Tuomas Kosonen

Tutkimusjohtaja
Palkansaajien tutkimuslaitos

Vastaukset

EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutSamaa mieltä6

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEpävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutSamaa mieltä6

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä10Ilmastonmuutoksen rajoittamisessa on kyseessä klassiset ulkoishaitat, joiden kustannuksia eri talouden toimijat eivät sisäistä omaa käyttyätytmiseensä. Siten, jos näitä haittoja halutaa rajoittaa, tarvitaan julkisen vallan toimia. Näitä ovat muiden muassa verot ja päästöjen rajoittaminen. Keinojen suhteen tutkimus on erimielistä siitä mikä keino olisi tehokkainta.Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti samaa mieltä9

Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Suomen talouden tilanne on noususuhdanteinen. Pitkään tätä ennen näin ei ollut. Huonoissa suhdanteissa kaikille kävi selväksi julkisen talouden huono tilanne. Toisaalta ei ollut selvää miten huonosta julkisen taluden tasapainosta päästäisiin parempaan ja tilanteesee vaikutti Euroopan Komission (tai Euroopa Union kanssa sovitut) säännöt julkisen talouden tasapainosta.Jos siis laskusuhdanteessa ei voi kiristää julkisen talouden asemaa, milloin sitten? Nykyinen finanssipolitiikka löysyydessään on lyhytjänteistä ja tulee vastaan tulevissa laskusuhdanteissa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Päästötavoitteet eivät näytä toteutuvan nykyisillä menetelmillä.Samaa mieltä8

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Samaa mieltä7

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5On kuitenkin mietittävä eurolaueen maita, joissa talous ei kasva niin voimakkaasti.Samaa mieltä6

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Teoriassa irtisanomisen helpottaminen voi parantaa työllisyyttä sitä kautta, että yritykset uskaltavat aiempaa helpommin palkata uusia työntekijöitä tietäessään että tarvittaessa työntekijät voi irtisanoa helpommin. Eli irtisanomisen helpottaminen vähentää rekrytoimisen riskejä teoriassa. Empiirisesti tämän teoreettisen vaikutuksen voimakkuudesta ei ole kuitenkaan tietääkseni luotettavaa näyttöä. Siksi tämänkaltaisia toimenpiteitä pitäisi tarkkaan harkita. Vastapuolena saattaa tapahtua myös niin, että yritykset irtisanovat aiempaa enemmän työntekijöitä sen tultua helpommaksi, mikä ei tietenkään paranna työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Tuottavuuden mahdollinen kasvu on vielä epävarmemmalla pohjalla kuin yllä mainittu työllisyyden kasvu. Irtisanomisen helpottaminen ei suoraan vähennä yritysten kustannuksia muulloin kuin mahdollisesti irtisanomistilanteissa käytettävien pakettien tai hallinnollisten kustannusten kautta. Nämä ovat kuitenkin normaalitilanteessa keskimäärin pieniä muutoksia. Irtisanomisen helpottaminen voisi kuitenkin parantaa tuottavuutta, jos yritykset hankkiutuvat sen seurauksena vähemmän tuottavista työntekijöistä eroon ja palkkaavat tilalle tuottavampia työntekijöitä. Siten tuottavuuden kasvu riippuu juuri siitä vaikuttaako irtisanomisen helpottaminen yritysten rekrytointipolitiikkaan, mistä on vähän luotettavaa empiiristä näyttöä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Teoreettisesti työttömien aktivointi muun muassa patistamalla aktiivisempaan työnhakuun voi nopeuttaa heidän työllistymistään. Empiirisesti tähän liittyy sellaisia epävarmuuksia, että työttömät hakisivat joka tapauksessa jo sellaisia töitä joita haluavat ja että jos haluaa kiertää tätä sääntöä voi hakea työpaikkoja joita ei kuitenkaan saa, ja täyttää näin tämän ehdon. Sääntö tekee työttömyysturvalla elämisestä epämiellyttävämpää, joten se voi johtaa työttömien aiempaa suurempaan pyrkimykseen hankkia töitä. Tätä mahdollista vaikutusta pitäisi miettiä sitä vastaan kuinka paljon työttömien hyvinvointi vähenee kun työttömyysturvalla eläminen on epämiellyttävämpää. Sääntö rankaisee sellaisia työttömiä jotka aidosti pyrkivät työllistymään, mutta eivät saa töitä. Empiirinen tutkimustieto juuri tämänkaltaisen työttömien aktivointitoimien vaikutuksista on hajanaista.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma5

Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma6

Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6En ole varma tarveharkinnan poistamisesta kaikissa tapauksissa, mutta tarveharkinnan keventämistä tai nopeuttamista tulisi harkita. Nykyiset säännöt luovat liian helposti tilanteita, joissa henkilö tulee maahan tietystä syystä, kouluttautuu tai muusta syystä haluaisi tehdä jotain muuta tuottavaa työtä, eikä voi tarveharkinnan estäessä. Tämä ei ole eduksi työvoiman tarjonnalle Suomessa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Tutkimustiedon valossa on mahdoton sanoa onko Suomen viime aikojen vahva työllisyyskehitys jonkin yksittäisen toimen johdosta tapahunut tai missä määrin näin on. Suomen talouden vahvaan tilaan on varmasti myös vaikuttanut maailmantalouden kasvu. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Tarvittaisiin myös lisää empiiristä tietoa Suomen kustannuskilpailukyvyn todellisesta kehityksestä mittarilla joka ei ole herkkä yritysten tuottavuuden kehitykselle, joka on saattanut tapahtua muista syistä kuin kilpailukykysopimus.Samaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Olen samaa mieltä siitä, että tällä hallituskaudella olisi voinut tehdä enemmän rakenteellisia uudistuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Empiirisen tutkimustiedon valossa on kuitenkin epäselvää miten juuri paikallinen sopiminen tähän vaikuttaisi ja erityisesti mikä on keskitetyn ratkaisun vaihtoehto juuri Suomessa. Kiky-sopimus tai muu keskitetty ratkaisu toisaalta saattaa luoda palkkamalttia, joka voi olla Suomen työllisyydelle keskimäärin hyvä, mutta aiheuttaa jäykkyyksiä talouteen joka voi olla joillekin tietynlaisille yrityksille huono.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma5

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Yritystuet voivat joissain tapauksissa edesauttaa yritysten toimintaa ja siten hyödyttää esimerkiksi yritysten työntekijöitä. On kuitenkin syytä epäillä, että monen yritystuen takana ei ole tällaista harkintaa, vaan tuet katoavat yritysten voittoihin niiden toiminnan juuri muuttumatta. Yritystukia tulisikin tarkkaan harkita tapauskohtaisesti ja säilyttää vain sellaisia, joiden ajatellaan todella auttavan esimerkiksi heiveröisiä uusia yrityksiä kasvun tielle.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEpävarma6

Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä. 

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEpävarma6

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEpävarma7

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutSamaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Mielestäni tutkimusnäytön perusteella joistain alennetuista arvonlisäverokannoista voi luopua, sillä ne eivät nosta työllisyyttä, lisää palveluiden tai tuotteiden kysyntää tai alenna harmaata taloutta niin paljon että näillä hyödyillä voisi perustella verotulomenetystä. Verotusta voisi tässä miettiä kokonaisuutena, eikä tuottoneutraliteettia välttämättä käyttää kriteerinä arvonlisäverotuksen sisällä. Myöskin tutkimuksen mukaan nykyisin pääkannalla olevien tuotteiden ja palveluiden alv:n alentaminen ei laskisi kovin paljoa näiden hintoja. Sen sijaan yritysten voitot lisääntyisivät. Tämä on kallista julkisyhteisöille, ja tulisi tarkkaan harkita.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Alv:n alarajaa kannattaa nostaa jos tällä saa vähennettyä yritysten hallinnollisia kustannuksia, ja samalla saa yritykset kasvamaan. Silti pitäisi tietää että uudessa paikassa alv:n alaraja ei aiheuta vastaavia ongelmia kuin nykyisessä. Suomalaisella aineistolla tehty tutkimus (Harju, Matikka ja Rauhanen, 2017) kertoo että alv:n alaraja on kansainvälisesti vertaillen Suomessa melko matala ja arvonlisävelvollisuus todella aiheuttaa kustannuksia. Yritykset reagoivat tähän jäämällä usein alarajan alle. Jos yritykset korkeammalla alv-alarajalla kasvaisivat paljon nykyistä suuremmaksi, olisi se selkeä argumentti alv-alarajan nostamiksi. Tätä ei kuitenkaan tutkimuksen avulla tiedetä. Ei ole selvää pitäisikö alaraja olla nykyistä korkeampi, koska nykyistä korkeammalla tasolla se aiheuttaisi ongelmia uudella paikallaan. Tutkimuksen tulosten valossa on selvää että pienten yritysten alv:n raportoimiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia pitäisi pyrkiä vähentämään. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutSamaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutSamaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Julkisen talouden alijäämä ei supistu, vaikka talous kasvaa. Talouskasvun oloissa olisi syytä harkita alijäämän paikkaamista, jotta suhdanteiden kääntyessä heikompaan olisi varaa olla leikkaamatta palveluista. Hallituksen linjaa, että mitään veroja ei voi tarkistaa edes hiukan ylöspäin olisi syytä harkita tässä valossa uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä3Vähimmäistason alittavien palkkojen työllisyysvaikutuksista on ristiriitaista empiiristä tutkimusnäyttöä. Joidenkin tutkimusten mukaan työllisyysvaikutukset voivat olla melko pieniä. Lisäksi onglemana on substituutiovaikutus: kokonaistyöllisyys ei nouse, vaan työnantajat vain ottavat töihin niitä joiden vähimmäispalkka on normaalia pienempi. Lisäksi jos maahanmuuttajat menettävät työnsä kun heidän vähimmäispalkkansa palaa normaalitasolle, eivätkä työllisty uudelleen, ei tällainen järjestelmä välttämättä olisi edullinen. Toisaalta, jos työkokemuksen ansiosta maahanmuuttajat pääsevät työuraan kiinni myös pidemmällä aikavälillä tai jos kokonaistyöllisyys nousee alempien työnantajakustannuset takia, voisi tällainen olla hyvä järjestelmä. Koska emme tiedä, olisi syytä järjestää tästä kokeilu.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma9Kysymyksen vastaus riippuu empiirisesti palkkatuen kohtaannosta ja muusta yrityksen käyttäytymisestä. Periaatteessa palkkatuki voi lisätä palkkatuen kohteena olevien työllisyyttä, mutta sen “pätevyys“ riippuu erittäin paljon siitä kuinka paljon palkkatuki maksaa julkiselle sektorille ja kuinka paljon se työllisti sellaisia jotka eivät olisi muutenkin saaneet töitä. Emme tiedä vastauksia näihin kaikkiin empiirisiin kysymyksiin tutkimuksesta, joten en näe muuta vaihtoehtoa kuin olla epävarma.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Toistaiseksi empiirinen evidenssi on viitannut siihen, että vaikka jotkut onnistuttaisiin saamaan pois työmarkkinoilta tai työskentelemään vähemmän, ei muille välttämättä tule lisätyömahdollisuuksia. Eli työllisyys lisääntyy lisäämällä työn tarjontaa eikä päinvastoin.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEpävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Työttömyysaste riippuu paljonkin siitä miten hyvin työmarkkinat toimivat. Toisaalta mitä tässä tarkoitetaan työmarkkinoiden toimivuudella? Työmarkkinoiden osapuolia ovat henkilöt jotka tarjoavat työvoimaansa ja yritykset jotka kysyvät sitä. Esimerkiksi kohtaanto-ongelmien vuoksi, eli työvoiman kysyntä ja tarjonta ei kohtaa, syntyy työttömyyttä. Näin määriteltynä ehdottomasti kyllä, työttömyys riippuu työmarkkinoiden toimivuudesta. On sitten eri asia miten näihin asioihin voi politiikkatoimilla vaikuttaa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä4Erityisesti ole epävarma siitä mikä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.Epävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEpävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä4Kysymykseen on vaikea vastata, koska siinä määritelty perustulo on mielestäni mahdoton toteuttaa. Siinä esitetty ajatus siitä, että 560 euroa olisi kaikille, myös työssä käyville tuon suuruisena, ja että se olisi samalla kustannusneutraali tuntuvat mahdottomilta toteuttaa yhtä aikaa. Jos perustulo verotettaisiin pois tai osittain tulojen kasvaessa (jolloin työssäkäyvät eivät saa 560 euroa käteen), voisi tämä jollain tavalla olla kustannusneutraali, mutta tämäkin riippuu paljon siitä mitä tapahtuu muille sosiaalituille. Jos taas muu sosiaaliturva muuttuu jotenkin ennalta määrittelemättömällä tavalla, vaikuttaa se potentiaalisiin työllisyysvaikutuksiin. Yksinkertainen vastaus on myös, että joidenkin ryhmien työllisyyttä perustulo vähenee (kun saa vastikkeetonta turvaa), joiden lisää (kun on helpompi ottaa tilapäisiä töitä vastaan).Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä2Kysymys on aika kompleksisesti asetettu, ja epävarmuuteni heijastaa tätä. Taloudellista epätasa-arvoa voi pienentää monella tapaa. Toisaalta eriytetyn tulo- ja pääomaverotulon suurin ongelma saattaa olla taloudellisen epätehokkuuden luominen. Tulonmuunnon myötä toki jotkut suurituloiset pystyvät myös vähentämään heihin kohdistuvaa efektiivistä veroastetta, joten heidän nettoansionsa muodostuvat suuremmiksi. Voi myös olla, että nämä mahdollisuudet ovat yleisempiä parempituloisten keskuudessa. Toisaalta jos nykyisestä järjestelmästä luovuttaisiin, saattaisi samoja ongelmia ilmetä uudessa järjestelmässä, verojärjestelmän asettaminen sopivaksi yrityksille ja palkansaajille ei ole yksinkertainen tehtävä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Omistusasuminen on nykyään Suomessa paljon suositumpaa kuin vuokra-asuminen. Työmarkkinoiden liikkuvuuden näkökulmasta, esimerkiksi, saattaisi olla parempi että asuminen ei olisi niin vahvasti sidottu tiettyyn asuntoon ja paikkaan. Toisaalta on kimurantti empiirinen kysymys miten tämä todella vaikuttaisi asuntomarkkinoiden toimintaan.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEpävarma6

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7En usko että elvytysvaikutukset ovat niin suuria, että ne kompensoisivat suorat vaikutukset budjettivajeeseen.Eri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutSamaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutSamaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutSamaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Vastaukseni riippuu verohelpotuksen tai tuen muodosta. Pienien yritysten toimintaedellytyksiä voisi helpottaa jollain tavoin. Ylimalkaisesti astetetut yritystuet kuitenkin helposti vain lisäävät yritysten voittoja ilman, että ne johtavat merkittäviin työllisyyslisäyksiin. Silti pienissä yrityksissä on myös kasvun edellytyksiä ja niiden toimintaympäristön pitäisi haitata näitä edellytyksiä mahdollisimman vähän.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEpävarma7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Jos vuokra-asuntotarjonta pienenee, luultavasti pitkällä aikavälillä vuokrahinnat vain nousevat. Ruotsissa vuokrasääntely on johtanut erittäin toimimattomiin vuokramarkkinoihin ja kaikenlaisiin lieveilmiöihin. Suomessa ei kannata toistaa samoja virheitä.Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Kotitalousvähennys saattaa torjua jonkin verran harmaata taloutta, mutta se on myös erittäin kallis järjestelmä. Siten se ei ole tehokas tapa harmaan talouden torjumiseen.Samaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Robottien verotus kohdistuu tuotannontekijöihin, joita voi liikuttaa paikasta toiseen. Liiallisuuksiin menevä robottivero yhdessä paikassa (Suomessa) voisi siten johtaa tuotannon siirtymiseen muualle, eli veropohja voisi olla vuotava. Sosiaaliturvaa tarvitsee rahoittaa jotenkin, ja jos tulevaisuudessa ihmisten tekemä työ muuttaa luonnetta ja siirtyy osittain robottien tekemäksi tilanne täytyy ratkaista jotenkin. Mutta vastaus ei välttämättä ole juuri robottivero, paikkaan sidottu kulutusvero tai maahan sidottu verotus on todennäköisesti tehokkaampaa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Vastaukseni riippuu paljon siitä mitä muita veroja ajatellaan. Jotkut muut verot jotka kohdistuvat hyödykkeisiin joiden tarjonta on erittäin jäykkää, kuten maan tai kiinteistöjen verotus voivat olla talouskasvun kannalta vielä vähemmän haitallisia.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7