Vastaukset
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Tutkimustiedon valossa on mahdoton sanoa onko Suomen viime aikojen vahva työllisyyskehitys jonkin yksittäisen toimen johdosta tapahunut tai missä määrin näin on. Suomen talouden vahvaan tilaan on varmasti myös vaikuttanut maailmantalouden kasvu. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Tarvittaisiin myös lisää empiiristä tietoa Suomen kustannuskilpailukyvyn todellisesta kehityksestä mittarilla joka ei ole herkkä yritysten tuottavuuden kehitykselle, joka on saattanut tapahtua muista syistä kuin kilpailukykysopimus. | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Olen samaa mieltä siitä, että tällä hallituskaudella olisi voinut tehdä enemmän rakenteellisia uudistuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Empiirisen tutkimustiedon valossa on kuitenkin epäselvää miten juuri paikallinen sopiminen tähän vaikuttaisi ja erityisesti mikä on keskitetyn ratkaisun vaihtoehto juuri Suomessa. Kiky-sopimus tai muu keskitetty ratkaisu toisaalta saattaa luoda palkkamalttia, joka voi olla Suomen työllisyydelle keskimäärin hyvä, mutta aiheuttaa jäykkyyksiä talouteen joka voi olla joillekin tietynlaisille yrityksille huono.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Yritystuet voivat joissain tapauksissa edesauttaa yritysten toimintaa ja siten hyödyttää esimerkiksi yritysten työntekijöitä. On kuitenkin syytä epäillä, että monen yritystuen takana ei ole tällaista harkintaa, vaan tuet katoavat yritysten voittoihin niiden toiminnan juuri muuttumatta. Yritystukia tulisikin tarkkaan harkita tapauskohtaisesti ja säilyttää vain sellaisia, joiden ajatellaan todella auttavan esimerkiksi heiveröisiä uusia yrityksiä kasvun tielle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Epävarma | 6 |
Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Samaa mieltä | 7 |
Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Epävarma | 8 |
Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Mielestäni tutkimusnäytön perusteella joistain alennetuista arvonlisäverokannoista voi luopua, sillä ne eivät nosta työllisyyttä, lisää palveluiden tai tuotteiden kysyntää tai alenna harmaata taloutta niin paljon että näillä hyödyillä voisi perustella verotulomenetystä. Verotusta voisi tässä miettiä kokonaisuutena, eikä tuottoneutraliteettia välttämättä käyttää kriteerinä arvonlisäverotuksen sisällä. Myöskin tutkimuksen mukaan nykyisin pääkannalla olevien tuotteiden ja palveluiden alv:n alentaminen ei laskisi kovin paljoa näiden hintoja. Sen sijaan yritysten voitot lisääntyisivät. Tämä on kallista julkisyhteisöille, ja tulisi tarkkaan harkita.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Alv:n alarajaa kannattaa nostaa jos tällä saa vähennettyä yritysten hallinnollisia kustannuksia, ja samalla saa yritykset kasvamaan. Silti pitäisi tietää että uudessa paikassa alv:n alaraja ei aiheuta vastaavia ongelmia kuin nykyisessä. Suomalaisella aineistolla tehty tutkimus (Harju, Matikka ja Rauhanen, 2017) kertoo että alv:n alaraja on kansainvälisesti vertaillen Suomessa melko matala ja arvonlisävelvollisuus todella aiheuttaa kustannuksia. Yritykset reagoivat tähän jäämällä usein alarajan alle. Jos yritykset korkeammalla alv-alarajalla kasvaisivat paljon nykyistä suuremmaksi, olisi se selkeä argumentti alv-alarajan nostamiksi. Tätä ei kuitenkaan tutkimuksen avulla tiedetä. Ei ole selvää pitäisikö alaraja olla nykyistä korkeampi, koska nykyistä korkeammalla tasolla se aiheuttaisi ongelmia uudella paikallaan. Tutkimuksen tulosten valossa on selvää että pienten yritysten alv:n raportoimiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia pitäisi pyrkiä vähentämään. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Eri mieltä | 7 |
Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Samaa mieltä | 7 |
Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Samaa mieltä | 7 |
Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Julkisen talouden alijäämä ei supistu, vaikka talous kasvaa. Talouskasvun oloissa olisi syytä harkita alijäämän paikkaamista, jotta suhdanteiden kääntyessä heikompaan olisi varaa olla leikkaamatta palveluista. Hallituksen linjaa, että mitään veroja ei voi tarkistaa edes hiukan ylöspäin olisi syytä harkita tässä valossa uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Vähimmäistason alittavien palkkojen työllisyysvaikutuksista on ristiriitaista empiiristä tutkimusnäyttöä. Joidenkin tutkimusten mukaan työllisyysvaikutukset voivat olla melko pieniä. Lisäksi onglemana on substituutiovaikutus: kokonaistyöllisyys ei nouse, vaan työnantajat vain ottavat töihin niitä joiden vähimmäispalkka on normaalia pienempi. Lisäksi jos maahanmuuttajat menettävät työnsä kun heidän vähimmäispalkkansa palaa normaalitasolle, eivätkä työllisty uudelleen, ei tällainen järjestelmä välttämättä olisi edullinen. Toisaalta, jos työkokemuksen ansiosta maahanmuuttajat pääsevät työuraan kiinni myös pidemmällä aikavälillä tai jos kokonaistyöllisyys nousee alempien työnantajakustannuset takia, voisi tällainen olla hyvä järjestelmä. Koska emme tiedä, olisi syytä järjestää tästä kokeilu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 9 | Kysymyksen vastaus riippuu empiirisesti palkkatuen kohtaannosta ja muusta yrityksen käyttäytymisestä. Periaatteessa palkkatuki voi lisätä palkkatuen kohteena olevien työllisyyttä, mutta sen “pätevyys“ riippuu erittäin paljon siitä kuinka paljon palkkatuki maksaa julkiselle sektorille ja kuinka paljon se työllisti sellaisia jotka eivät olisi muutenkin saaneet töitä. Emme tiedä vastauksia näihin kaikkiin empiirisiin kysymyksiin tutkimuksesta, joten en näe muuta vaihtoehtoa kuin olla epävarma.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Toistaiseksi empiirinen evidenssi on viitannut siihen, että vaikka jotkut onnistuttaisiin saamaan pois työmarkkinoilta tai työskentelemään vähemmän, ei muille välttämättä tule lisätyömahdollisuuksia. Eli työllisyys lisääntyy lisäämällä työn tarjontaa eikä päinvastoin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Epävarma | 6 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Työttömyysaste riippuu paljonkin siitä miten hyvin työmarkkinat toimivat. Toisaalta mitä tässä tarkoitetaan työmarkkinoiden toimivuudella? Työmarkkinoiden osapuolia ovat henkilöt jotka tarjoavat työvoimaansa ja yritykset jotka kysyvät sitä. Esimerkiksi kohtaanto-ongelmien vuoksi, eli työvoiman kysyntä ja tarjonta ei kohtaa, syntyy työttömyyttä. Näin määriteltynä ehdottomasti kyllä, työttömyys riippuu työmarkkinoiden toimivuudesta. On sitten eri asia miten näihin asioihin voi politiikkatoimilla vaikuttaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | Erityisesti ole epävarma siitä mikä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta. | Epävarma | 7 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 4 | Kysymykseen on vaikea vastata, koska siinä määritelty perustulo on mielestäni mahdoton toteuttaa. Siinä esitetty ajatus siitä, että 560 euroa olisi kaikille, myös työssä käyville tuon suuruisena, ja että se olisi samalla kustannusneutraali tuntuvat mahdottomilta toteuttaa yhtä aikaa. Jos perustulo verotettaisiin pois tai osittain tulojen kasvaessa (jolloin työssäkäyvät eivät saa 560 euroa käteen), voisi tämä jollain tavalla olla kustannusneutraali, mutta tämäkin riippuu paljon siitä mitä tapahtuu muille sosiaalituille. Jos taas muu sosiaaliturva muuttuu jotenkin ennalta määrittelemättömällä tavalla, vaikuttaa se potentiaalisiin työllisyysvaikutuksiin. Yksinkertainen vastaus on myös, että joidenkin ryhmien työllisyyttä perustulo vähenee (kun saa vastikkeetonta turvaa), joiden lisää (kun on helpompi ottaa tilapäisiä töitä vastaan).Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 2 | Kysymys on aika kompleksisesti asetettu, ja epävarmuuteni heijastaa tätä. Taloudellista epätasa-arvoa voi pienentää monella tapaa. Toisaalta eriytetyn tulo- ja pääomaverotulon suurin ongelma saattaa olla taloudellisen epätehokkuuden luominen. Tulonmuunnon myötä toki jotkut suurituloiset pystyvät myös vähentämään heihin kohdistuvaa efektiivistä veroastetta, joten heidän nettoansionsa muodostuvat suuremmiksi. Voi myös olla, että nämä mahdollisuudet ovat yleisempiä parempituloisten keskuudessa. Toisaalta jos nykyisestä järjestelmästä luovuttaisiin, saattaisi samoja ongelmia ilmetä uudessa järjestelmässä, verojärjestelmän asettaminen sopivaksi yrityksille ja palkansaajille ei ole yksinkertainen tehtävä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Omistusasuminen on nykyään Suomessa paljon suositumpaa kuin vuokra-asuminen. Työmarkkinoiden liikkuvuuden näkökulmasta, esimerkiksi, saattaisi olla parempi että asuminen ei olisi niin vahvasti sidottu tiettyyn asuntoon ja paikkaan. Toisaalta on kimurantti empiirinen kysymys miten tämä todella vaikuttaisi asuntomarkkinoiden toimintaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Epävarma | 7 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | En usko että elvytysvaikutukset ovat niin suuria, että ne kompensoisivat suorat vaikutukset budjettivajeeseen. | Eri mieltä | 7 |
Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Samaa mieltä | 7 |
Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Samaa mieltä | 7 |
Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Samaa mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Vastaukseni riippuu verohelpotuksen tai tuen muodosta. Pienien yritysten toimintaedellytyksiä voisi helpottaa jollain tavoin. Ylimalkaisesti astetetut yritystuet kuitenkin helposti vain lisäävät yritysten voittoja ilman, että ne johtavat merkittäviin työllisyyslisäyksiin. Silti pienissä yrityksissä on myös kasvun edellytyksiä ja niiden toimintaympäristön pitäisi haitata näitä edellytyksiä mahdollisimman vähän.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Eri mieltä | 7 |
Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei vastannut | Eri mieltä | 7 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Jos vuokra-asuntotarjonta pienenee, luultavasti pitkällä aikavälillä vuokrahinnat vain nousevat. Ruotsissa vuokrasääntely on johtanut erittäin toimimattomiin vuokramarkkinoihin ja kaikenlaisiin lieveilmiöihin. Suomessa ei kannata toistaa samoja virheitä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Kotitalousvähennys saattaa torjua jonkin verran harmaata taloutta, mutta se on myös erittäin kallis järjestelmä. Siten se ei ole tehokas tapa harmaan talouden torjumiseen. | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Robottien verotus kohdistuu tuotannontekijöihin, joita voi liikuttaa paikasta toiseen. Liiallisuuksiin menevä robottivero yhdessä paikassa (Suomessa) voisi siten johtaa tuotannon siirtymiseen muualle, eli veropohja voisi olla vuotava. Sosiaaliturvaa tarvitsee rahoittaa jotenkin, ja jos tulevaisuudessa ihmisten tekemä työ muuttaa luonnetta ja siirtyy osittain robottien tekemäksi tilanne täytyy ratkaista jotenkin. Mutta vastaus ei välttämättä ole juuri robottivero, paikkaan sidottu kulutusvero tai maahan sidottu verotus on todennäköisesti tehokkaampaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Vastaukseni riippuu paljon siitä mitä muita veroja ajatellaan. Jotkut muut verot jotka kohdistuvat hyödykkeisiin joiden tarjonta on erittäin jäykkää, kuten maan tai kiinteistöjen verotus voivat olla talouskasvun kannalta vielä vähemmän haitallisia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |