Tuomas Kosonen
Tutkimusjohtaja
Palkansaajien tutkimuslaitos
- Kotisivu
- @tuomaskoson
- Liittynyt 17.11.2017
Vastaukset
Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Kysymys on asetettu poliittisesti, en ota kantaa siihen mitä hallituksen tulisi tehdä poliittisten tavoitteiden kohdalla. Mutta vastaan talouden osalta, että vaikuttaa selvältä että tilanne on sen verran nopeasti muuttunut huonompaan suuntaan, että hallituskauden alussa tehty tilannekuva taloudesta ja työllisyydestä ei enää päde. Siten aiempaan tilannekuvaan sidottuja toimia tai tavoitteita on hyvä päivittää myös.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Talouteen vaikuttaa negatiivisesti jos yrityksiä menee paljon konkurssiin tilanteen takia. Ikävä, mutta pienempi häiriö, on tilanteessa jossa yritysten pitää lomauttaa henkilöstöä mutta tilanteen palautuessa ovat vielä pystyssä ja työntekijät voivat siten palata töihin. Yritysten tukeminen siis varmasti auttaa niitä pysymään pystyssä. Samalla olisi hyvä muistaa tukea niitä työntekijöitä, jotka ovat tilanteen takia lomautettuja tai menettävät työnsä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
EU-maiden on lisättävä keskinäistä finanssipoliittista koordinaatiotaan, koska nykyoloissa rahapolitiikka on menettänyt tehoaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 4 | Finanssipolitiikan koordinaatio yhteisen rahapolitiikan tueksi on yksi mahdollinen tie. Siinä on ongelmia, koska Euromaat ovat aika erilaisia julkisen talouden osalta keskenään. On siis melko avoin kysymys minkälaiseksi tämä koordinaatio muodostuisi käytännössä, joten kysymykseen on aika vaikea vastata.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Valtioiden, jotka voivat ottaa velkaa omassa valuutassaan, ei tarvitse olla huolissaan julkisen talouden allijäämistä, koska ne voivat aina luoda rahaa velkojensa maksuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | “Huolissaan“ ei ole oikein taloustieteellinen termi. Valtiot voivat tällä hetkellä ottaa melko matalilla koroilla velkaa, joten sitä ei tarvitse kaikin keinoin välttää. Tilanteen mukainen velan kuittaus rahan lisäämisellä johtaa kuitenkin jossain ääriskenaariossa hallitsemattomaan inflaatioon eikä tällainen skenaario ole suositeltavaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Tämä keino pitkällä aikavälillä ohjaisi iäkkäämpiä työikäisiä ihmisiä pyrkimään pysymään työelämässä pidempään. Tässä ryhmässä on suhteellisen paljon työttömiä ja työelämän ulkopuolella. Edellisen kysymyksen vastauksessa mainittu alhainen reagointi pätee kuitenkin myös tähän, eli tällä keinolla yksinään ei tule suurta lisäystä työllisyysasteeseen. Mutta yhdistettynä nykyistä laajempaan työttömien uudelleenkoulutukseen ja ohjaukseen tämä voisi toimia. Lisäksi pitää huolehtia sosiaaliturvan riittävästä tasosta niille jotka eivät kaikista toimista huolimatta työllisty, että kurjuus ei tällaisten toimien takia lisäänny.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Suomen valtionvelan kasvu suhteessa BKT:een on nykytilanteessa järkevää, koska korkotaso tulee pysymään hyvin alhaisena vielä pitkään.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Valtion velan alhainen korko voi puolustaa sitä, että lyhytaikaisesti otetaan velkaa johonkin hyvin perusteltuun, esim investointi, tavoitteeseen. Mutta pysyvästi liian korkea velanotto johtaa ongelmiin, kuten korkeisiin velan korkoihin. Parempi tasapainottaa julkisen sektorin budjetti muulla keinoin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Valtion vuoden 2020 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 10 | Valtion budjetti on sidottu epärealistisen korkeaan talouskasvutavoitteeseen, johon liittyy korkea työllisyys. Budjetin saisi tasapainoon joko ottamalla lisää velkaa (mikä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää), leikkaamalla menoja tai korottamallla tuloja, eli veroja. Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Puhtoisessa teoriamaailmassa tämä olis järkevää. Käytännössä hieman epäilyttää, että jos tulojen korvamerkitseminen lopetetaan, löydetäänkö tulojen käyttökohteille vastaavasti valtion budjetista rahoitusta korvaamaan pelitulojen tuomaa rahoitusta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Valtion rahapelimonopoli on tehokas keino hillitä pelaamisen haittoja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Se hillitseekö monopoli pelihaittoja riippuu siitä, mikä on vaihtoehtoinen maalimantila. Jos pelaamista ei rajoitettaisi tai säänneltäisi millään tavalla, varmasti monopoli hillitsee haittoja suhteessa tällaiseen maailmantilaan. Toisaalta monopolilla on sekä tavoite kerätä tuloja että hillitä haittoja, mitkä ovat keskenään ristiriidassa. Näin ollen monopoli ei ole välttämätttä tehokas tapa juuri pelaamisen haittojen hillitsemiseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Nykyisellään talouskasvu edellyttää myös materiaalisen kulutuksen kasvamista. Teoriassa on kuitenkin mahdollista, että kulutus siirtyy yhä enemmän palveluihin ja esimerkiksi digitaalisiin tuotteisiin, joihin ei liity samalla tavalla ympäristöhuolia. Myös tuotanto voi tehostua. Empiirisesti on vaikea sanoa missä määrin tämä on mahdollista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Energiaveron palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta on tehokas keino hiilioksidipäästöjen vähentämiseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 2 | Samaa mieltä | 7 |
Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa työajan lyhentämisen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana niin, ettei tästä aiheudu merkittäviä kansantaloudellisia vaikeuksia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Epävarma
| 7 | Ennustaminen 25 vuoden päähän on vaikeaa. On mahdollista, että työn tuottavuus kasvaa. Toisaalta nykyiset trendit osoittavat myös, että matalan tuottavuuden työllisyys lisääntyy. Joka tapauksessa pelkällä yleisen työn tuottavuuden kasvulla ei saavuteta työnajan lyhentämistä ilman että ratkaistaan miten jaetaan tuottoa korkean ja matalan tuottavuuden työn välillä. Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 | ||||
Työviikon lyhentyminen nelipäiväiseksi seuraavan 25 vuoden aikana olisi kansalaisten hyvinvoinnin kannalta järkevä tavoite.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Epävarma
| 7 | Tämä riippuu aika paljon siitä, haluavatko kansalaiset tehdä nelipäiväistä työviikkoa. Osa varmasti haluaa. Heille tämä lisäisi hyvinvointia. Osa kuitenkin haluaa tehdä enemmän töitä, ja heille pakottaminen neljän päivän työviikkoon vähentäisi hyvinvointia. Rajoitteeksi näille muodostuu edellisen kysymyksen tilanne siitä, vähentääkö tällainen liikaa työn tuottavuutta. Lisäksi on kansainvälinen kysymys siitä miten työviikot kehittyvät muualla. Jos Suomi aioana Pohjolan maana tekisi näin, saattaisi kansainvälisille yrityksille tulla ongelmia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 | ||||
Jos työllisyys Suomessa alenee lähivuosina talouden suhdanteiden heikkenemisen vuoksi, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Julkisen talouden saa tasapainoon myös julkisyhteisöjen tuloja lisäämällä. Tämä pitäisi nähdä symmetrisenä keinona menojen leikkaamisen kanssa. Kummastakin voi tehdä kustannus-hyötyarvion, joka valtion tulojen lisäämisen tapauksessa ei osoita suurta hyvinvointitappiota, kunhan se tehdään järkevästi. Viime kädessä kyse on poliittisista preferensseistä, keihin sopeutuksen halutaan kohdistuvan. Siten väite, että julkisen talouden heikkeneminen perustelisi automaattisesti menojen leikkauksen ei pidä paikkaansa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Tilanteessa, jossa talous vielä kasvaa pitäisi olla mahdollista tehdä ylijäämäisiä budjetteja ilman epävarmoja työllisyyden kasvulukujakin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita välttämättä esimerkiksi että menoja tulisi leikata. | Epävarma | 7 |
Suomen valtion on järkevää myydä omaisuuttaan tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin tehtävien panostusten rahoittamiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Valtion omaisuuden myyminen tulisi perustaa ajatukseen paljon omistus tuottaa valtiolle, paljon siitä on kustannuksia valtiolle ja paljon omaisuudesta saa valtiolle tuloja myymällä nyt (vs myöhemmin). Koulutuksen ja tutkimuksen rahoittaminen on tärkeää, sitä tulisi kasvattaa, ja sen rahoitus pitäisi hoitaa perinteisemmillä ja rakenteellisesti vakaammilla keinoilla kuin valtion omaisuuden myyminen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos Antti Rinteen hallitus ei onnistu kohottamaan työllisyyttä, julkisen talouden leikkaukset ovat perusteltuja.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Sama vastaus kuin yllä, riippumatta heikkeneekö julkisen talouden tasapaino suhdanteiden tai riittämättömien toimien seurauksena, heikentyneestä tilanteesta ei automaattisesti seuraa tarve leikata, kun voi myös lisätä tuloja.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti eri mieltä
| 10 | Yleistä arvonlisäverokantaa ei kannattaisi alentaa, koska Benzarti, Carloni, Harju ja Kosonen (2018) tutkimuksen mukaan tämä ei alentaisi hintoja, mutta lisäisi yritysten voittoja. Sen lisäksi arvonlisäverojen eriyttäminen tuotteiden välillä ei ole kovin helppoa annettuna EU direktiivit. Niiden mukaan tuotteilla pitää olla yksi pääkanta ja voi olla kaksi alennettua kantaa. Lisäksi säädellään mitkä tuotteet voivat olla alennetuilla kannoilla. On myöskin epäselvää olisiko arvonlisäverojen tuoma pieni hintaero riittämään ohjaamaan kulutusta ympäristölle ystävällisempään suuntaan. Jos näin ei kävisi, lisääntyisi tässä uudistuksessa pelkästään hallinnolliset kustannukset roimasti. Tutkimuksen mukaan ympäristöverotus voi ohjata kulutusta, mutta silloin tarvitaan suurempia kannusteita valmisteverotuksen muodossa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 | ||||
Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 6 | Samaa mieltä | 7 | |||||
Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 6 | Sopimukseton Brexit olisi sekä Britannian että EU:hun jäljelle jäävien maiden kannalta huono asia. Paul Krugman on tosin argumentoinut, että tässä on kyse lyhyen aikavälin vaikutuksista, ja maat ovat ennenkin pärjänneet ilman vastaavia kansainväliseen kauppaan liittyviä järjestelyitä. Mutta jos lyhyt aikaväli on vuosia ja sen aikana tulee syvä lovi talouskasvuun, ei tämä ole kenellekään osapuolelle hyvä asia ja täysin vältettävissä. Tietysti on empiirinen kysymys että kuinka paljon tarkkaan ottaen tämä vaikuttaisi juuri Suomeen, ja melko hankala vastata sen takia että on epävarmaa miten paljon kansainvälistä kauppaa, joka nyt suuntautuu Suomesta jonkun ketjun kautta Britanniaan, korvautuisi muulla kaupalla ja kuinka nopeasti. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Kansainväliset tutkimukset tukevat ajatusta, että yhtiöiden kohtaamat veronkorotukset näkyvät työntekijöiden palkoissa. Näyttö ei ole super vahvaa juuri yhteisöveron kohdalla, hankala kohde tutkia. | Samaa mieltä | 7 |
Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Työllisyysaste ei ole juuri missään maassa 80 %:n tasolla. Jos työlliyysaste tuolle tasolle nousisi, olisi se Suomelle hyvä. Mutta työllisyysasteen nostaminen väkisin paljon korkeammalle tasolle kuin mihin se helposti talouden rakenteiden myötä asettuu voi tarkoittaa erittäin rankkoja toimenpiteitä. Esimerkiksi työttömyystukien merkittävää alentamista ja muuta “keppipolitiikkaa“. Tällöin kansalaisten hyvinvointi alenisi merkittävästi. Siten ei ole mielekästä tavoitella epärealistisen korkeita työllisyyslukuja itseisarvoltaan, vaan eri vaihtoehtoja pitäisi tarkastella nimenomaan kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta. Jos vaihtoehtoina on yhteiskunnan turvaverkon purkaminen tai veroasteiden (maltillinen) nosto, moni saattaisi valita veroasteiden noston, koska se vähentäisi vähemmän kansalaisten hyvinvointia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Yleisesti ottaen kestävyysvaje voi olla yksi hyödyllinen työkalu hahmottamaan tulevia julkisen sektorin menopaineita. Suomessa tämä yksi luku on kuitenkin saanut aivan suhteettoman paljon huomiota. Kestävyysvajelaskelma on erittäin epävarma ja siihen sisältyy monia oletuksia. Viimeaikainen keskustelu korkolaskelmista myös osoittaa, että ehkä aina näitä oletuksia ei ole valittu neutraalisti vaan pikemminkin varovaisesta laidasta, jolloin kestävyyvajelaskelma osoittaa jonkinlaista negatiivista skenaariota siitä mitä voisi tapahtua. Kestävyysvajelaskelma viedään melko pitkälle, mikä asemaan on periaattellisesti hyvä, mutta pitkälle viedyt laskelmat ovat hyvin epävarmoja. Laskelmasta pitäisi julkaista jonkinlainen eri oletuksien herkkyyttä kuvaava “viuhka“ samaan tapaan kuin esimerkiksi maapallon keskimääräisen lämpötilan ennusteesta tehdään. Ei pitäisi tuijottaa vain yhtä laskelmaa, vaan laajasti miettiä julkisen talouden tasapainottamisen vaihtoehtoja finanssi- ja veropolitiikkoineen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vahvasti samaa mieltä
| 6 | Poliittisia näkemyksiä voi olla monen suuntaisia ja rahapolitiikkaa voisi käyttää myös opportunistisesti hyväksi. Hyvä siis jos näin ei helposti pääse tapahtumaan. | Vahvasti samaa mieltä | 8 | ||||
Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 5 | Ainahan on hienoa, jos suomalainen johtaja saa Suomelle näkyvyyttä. Mutta Euroopan keskuspankin linjaukset eivät tule olla maakohtaisia tai vaikuttuneita yhden maan tilanteista. | Epävarma | 7 | ||||
Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Samaa mieltä
| 6 | Hyvä aina kertoa näkemyksistä, mutta uuden tietämyksen tai tilanteen valossa on pystyttävä myös vaihtamaan näkemystä. | Samaa mieltä | 7 | ||||
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Jätän tähän varauksen, että yhteiskunnan ylisukupolvista tulonjakoa määrittävä ajatus voi ajan saatossa muuttua, jolloin voidaan poiketa yllä kuvatusta hintaindeksisäännöstä. Tällainen muutos tulisi kuitenkin ilmetä yhteiskunnassa laajemmin, eikä esimerkiksi vain nykyisten eläkeläisten mielipiteissä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 5 | Periaatteessa, jos työeläkejärjestelmässä ja sen varojen sijoittamisessa ei markkinoiden toiminnassa ole mitään tehottomuutta, voi toiminnan allokoida yksityisille. Tässä markkinoiden puutteita voi olla kilpailun vähäisyys ja valtion käyttämä valta joka asettaa yksityisille yrityksille oikeuden sijoittaa julkisen vallan asettaman veron luonteisen säännön johdosta kerättyjä varoja. Yrityksiä on harvalukuinen joukko eli kilpailu on vähäistä. Tällainen järjestelmä voi tuottaa tehokkaampaa toimintaa kuin keskitetty, jos lukuisilla yksityisillä toimijoilla on tietoa markkinoiden erityispiirteistä tai kilpailu ohjaa tehokkaasti etsimään tuottavia sijoituskohteita. Jos taas kilpailua on liian vähän, on huolena että yhtiöt hyödyntävät asemaansa ja käärivät suuria voittoja. Asiaan vaikuttaisi myös aika paljon se, miten keskitetty järjestelmä olisi organisoitu ja miten sen toimijoiden kannustinjärjestelmät asetettu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Ilmastonmuutoksen rajoittamisessa on kyseessä klassiset ulkoishaitat, joiden kustannuksia eri talouden toimijat eivät sisäistä omaa käyttyätytmiseensä. Siten, jos näitä haittoja halutaa rajoittaa, tarvitaan julkisen vallan toimia. Näitä ovat muiden muassa verot ja päästöjen rajoittaminen. Keinojen suhteen tutkimus on erimielistä siitä mikä keino olisi tehokkainta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 9 |
Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Suomen talouden tilanne on noususuhdanteinen. Pitkään tätä ennen näin ei ollut. Huonoissa suhdanteissa kaikille kävi selväksi julkisen talouden huono tilanne. Toisaalta ei ollut selvää miten huonosta julkisen taluden tasapainosta päästäisiin parempaan ja tilanteesee vaikutti Euroopan Komission (tai Euroopa Union kanssa sovitut) säännöt julkisen talouden tasapainosta.Jos siis laskusuhdanteessa ei voi kiristää julkisen talouden asemaa, milloin sitten? Nykyinen finanssipolitiikka löysyydessään on lyhytjänteistä ja tulee vastaan tulevissa laskusuhdanteissa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Päästötavoitteet eivät näytä toteutuvan nykyisillä menetelmillä. | Samaa mieltä | 8 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | On kuitenkin mietittävä eurolaueen maita, joissa talous ei kasva niin voimakkaasti. | Samaa mieltä | 6 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Teoriassa irtisanomisen helpottaminen voi parantaa työllisyyttä sitä kautta, että yritykset uskaltavat aiempaa helpommin palkata uusia työntekijöitä tietäessään että tarvittaessa työntekijät voi irtisanoa helpommin. Eli irtisanomisen helpottaminen vähentää rekrytoimisen riskejä teoriassa. Empiirisesti tämän teoreettisen vaikutuksen voimakkuudesta ei ole kuitenkaan tietääkseni luotettavaa näyttöä. Siksi tämänkaltaisia toimenpiteitä pitäisi tarkkaan harkita. Vastapuolena saattaa tapahtua myös niin, että yritykset irtisanovat aiempaa enemmän työntekijöitä sen tultua helpommaksi, mikä ei tietenkään paranna työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Tuottavuuden mahdollinen kasvu on vielä epävarmemmalla pohjalla kuin yllä mainittu työllisyyden kasvu. Irtisanomisen helpottaminen ei suoraan vähennä yritysten kustannuksia muulloin kuin mahdollisesti irtisanomistilanteissa käytettävien pakettien tai hallinnollisten kustannusten kautta. Nämä ovat kuitenkin normaalitilanteessa keskimäärin pieniä muutoksia. Irtisanomisen helpottaminen voisi kuitenkin parantaa tuottavuutta, jos yritykset hankkiutuvat sen seurauksena vähemmän tuottavista työntekijöistä eroon ja palkkaavat tilalle tuottavampia työntekijöitä. Siten tuottavuuden kasvu riippuu juuri siitä vaikuttaako irtisanomisen helpottaminen yritysten rekrytointipolitiikkaan, mistä on vähän luotettavaa empiiristä näyttöä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Teoreettisesti työttömien aktivointi muun muassa patistamalla aktiivisempaan työnhakuun voi nopeuttaa heidän työllistymistään. Empiirisesti tähän liittyy sellaisia epävarmuuksia, että työttömät hakisivat joka tapauksessa jo sellaisia töitä joita haluavat ja että jos haluaa kiertää tätä sääntöä voi hakea työpaikkoja joita ei kuitenkaan saa, ja täyttää näin tämän ehdon. Sääntö tekee työttömyysturvalla elämisestä epämiellyttävämpää, joten se voi johtaa työttömien aiempaa suurempaan pyrkimykseen hankkia töitä. Tätä mahdollista vaikutusta pitäisi miettiä sitä vastaan kuinka paljon työttömien hyvinvointi vähenee kun työttömyysturvalla eläminen on epämiellyttävämpää. Sääntö rankaisee sellaisia työttömiä jotka aidosti pyrkivät työllistymään, mutta eivät saa töitä. Empiirinen tutkimustieto juuri tämänkaltaisen työttömien aktivointitoimien vaikutuksista on hajanaista.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 5 |
Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Epävarma | 6 |
Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | En ole varma tarveharkinnan poistamisesta kaikissa tapauksissa, mutta tarveharkinnan keventämistä tai nopeuttamista tulisi harkita. Nykyiset säännöt luovat liian helposti tilanteita, joissa henkilö tulee maahan tietystä syystä, kouluttautuu tai muusta syystä haluaisi tehdä jotain muuta tuottavaa työtä, eikä voi tarveharkinnan estäessä. Tämä ei ole eduksi työvoiman tarjonnalle Suomessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Tutkimustiedon valossa on mahdoton sanoa onko Suomen viime aikojen vahva työllisyyskehitys jonkin yksittäisen toimen johdosta tapahunut tai missä määrin näin on. Suomen talouden vahvaan tilaan on varmasti myös vaikuttanut maailmantalouden kasvu. Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Tarvittaisiin myös lisää empiiristä tietoa Suomen kustannuskilpailukyvyn todellisesta kehityksestä mittarilla joka ei ole herkkä yritysten tuottavuuden kehitykselle, joka on saattanut tapahtua muista syistä kuin kilpailukykysopimus. | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Olen samaa mieltä siitä, että tällä hallituskaudella olisi voinut tehdä enemmän rakenteellisia uudistuksia talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Empiirisen tutkimustiedon valossa on kuitenkin epäselvää miten juuri paikallinen sopiminen tähän vaikuttaisi ja erityisesti mikä on keskitetyn ratkaisun vaihtoehto juuri Suomessa. Kiky-sopimus tai muu keskitetty ratkaisu toisaalta saattaa luoda palkkamalttia, joka voi olla Suomen työllisyydelle keskimäärin hyvä, mutta aiheuttaa jäykkyyksiä talouteen joka voi olla joillekin tietynlaisille yrityksille huono.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Yritystuet voivat joissain tapauksissa edesauttaa yritysten toimintaa ja siten hyödyttää esimerkiksi yritysten työntekijöitä. On kuitenkin syytä epäillä, että monen yritystuen takana ei ole tällaista harkintaa, vaan tuet katoavat yritysten voittoihin niiden toiminnan juuri muuttumatta. Yritystukia tulisikin tarkkaan harkita tapauskohtaisesti ja säilyttää vain sellaisia, joiden ajatellaan todella auttavan esimerkiksi heiveröisiä uusia yrityksiä kasvun tielle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Mielestäni tutkimusnäytön perusteella joistain alennetuista arvonlisäverokannoista voi luopua, sillä ne eivät nosta työllisyyttä, lisää palveluiden tai tuotteiden kysyntää tai alenna harmaata taloutta niin paljon että näillä hyödyillä voisi perustella verotulomenetystä. Verotusta voisi tässä miettiä kokonaisuutena, eikä tuottoneutraliteettia välttämättä käyttää kriteerinä arvonlisäverotuksen sisällä. Myöskin tutkimuksen mukaan nykyisin pääkannalla olevien tuotteiden ja palveluiden alv:n alentaminen ei laskisi kovin paljoa näiden hintoja. Sen sijaan yritysten voitot lisääntyisivät. Tämä on kallista julkisyhteisöille, ja tulisi tarkkaan harkita.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 8 | Alv:n alarajaa kannattaa nostaa jos tällä saa vähennettyä yritysten hallinnollisia kustannuksia, ja samalla saa yritykset kasvamaan. Silti pitäisi tietää että uudessa paikassa alv:n alaraja ei aiheuta vastaavia ongelmia kuin nykyisessä. Suomalaisella aineistolla tehty tutkimus (Harju, Matikka ja Rauhanen, 2017) kertoo että alv:n alaraja on kansainvälisesti vertaillen Suomessa melko matala ja arvonlisävelvollisuus todella aiheuttaa kustannuksia. Yritykset reagoivat tähän jäämällä usein alarajan alle. Jos yritykset korkeammalla alv-alarajalla kasvaisivat paljon nykyistä suuremmaksi, olisi se selkeä argumentti alv-alarajan nostamiksi. Tätä ei kuitenkaan tutkimuksen avulla tiedetä. Ei ole selvää pitäisikö alaraja olla nykyistä korkeampi, koska nykyistä korkeammalla tasolla se aiheuttaisi ongelmia uudella paikallaan. Tutkimuksen tulosten valossa on selvää että pienten yritysten alv:n raportoimiseen liittyviä hallinnollisia kustannuksia pitäisi pyrkiä vähentämään. Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Julkisen talouden alijäämä ei supistu, vaikka talous kasvaa. Talouskasvun oloissa olisi syytä harkita alijäämän paikkaamista, jotta suhdanteiden kääntyessä heikompaan olisi varaa olla leikkaamatta palveluista. Hallituksen linjaa, että mitään veroja ei voi tarkistaa edes hiukan ylöspäin olisi syytä harkita tässä valossa uudelleen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Vähimmäistason alittavien palkkojen työllisyysvaikutuksista on ristiriitaista empiiristä tutkimusnäyttöä. Joidenkin tutkimusten mukaan työllisyysvaikutukset voivat olla melko pieniä. Lisäksi onglemana on substituutiovaikutus: kokonaistyöllisyys ei nouse, vaan työnantajat vain ottavat töihin niitä joiden vähimmäispalkka on normaalia pienempi. Lisäksi jos maahanmuuttajat menettävät työnsä kun heidän vähimmäispalkkansa palaa normaalitasolle, eivätkä työllisty uudelleen, ei tällainen järjestelmä välttämättä olisi edullinen. Toisaalta, jos työkokemuksen ansiosta maahanmuuttajat pääsevät työuraan kiinni myös pidemmällä aikavälillä tai jos kokonaistyöllisyys nousee alempien työnantajakustannuset takia, voisi tällainen olla hyvä järjestelmä. Koska emme tiedä, olisi syytä järjestää tästä kokeilu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 9 | Kysymyksen vastaus riippuu empiirisesti palkkatuen kohtaannosta ja muusta yrityksen käyttäytymisestä. Periaatteessa palkkatuki voi lisätä palkkatuen kohteena olevien työllisyyttä, mutta sen “pätevyys“ riippuu erittäin paljon siitä kuinka paljon palkkatuki maksaa julkiselle sektorille ja kuinka paljon se työllisti sellaisia jotka eivät olisi muutenkin saaneet töitä. Emme tiedä vastauksia näihin kaikkiin empiirisiin kysymyksiin tutkimuksesta, joten en näe muuta vaihtoehtoa kuin olla epävarma.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Toistaiseksi empiirinen evidenssi on viitannut siihen, että vaikka jotkut onnistuttaisiin saamaan pois työmarkkinoilta tai työskentelemään vähemmän, ei muille välttämättä tule lisätyömahdollisuuksia. Eli työllisyys lisääntyy lisäämällä työn tarjontaa eikä päinvastoin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Työttömyysaste riippuu paljonkin siitä miten hyvin työmarkkinat toimivat. Toisaalta mitä tässä tarkoitetaan työmarkkinoiden toimivuudella? Työmarkkinoiden osapuolia ovat henkilöt jotka tarjoavat työvoimaansa ja yritykset jotka kysyvät sitä. Esimerkiksi kohtaanto-ongelmien vuoksi, eli työvoiman kysyntä ja tarjonta ei kohtaa, syntyy työttömyyttä. Näin määriteltynä ehdottomasti kyllä, työttömyys riippuu työmarkkinoiden toimivuudesta. On sitten eri asia miten näihin asioihin voi politiikkatoimilla vaikuttaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | Erityisesti ole epävarma siitä mikä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta. | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 4 | Kysymykseen on vaikea vastata, koska siinä määritelty perustulo on mielestäni mahdoton toteuttaa. Siinä esitetty ajatus siitä, että 560 euroa olisi kaikille, myös työssä käyville tuon suuruisena, ja että se olisi samalla kustannusneutraali tuntuvat mahdottomilta toteuttaa yhtä aikaa. Jos perustulo verotettaisiin pois tai osittain tulojen kasvaessa (jolloin työssäkäyvät eivät saa 560 euroa käteen), voisi tämä jollain tavalla olla kustannusneutraali, mutta tämäkin riippuu paljon siitä mitä tapahtuu muille sosiaalituille. Jos taas muu sosiaaliturva muuttuu jotenkin ennalta määrittelemättömällä tavalla, vaikuttaa se potentiaalisiin työllisyysvaikutuksiin. Yksinkertainen vastaus on myös, että joidenkin ryhmien työllisyyttä perustulo vähenee (kun saa vastikkeetonta turvaa), joiden lisää (kun on helpompi ottaa tilapäisiä töitä vastaan).Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 2 | Kysymys on aika kompleksisesti asetettu, ja epävarmuuteni heijastaa tätä. Taloudellista epätasa-arvoa voi pienentää monella tapaa. Toisaalta eriytetyn tulo- ja pääomaverotulon suurin ongelma saattaa olla taloudellisen epätehokkuuden luominen. Tulonmuunnon myötä toki jotkut suurituloiset pystyvät myös vähentämään heihin kohdistuvaa efektiivistä veroastetta, joten heidän nettoansionsa muodostuvat suuremmiksi. Voi myös olla, että nämä mahdollisuudet ovat yleisempiä parempituloisten keskuudessa. Toisaalta jos nykyisestä järjestelmästä luovuttaisiin, saattaisi samoja ongelmia ilmetä uudessa järjestelmässä, verojärjestelmän asettaminen sopivaksi yrityksille ja palkansaajille ei ole yksinkertainen tehtävä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Omistusasuminen on nykyään Suomessa paljon suositumpaa kuin vuokra-asuminen. Työmarkkinoiden liikkuvuuden näkökulmasta, esimerkiksi, saattaisi olla parempi että asuminen ei olisi niin vahvasti sidottu tiettyyn asuntoon ja paikkaan. Toisaalta on kimurantti empiirinen kysymys miten tämä todella vaikuttaisi asuntomarkkinoiden toimintaan.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | En usko että elvytysvaikutukset ovat niin suuria, että ne kompensoisivat suorat vaikutukset budjettivajeeseen. | Eri mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Vastaukseni riippuu verohelpotuksen tai tuen muodosta. Pienien yritysten toimintaedellytyksiä voisi helpottaa jollain tavoin. Ylimalkaisesti astetetut yritystuet kuitenkin helposti vain lisäävät yritysten voittoja ilman, että ne johtavat merkittäviin työllisyyslisäyksiin. Silti pienissä yrityksissä on myös kasvun edellytyksiä ja niiden toimintaympäristön pitäisi haitata näitä edellytyksiä mahdollisimman vähän.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 9 | Jos vuokra-asuntotarjonta pienenee, luultavasti pitkällä aikavälillä vuokrahinnat vain nousevat. Ruotsissa vuokrasääntely on johtanut erittäin toimimattomiin vuokramarkkinoihin ja kaikenlaisiin lieveilmiöihin. Suomessa ei kannata toistaa samoja virheitä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 8 | Kotitalousvähennys saattaa torjua jonkin verran harmaata taloutta, mutta se on myös erittäin kallis järjestelmä. Siten se ei ole tehokas tapa harmaan talouden torjumiseen. | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Robottien verotus kohdistuu tuotannontekijöihin, joita voi liikuttaa paikasta toiseen. Liiallisuuksiin menevä robottivero yhdessä paikassa (Suomessa) voisi siten johtaa tuotannon siirtymiseen muualle, eli veropohja voisi olla vuotava. Sosiaaliturvaa tarvitsee rahoittaa jotenkin, ja jos tulevaisuudessa ihmisten tekemä työ muuttaa luonnetta ja siirtyy osittain robottien tekemäksi tilanne täytyy ratkaista jotenkin. Mutta vastaus ei välttämättä ole juuri robottivero, paikkaan sidottu kulutusvero tai maahan sidottu verotus on todennäköisesti tehokkaampaa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Vastaukseni riippuu paljon siitä mitä muita veroja ajatellaan. Jotkut muut verot jotka kohdistuvat hyödykkeisiin joiden tarjonta on erittäin jäykkää, kuten maan tai kiinteistöjen verotus voivat olla talouskasvun kannalta vielä vähemmän haitallisia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |