työ muuttaa luonnetta ja siirtyy osittain robottien tekemäksi tilanne täytyy ratkaista jotenkin. Mutta vastaus ei välttämättä ole juuri robottivero, paikkaan sidottu kulutusvero tai maahan sidottu verotus on todennäköisesti tehokkaampaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Vastaukseni riippuu paljon siitä mitä muita veroja ajatellaan. Jotkut muut verot jotka kohdistuvat hyödykkeisiin joiden tarjonta on erittäin jäykkää, kuten maan tai kiinteistöjen verotus voivat olla talouskasvun kannalta vielä vähemmän haitallisia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |