Kaisa Kotakorpi

professori
Tampereen yliopisto; VATT

Vastaukset

Ympäristöpoliittisista toimista (esim. hiilivero) aiheutuvat hinnannousut tulisi kompensoida niistä eniten kärsiville kuluttajille tai alueille kohdennetuilla tuilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäTulonjakohuolien ei pitäisi estää ympäristöpoliittisia toimia, vaan tulonjaosta (jos ympäristöpolitiika aiheuttaa siihen sellaisia seuraamuksia joita ei pidetä hyväksyttävänä) pitäisi nimenomaan huolehtia muilla, suoremmilla keinoilla.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäVerotuksesta tulee hyvin tempoilevaa, jos sitä kovin herkästi muutetaan markkinahintojen heilahtelun vuoksi.Eri mieltä7

Sote-uudistus tarvitsee lisää kilpailullisia elementtejä julkisten toimijoiden kesken.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäJulkisessa keskustelussa usein sekoitetaan kilpailu ja yksityistäminen. Kilpailua voi olla myös julkisten toimijoiden välillä; ja toisaalta ykstiyistäminen ei takaa toimivaa kilpailua. Kansainvälisssä tutkimuskirjallisuudessa on näyttöä erityisesti siitä, että kilpailu julkisten toimijoiden välillä on hyöyllistä. Toisaalta Suomesta evidenssiä ei vielä ole, joten lisää tutkimusta tarvitaan. Kuitenkin kv-evidenssin perusteella vaikuttaa siltä ettei julkisten toimijoiden välistä kilpailua kannata nykytiedon valossa lähteä kieltämään.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

On perusteltua pyrkiä vähentämään yksityisten palvelutuottajien roolia julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaJulkisella sektorilla on välttämättä merkittävä rooli terveydenhuollossa, jo pelkästään sen takia että terveyspalvelut ovat kansalaisten perustuslaillinen oikeus jonka toteutuminen julkisen sektorin on taattava; sekä terveydenhuollon markkinoiden erityispiirteiden vuoksi (erit. informaatio-ongelmat, joista tässä ei pysty kirjoittamaan pidemmin). Yksityisillä palveluntuottajilla on julkisia palveluita täydentävä rooli, joka on Suomessa kasvanut vuosien varrella. Vaikea ottaa kantaa siihen, mikä on täsmälleen oikea työnjako. Edellisen hallituksen esittämä yksityisen roolin yhtäkkinen ja mittava lisääminen olisi ollut liian suuri muutos.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Tammikuussa valittavilla aluevaltuustoilla on hyvät kannustimet ja vaikutusmahdollisuudet tehostaa ja parantaa hyvinvointialueiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäVaikutusmahdollisudet ja kannustimet jäävät vajavaisiksi ilman verotusoikeutta, kun valtuustoilla ei ole mahdollisuutta päättää paljonko rahaa terveyspalveluihin käytetään.Eri mieltä6

Julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Julkisen talouden tasapainottamisen tarve arvioidaan niin suureksi, että on vaikea nähdä että olisi mielekästä toteuttaa sopeutusta vain budjetin toisella puolella. Se että kokonaisveroaste on valmiiksi melko korkea, ei riitä perusteluksi sille että mitään veroja ei saisi korottaa. Tutkimustiedon perusteella mitään yhtä oikeaa, optimaalista julkisen sektorin kokoa (ja siten kokonaisveroastetta) ei ole olemassa. Toisaalta olisi tärkeää käydä avoin keskustelu siitä, mitä palveluita leikataan jos/kun menoja karsitaan. Kummankaan puolen ratkaisut eivät ole helppoja. Varmasti myös esim. palvelutuotantoa voidaan tehostaa, mutta tähän liittyvät toiveet/esitykset ovat usein täsmentymättömiä, eikä sopeutusta voida laskea näiden varaan.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Julkista taloutta tulee tasapainottaa menoja leikkaamalla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Julkisen talouden tasapainottamisen tarve arvioidaan niin suureksi, että on vaikea nähdä että olisi mielekästä toteuttaa sopeutusta vain budjetin toisella puolella. Se että kokonaisveroaste on valmiiksi melko korkea, ei riitä perusteluksi sille että mitään veroja ei saisi korottaa. Tutkimustiedon perusteella mitään yhtä oikeaa, optimaalista julkisen sektorin kokoa (ja siten kokonaisveroastetta) ei ole olemassa. Toisaalta olisi tärkeää käydä avoin keskustelu siitä, mitä palveluita leikataan jos/kun menoja karsitaan. Kummankaan puolen ratkaisut eivät ole helppoja. Varmasti myös esim. palvelutuotantoa voidaan tehostaa, mutta tähän liittyvät toiveet/esitykset ovat usein täsmentymättömiä, eikä sopeutusta voida laskea näiden varaan.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Julkisen talouden tasapainotustoimet tulee aloittaa tämän eduskuntavaalikauden aikana.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Mahdollisimman pian pitää tehdä uskottava suunnitelma, miten julkista taloutta tasapainotetaan; mielellään parlamentaarisessa työryhmässä jotta uskottavuus toteutuisi paremmin. Sopetutustoimien ajoittamisen ajankohdasta on kuitenkin vaikea sanoa vielä mitään varmaa, se riippuu siitä väistyykö koronakriisi todella tänä vuonna, ja miten nopeasti talous toipuu sen jälkeen.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Mikäli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä toimivat jatkossa itsehallinnolliset hyvinvointialueet, tulee niiden toiminta rahoittaa pääosin valtion budjetista, eikä alueille ole syytä antaa verotusoikeutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä 9Verotusoikeus parantaisi kannustimia oleellisesti, koska hyvinvointialueilla olisi tällöin osavastuu palveluiden rahoittamisesta, ja säästöt jäisivät maakunnan asukkaiden hyödyksi kun veroprosenttia voitaisiin alentaa. Tutkimuskirjallisuuden perusteella ei ole syytä olettaa, että hyvinvointialueiden verotusoikeus johtaisi kokonaisveroasteen kasvuun. Taloustieteen tutkimuskirjallisuus puoltaa verotusoikeuden antamista hyvinvointialueille.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Marinin hallituksen esitys Sote-uudistukseksi sisältää riittävät kannustimet hyvinvointialueille tehokkaaseen ja laadukkaaseen palvelutuotantoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä 9Hyvinvointialueiden rahoitus tulee lähes kokonaan valtiolta (lukuunottamatta asiakasmaksuja). Hyvinvointialueilla on kannustin käyttää kaikki niille tuleva rahoitus. Säästöt johtaisivat rahoituksen osittaiseen pienenemiseen jatkossa, vuosittain maan tasolla tehtävän kustannusten tasauksen kautta. Tästä syystä palveluntuotannon tehostamiseen on huonot kannusteet. Myös kannusteet investoida ennaltaehkäisyyn voivat olla heikot, koska hyvinvointialueet saavat sitä enemmän rahoitusta, mitä sairaampaa väestö alueella on.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä Epävarma7

On todennäköistä, että koronakriisin seurauksena taloudessa syntyy digiloikka, joka johtaa merkittävään tuottavuusharppaukseen kriisin jälkeen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma Epävarma6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on ajoitettu talouden elpymisen kannalta oikein.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäOn selvää että lisämäärärahoja tarvitaan heti nyt akuutin kriisin ollessa päällä, jotta ne vaikuttavat mahdollisimman nopeasti kriisistä toipumiseen. Myös lisätalousarvion yhteydessä mainittu julkisen talouden sopeuttamisen horisontin pidentäminen on realismia.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus on mitoitukseltaan oikea suhdannetilanne huomioon ottaen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaKokonaisuus on tietysti massiivinen ja aivan eri kokoluokkaa aiempiin lisäbudjetteihin verrattuna. Tilanne on myös poikkeuksellinen. Mukana on kuitenkin merkittävän kokoisia kokonaisuuksia, jotka eivät vaikuta kuuluvan lisätalousarvioon. Tässä mielessä mitoituksessa on kritisoitavaa. Muilta osin en ole käynyt riittävällä tarkkuudella läpi, puuttuuko jotain tai onko kaikkien hyvin perusteltujen erien mitoitus oikeanlainen. Merkittävä osa paketista on tulonsiirtoa julkisen sektorin sisällä (valtiolta kunnille).Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Hallituksen lisätalousarvion yhteydessä esittämä 5,5 mrd euron toimenpidekokonaisuus kohdistuu talouden elpymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäLisätalousarvio pitäisi perustella systemaattisemmin ja selvemmin koronakriisin hoitamisella - mitä toimenpiteitä akuutin kriisitilanteen hoito vaatii (työnsä menettäneiden tukeminen siltä osin kuin työttömyysturvassa on aukkoja; kriisistä kärsineillä toimialoilla olevien yritysten tukeminen kriisin yli; perheiden ja lasten tukeminen; mahdollisimman tehokkaat elvytystoimet esim. muutenkin tarpeellisten investointien käynnistäminen). Toimenpiteiden pitäisi mahtua näiden otsikoiden alle. Siltä osin kuin mukana on muuta, en pidä niitä perusteltuna osana lisätalousarviota. Esim. akkuteollisuuden tukemiseen on osoitettu suuri summa (lähes puoli miljardia) rahaa. Toisella laidalla toimeentulotuen korottaminen voi olla perusteltua, mutta silläkään ei ole ainakaan suoraa yhteyttä koronakriisiin.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että Suomessa on tarpeen siirtyä pitkäksi aikaa huomattavasti interventionalistisempaan talouspolitiikkaan, jossa kilpailun ja markkinamekanismien roolia vähennetään ja julkisen vallan sääntelytoimia lisätään merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaToki julkisen vallan rooli koronakriisin hoitamisessa on keskeinen. Aiheutuuko pysyviä muutoksia sääntelytarpeeseen? Koronakriisi eroaa aiemmista esim. finanssikriisistä ainakin siinä, että sen perimmäinen syy ei liity talouden rakenteisiin. Esim. finanssikriisi toi esiin puutteita rahoitussektorin sääntelyssä. Vastaavanlaista ilmiselvää seurausta koronakriisillä ei nähdäkseni ole, vaikkakin sen seurausten hoitoon markkinoiden toiminta / toimimattomuus vaikuttaa (esim. yritysten tukeminen kriisitilanteessa, jossa yksityiset rahoitusmarkkinat eivät välttämättä tarjoa riittäviä keinoja). Lisäksi kriisi on tehnyt ilmeiseksi julkisen sektorin toimintojen keskeisen roolin yhteiskunnassa vrt. ”yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset alat” joihin poikkeustilan käyttöönoton yhteydessä viitattiin – esim. terveydenhuolto, hoivapalvelut. Julkisen vallan rooli tuskin pienenee, mutta en näe ilmeistä syytä ”merkittävään”, ”huomattavaan” lisäykseen ”pitkäksi aikaa” -kysymyksen muotoilu on voimakasNäytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Tämänhetkisen tiedon valossa on todennäköistä, että koronakriisin aiheuttama taantuma seuraa V-käyrää, jossa talouden pudotusta seuraa nopea palautuminen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Kriisistä toipuminen voi olla nopeaa, jos rajoitustoimet eivät kestä (liian) kauaa, ja väliaikaiset tukitoimet ovat riittäviä. Taloudessa on varmasti paljon patoutunutta kysyntää, joka purkautuu kun rajoitukset purkautuvat. Talouden nopea toipuminen edellyttää kuitenkin mm. sitä, ettei kriisin aikana ehdi tulla merkittävää konkurssiaaltoa, jossa isoja yrityksiä ajautuisi konkurssiin. Yksi kysymys on myös, jääkö kriisistä ylimääräistä epävarmuutta, esim. uusien epidemioiden pelkoa jäytämään talouden tervehtymistä? Tästäkin syystä – toki myös inhimillisistä ja kansanterveydellisistä syistä – on tärkeää investoida parannuskeinon / rokotusten kehittämiseen ja/tai teknologioihin, jotka parantavat mahdollisten tulevien epidemioiden hallintaa. Vrt. kausi-influenssat, joiden vaikutukset pysyvät rokotusten vuoksi kurissa. Kriisin eriarvoistavat vaikutukset (esim. vaikutukset heikossa asemassa oleviin lapsiin ja perheisiin) voivat olla yo. kokonaistaloudellisia vaikutuksia pidempiaikaisia.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Vaikka koronavirusepidemia on vienyt maamme poikkeustilaan, tulisi hallituksen siitä huolimatta pitää kiinni itselleen aiemmin asettamista työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamista koskevista tavoitteista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä 8Eri mieltä7

Suorat, väliaikaiset ja mittavat yrityksille kohdistetut kansalliset tukitoimet ovat nyt perusteltuja, koska valtioiden koronavirusepidemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet uhkaavat kaataa elinkelpoisia yrityksiä ja johtaa pidempikestoiseen talouskriisiin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä Vahvasti samaa mieltä8

Työllisyysasteen kasvattamiseksi kannattaisi poistaa työttömyysturvan lisäpäiväjärjestelmä (eläkeputki).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä Samaa mieltä7

Taksimarkkinoiden vapauttaminen (mm. lupakiintiöiden ja palvelujen enimmäishintojen poisto) on ollut järkevää politiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä 6Taksimarkkinauudistus ei vaikuta onnistuneen tavoitteissaan. Esim. taksipalveluiden hinnat nousivat uudistuksen seurauksena verrattuna bussiliikenteeseen.Epävarma7

Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä korvamerkitseminen asettaa vain turhan ylimääräisen rajoitteen verotulojen - jollaisia myös rahapelitulot ovat - käytölle. Lisäksi se voi tehdä rahapelaamisesta hyväksyttävämpää ja siten lisätä pelaamista, vaikka toisaalta samaan aikaan valtion monopolin avulla pyritään hillitsemään uhkapelaamista.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäSamaa mieltä7

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä sekä päästökauppa että ympäristöverot ovat käyttökelpoisia ja tarpeellisia sääntelykeinojaEpävarma7

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä Vahvasti samaa mieltä9

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä Samaa mieltä8

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäSamaa mieltä7

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Epävarma7

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Yhtenäisempi arvonlisävero tehostaisi verojärjestelmää. Kysymys koskee budjettineutraalia reformia. Muutoksessa esim. ruuan verotus kiristyisi muuhun hyödykeverotukseen verrattuna. Jos ajatellaan että verojärjestelmä nykyisellään vastaa yhteiskunnassa vallitsevia tulonjakomieltymyksiä, reformin vaikutuksia voisi olla tarpeen kompensoida pienituloisille tulovero- ja tulonsiirtojärjestelmän kautta. Teoriatulos tasaisesta alvista pätee, kun tulonjakotavoitteet hoidetaan tehokkasti muilla tavoin.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäTärkeämpää olisi tehdä alvin ilmoittamisesta yrityksille mahdollisimman helppoa. Ks. Jarkko Harjun ja Tuomas Matikan tuore paperi ALV-alarajan vaikutuksista yritysten toimintaan.Epävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäSamaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäSamaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Laskusuhdanteen aikana finanssipolitiikassa jouduttiin tasapainoilemaan budjetin tasapainottamisen (kestävyysvaje) ja heikkoon suhdannetilanteeseen liittyvän elvytystarpeen välillä. Nyt talous on kääntynyt kasvuun, tätä dilemmaa ei enää pitäisi olla, ja argumentti budjetin tasapainottamisen puolesta on aiempaa vahvempi. Nyt hallitus kuitenkin purkaa aiempia sopeutuspäätöksiä ja finanssipolitiikan linja on kääntynyt elvyttäväksi. Toivoisin suomalaisilta päättäjiltä fiksumpaa ja kaukonäköisempää politiikkaa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäArgumentti ei koske erityisesti tai pelkästään maahanmuuttajia, vaan yleisemmin vaikeasti työllistyviä ryhmiä.Samaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäVaikutukset toteutuksesta riippuen todennäköisesti pieniä.Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäEpävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäSamaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEpävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEpävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEpävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Tulonmuunnon vuoksi eron ylimmän ansiotulon ja pääomatulon rajaveron välillä ei ole hyvä olla hirveän suuri. Tulonmuunto ei kuitenkaan ole ainoa asia joka vaikuttaa optimaaliseen pääomatuloveroon. Jos erilaiset veropohjat reagoivat rajaveroasteisiin eri tavalla, veroasteikkojen tulisi olla erilaiset. Ei ole järkevää luopua yhdestä politiikkainstrumentista (erilliset veroasteikot) ilman selvää perustelua. Se miten eriytetystä tuloverosta luopuminen ylipäätään vaikuttaisi eriarvoisuuteen riippuu tietenkin toteutustavasta: alennetaanko ylintä ansiotulojen veroa (kasvattaa eriarvoisuutta) vai korotetaanko pääomatuloveroa. Kysymyksen asettelu on mielenkiintoinen. Miksi kysytään erityisesti taloudellisen eriarvoisuuden pienentämisestä? Verojärjestelmä joka on kovin tehoton (aiheuttaisi isot käyttäytymisvaikutukset) ei voi olla järkevä tapa tasoittaa eriarvoisuutta. Hyvän verojärjestelmän suunnittelussa näitä kysymyksiä ei voi erottaa toisistaan.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäEpävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäSe että tuloerot olisivat aina hyvästä talouskasvun kannalta, ei ole yksiselitteistä, jos tuloerot ovat korkealla tasolla. Suomessa tuloerot ovat kuitenkin melko pienet.Eri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Vastaus viittaa edelliseen lakiluonnokseen. Terveyskeskuksia ei tulisi samalle alueelle montaa; kilpailun edellytykset ovat huonot. Kun asiakasmaksut olisivat kaikkialla samat, kilpailtaisiin laadulla. Laatua on vaikea havaita mikä myös heikentää kilpailun edellytyksiä. Kustannuksia olisi vaikea hallita: Jos palveluntuottajien korvaukset perustuvat annettuun hoitoon, kannusteita hillitä kustannuksia ei ole. Jos korvaukset perustuvat asiakkaiden määrään, on kannusteet hillitä kustannuksia kunkin asiakkaan kohdalla. Mutta houkutellakseen lisää asiakkaita, palveluntuottaja voi esim. määrätä erikoissairaanhoidon toimenpiteitä, jolloin syntyy mielikuva hyvästä hoidosta, vaikka hoidot eivät olisi tarpeellisia. Terveydenhoitomarkkinoiden avaaminen kilpailulle ei takaa tehokasta kilpailua, vaan vaatii monimutkaista sääntelyä. Kustannukset voivat nousta ja laatu voi kärsiä – hoitoa voidaan tarjota liian vähän tai liikaa. Julkisen ja yksityisen sektorin työnjako on myös tärkeä kysymys.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäTällaista kategorista linjausta ei voi tehdä.Samaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaEuro-alue ei todennäköisesti ole optimaalinen valuutta-alue, mutta siitä on vaikea saada varmuutta mitä olisi tapahtunut jos Suomi olisi jäänyt ulkopuolelle. Sopivaa verrokkia on vaikea löytää. Esim. Ruotsin ja Suomen erilaiselle talouskehitykselle on muitakin syitä kuin rahaliiton jäsenyys.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaTyövoimakustannusten alentaminen periaatteessa voisi parantaa kilpailukykyä, työllisyyttä ja kasvua. Mutta siirtämällä sotumaksuja työntekijältä työnantajalle ei välttämättä saada työvoimakustannuksia alennettua pitkällä aikavälillä. Myös kikyn negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen on tehdyn ratkaisun huono puoli.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäPieniä yrityksiä voisi olla järkevä tukea verohelpotuksin, jos sillä korjataan jotakin markkinahäiriötä joka estää pieniä yrityksiä palkkaamasta tarvitsemaansa työvoimaa. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen myönnetty tuki ei lisännyt työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäEpävarma7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäVahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltäHarmaan talouden torjunnan ensisijaiset keinot lienevät muualla kuin uusien verovähennysten luomisessa.Samaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä4Eri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Samaa mieltä7