Vesa Vihriälä
Työelämäprofessori
Helsingin yliopisto
- Kotisivu
- @vesa_vihriala
- Liittynyt 23.10.2017
- Poistunut paneelista 28.2.2019
Vastaukset
Työllisyysasteen (työllisten osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä)nostaminen 80 prosenttiin on järkevä tavoite Suomessa..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | Työllisyyasteen nostaminen on tärkeää julkisen talouden kestävyyden kannalta. 80 % työllisyysast 15-64-vuotiaiden osalta on kuitenkin erittäin vaava tavoite, eikä missään tapauksessa saavuetttavissa yhden vaalikauden aikana. Tavoite olisi järkevää asettaa vaalikausittain ja tulevalle vaalikaudellle realistisena voisi pitää noin 75 % tavoitetta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Kestävyysvaje on hyödyllinen tapa hahmottaa julkisen sektorin tulevia menopaineita..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Kysymys on hassusti asetettu. Kestävyysvaje on hyödyllinen käsite hahmotettaessa julkisen sektorin tulevia SOPEUTUSTARPEITA. Menopaineet määrittävät kestävyysvajetta. | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Keskuspankin itsenäisyys kapeasti määritellyissä rahapolitiikkakysymyksissä on hyvä asia ja koskee luonnollisesti myös ja erityisesti pääjohtajaa. EKP:n tosiasiassa laajentunut rooli rahoitusvakausalueelle on hankalampi juttu, koska tällöin vastaan tulee “poliittisempia“ kysymyksiä erityisesti siitä, millaisessa tilanteessa vaikeuksissa olevalle pankille voidaa tarjota likviditeettiä tai millaisin ehdoin EKP voi tukea jäsenvaltion rahoitusta OMT-ohjelman tapaisessa järjestelyssä. Hyvän mallin löytäminen ei helppoa. Vaikka näissäkin asioissa itsenäiset päätökset ehkä ovat hyväksi euroalueen taloudelle, ratkaisuihin liittyy seurauksia, joista vastuun kantaminen kuuluisi paremmin poliittiselle taholle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 8 |
Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Hyöty on pieni ja muodostuu lähinnä siitä, että tällöin EKP:n johdossa varmemmin ymmärretään sekä rahapolitiikan että rahoitusvakauden turvaamiseen liittyviin toimiin liittyvät vaikutukset pienelle Pohjois-Euroopan maalle. Itse rahapolitiikan linjaan asialla tuskin on mitään vaikutusta. Sen sijaan rahoitusvakauskysymyksissä ja EMU:n institutionaalisen kehittämisen kysymyksissä tällä ymmärryksellä voi olla merkitystä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | Toki on hyvä tietää, millaisin ajattelumallein pääjohtaja toimii. Toisaalta jokin yksittäinen lausunto omasta linjasta tuskin on kovin informatiivinen verrattuna henkilön tosiasiallisesta toiminnasta kertyneeseen infoon. | Samaa mieltä | 7 |
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | On vaikea nähdä hyvää perustelua tällaiselle ratkaisulle, joka jättäisi eläkeläiset kokonaan reaalitulojen kasvun ulkopuolelle. Erirtyisesti jos tuottavuuskehitys on nopeaa ja ihmiste elävät pitkään, syntyy iso elintasokuilu eläkeläisten ja muiden välille.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Epävarma | 7 |
EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Epävarma | 7 |
Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 6 |
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Koska toimet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ovat (vaihtoehtois)kustannusmielessä hyvin erilaisia, olisi tärkeää vaikuttaa päästöjen hinnoittelulla (verot / päästökauppakiintiöt) niin, että ne kannustavat päästöjen leikkaamiseen sellaisessa toiminnassa, jossa kustannukset ovat pienimmät, globaalisti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti samaa mieltä | 9 |
Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Finanssipolitiikka on likimain neutraalia.Taloudessa on korkeasuhdanne, jonka ennustetaan jatkuvan - vaikkakin hieman heikentyvänä - vuonna 2019. Kun lisäksi julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, finanssipolitiikan olisi tällaisessa tilanteessa syytä olla kiristävää puskurien luomiseksi tulevia elvytystarpeita varten.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Samaa mieltä | 8 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Valinneessa tilanteessa, jossa tuotanto on ollut euroalueella selvästi potentiaalinsa alla, on ollut perusteltua tuke kysyntää makropolitiikalla. Finanssipolitiikan liikkumavaran ollessa monessa maassa vähäinen korkean velkaantumisen takia, rahapolitiikkaa on ollut syytä käyttää mahdollisimman paljon. Lyhyiden korkojen painuttua jo lieveästi negatiisiksi suora vaikuttaminen pitkiin korkoihin QE:llä on ollut luonteva lisäelementti.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Parantunut suhdannetilanne ja myös pitkään jatkuneen keveän rahapolitiikan kasvavat kielteiset vaikutukset (varallisuuhintojen osin ehkä kestämätön nousu, ns. zombie-yritysten tuottavuutta heikentävä tekohengitys puoltaa rahapolitiikan asteittaista kiristämistä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Irtisanoimisen helpottaminen vähentää rekrytointiin liittyvää riskiä, mikä on omiaan lisäämään työllisyyttä, mutta toisaalta helppous lisää irtisanomisia. Pidemmän päälle irtisanomisen helppouden voi olettaa parantavan yritysten tuottavuutta, mikä tukee tuotannon ja myös työllisyyden kasvumahdollisuuksia. Irisanomisen helppous vähentänee erityisesti havaittujen ominaisuuksien suhteen riskillisemmän työvoiman kuten pitkään työttömänä olleiden rekrytointiin liittyvää riskiä. Tämä voi vähentää jossain määrin pitkäaikaistyöttömyyttä. Kaiken kaikkiaan vaikutukset työllisyyteen jäänevät kuitenkin pieniksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Helpompi irtisanomismahdollisuus parantaa mahdollisuuksia muokata työvoiman rakennetta paremmaksi kulloinkin käsillä oleviin tehtäviin. Samoin irtisanomisen helpottuminen voi vahvistaa työn tekijän kannustimia toimia tehokkaasti.Näiden voi olettaa lisäävän tuottavuutta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 4 | Periaatteessa hakemisen lisääntyminen voi lisätä työllistymismahdollisuuksia, kun useampi työnantaja pääsee/joutuu arvioimaan henkilön sopivuutta eri tehtäviin. Käytännössä vaikutus lienee pieni, varsinkin kun osa lisähakemuksista on näennäisiä, ts. hakija ei todellisuudessa sovi tehtävään tai ei ole siitä lainkaan kiinnostunut.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 5 |
Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Valitukset viivästyttävät usein vuosien ajan monia tärkeitä rakennushankkeita. Näyttää lisäksi siltä, että valituksissa on usein kyse hyvin pienestä tai pientä joukkoa koskevasta intressistä. Tavalla toisella menettelyjä olisi yksinkertaistettava.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Suomen talouskasvun yksi keskeinen rajoite lähivuosina on työvoiman saatavuus avautuviin työpaikkoihin. ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa koskeva saatavuusharkinta on tässä suhteessa ongelmallinen. Saatavuusharkinnan ohella monimutkaiset ja hitaat menettelytavat oleskeluvan saamisessa ja kaikkeen maahan asettumiseen liittyvässä byrokratiassa ovat myös ongelma. Nämä haittavaat varsinkin asiantuntijatason työvoiman rekrytointia ulkomailta, mitä saatavuusharkinta ei lainkaan koske.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 3 | Kilpialukykysopimus on parantanut Suomen kilpailukykyä (ks.kysymys 34/37). Tämä on vaikuttaa myönteisesti kasvuun lisäämällä vientiä ja parantamalla investointi-ilmapiiriä. Sen sijaan on paljon vaikeampi arvioida vaikutuksen suuruutta ja ajoittumista Etlan makromallin simuloinnin perusteella kilpailukyvyn paraneminen nostaisi BKT:n tasoa 1,6 % usean vuoden aikajänteellä. Tästä vain osa on ehtinyt voinut toteutua tähän mennessä. On kuitenkin hyvin vaikea arvioida jo toteutuneen vaikutuksen suuruutta. Kilpailukykysopimus on uskoakseni vaikuttanut viennin ohella investointi-ilmapiiriin, joka mallituksessa ei tule otetuksi huomioon. Tästä on kuitenkin hyvin vaikea saada näyttöä. Jää myöhemmän tutkimuksen tehtäväksi arvioida eri tekijöiden täsmällistä merkitystä talouden kääntämisessä kasvuun. Suurin tekijä todennäköisesti joka tapauksessa on Suomen vientimarkkinoiden (sekä vientimaat että tuotteet, joihin Suomi on erikoistunut) kasvun vahvistuminen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 7 | Suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla mitaten suomalaisen tuotannon kustannuskilpailukyky koheni 6-7 % vuodesta 2014 vuoteen 2017. Tästä noin puolet voidaan arvioida kilpailukykysopimuksen ansioksi. | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Sipilän hallituksen ohjelmassa annettiin ymmärtää, että hallitus aikoo tehdä työmarkkinoita koskevia uudistuksia työmarkkinajärjestöjä kuullen mutta antamatta järjestöille veto-oikeutta. Kilpailukykysopimuksen aikaansaamiseksi hallitus peräytyi tästä kannastaan ja lupasi toteuttaa uudistuksia vanhaan malliin vain yhteisymmärryksessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Näyttää ilmeiseltä, että tämän vuoksi työlainsäädännön uudistaminen erityisesti paikallisen sopimisen edistämiseksi on edennyt vain vähän.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Kaikella julkisella rahoituksella on vaihtoehtoinen käyttö. Yritystuista selviä tuottavuushyötyjä on tutkimusten mukaan vain ns. innovaatiotuilla. Muilla, ns. säilyttävillä tuilla ei näitä hyötyjä ole ja ne voivat myös haitata tehokkuutta vääristäessään eri yrittysten kilpailuehtoja. Tämän vuoksi säilyttäviä tukia olisi järkevää supistaa. Ongelma säilyttävien tukien leikkaamisessa on, että niistä suurin osa, energiaverotuksen laskennallinen alennus, tuo suomalaisen paljon energiaa käyttävän tuotannon energiakulut lähemmäksi kilpailijoiden (mm. Ruotsi, Saksa) alhaisia energiahintoja. Tämän vuoksi näidenkään tukien poistaminen kokonaan ja varsinkin nopea supistaminen olisi ongelmallista. Järkevä ratkaisu on pitkäjänteinen ohjelma, joka asteittain vähentää säilyttäviä tukia ja siirtää niitä osittain innovaatiotuiksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Euroalueen maiden väliset kilpailukykyerot ovat kaventuneen viime vuosina tuntuvasti vaikka ovatkin osin edelleen suuria. Samoin työllisyys on lisääntyn selvästi. 2 prosentin tavoite ei ole kumpaakaan estänyt, eikä estä myöskään lähitulevaisuudessa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Esitetty malli on yksi mahdollinen tapa tuoda kilpailua ja siihen perustuvaa tehostamisen ja innovoinnin pakkoa järjestelmään. Ruotsissa on siirrytty vastaavanlaiseen järjestelmään, eivätkä kokemukset ole kovin huonot palvelujen saatavuuden kannalta. Kustannukset ovat kuitenkin samanaikaisesti kasvaneet ja korvausparametreja on sen seurauksena muokattu. Myös Suomessa joudutaan varmasti kokeilemaan erilaisia kannustimia. Vaihtoina kilpailun lisäämiseen tulisivat kymykseen ensinnäkin lähinnä KELA:n terveysvakuutus, jota kansalaiset voisivat käyttää perusterveydenhuollon ostamiseen kilpailevilta lääkäreiltä/lääkäriasemilta. Halpoja eivät ole vakuutusjäjestelmätkään olleet, vaikka jonoista päästään. Toinen vaihtoehto ovat pitkiksi määräajoiksi tehdyt kokonaisulkoistamiset. Kokemukset niistä ovat verraten hyviä (Mänttä-Vilppula), mutta on vaikea sanoa kuinka yleistyvät ja millaiseen hinnoitteluun pidemmän päälle johtavaNäytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Kannustimet tehokkaaseen toimintaan olisivat selvästi paremmat, jos järjestämisvastuuta kantava maakunta joutuisi rahoittamaan osan menoista keräämillään veroilla. Tällöin tehokas toiminta sallisi verotuksen pitämisen muita alueita pienempänä. Vastaavasti jos maakunnassa arvotettaisiin valtion takaamaa palvelutasoa parempaa palvelua, se olisi mahdollista rahoittaa veroilla ja siten preferenssierot pääsisivät toteutumaan. Kiinteä (vaikkakin tarvevakioitu) kokonaisrahoitus luo painetta säästää vain aivan marginaalilla. Silloinkin paine voi olla vähäinen, kun keskushallintoa voi painostaa välttämättömiksi koettujen palveluiden toteuttamatta jättämisellä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 4 | Alennetut arvonlisäkannat muuttavat eri tuotteiden suhteellisia hintoja tavalla, joka heikentää voimavarojen kohdentumisen tehokkuutta. Toisaalta on epäselvää, kuinka hyvin ne palvelevat alennusten julkilausuttuja tavoitteita erityisesti tuloerojen kaventamisen suhteen. Näistä syistä olisi todennäköisesti hyödyllistä vähintäänkin kaventaa arvoslisäverokantojen eroja. Tämä edellyttäisi rinnalleen muita toimia alennuksilla tavoiteltujen vaikutusten saavuttamiseksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 4 | Jokin alaraja ALV:n kannolle on järkevä, jotta kynnys yritystoiminnan aloittamiseen ei olisi kovin suuri. Toisaalta mitä korkeampi alaraja on, sitä suuremmassa määrin kilpailuolosuhteet eri kokoisten yritysten välillä vääristyvät. Kun lisäksi tieetään, että pineet yritykset ovat pääsääntöisesti vähemmän tuottavia kuin suuret, voimavarojen tehokkaan käytön kannalta tällainen vääristymä on haitaksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | Kilpailu luo kaikissa toiminnoissa kannusteita parantaa toimintaa eikä julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamisessa voittoa tavoittelevien tuottajien voimin ole lähtökohtaisesti mitään väärää. Kilpailuun voi kuitenkin liittyä nykyistä suurempaa oppilaiden valikoitumista hyviin ja huonoihin kouluihin, mikä luultavasti heikentäisi erityisesti heikoista kotitaustoista tulevien lasten oppimisedellytyksiä. Ei myöskään ole selvää, että 1. ja 2. asteen koulutusongelmat liittyisivät ensisijaisesti kilpailun puutteeseen. Pikemminkin ne liittyvät joidenkin (useasti vähän tukea oppimiselle kotona saaneiden) lasten kykyyn kiinnostua ja pysyä mukana opetuksessa ja tästä seuraavaan häiriökäyttäytymiseen ja 2. asteen opinnoista putoamiseen. Näihin ongelmiin parempia lääkkeitä voisivat olla huomion suurempi kiinnittäminen perusvalmiuksien opettamiseen kaikille mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien (jopa valinnanvapauden kustannuksella) ja oppivelvollisuuden pidennys.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | 1) Jos työvoiman kysyntä kasvaa vahvasti, kuten nyt tapahtuu, on tärkeää saada työtilaisuuksille tekijät yhtäältä sen vuoksi, että näin potentiaalinen tuotannon kasvu voi realisoitua ja toisaalta siksi, että hyvän kysynnän oloissa myös sellainen työvoima voi työllistyä joka huonommissa oloissa voisi jäädä kokonaan työttömäksi. 2) Työttömyysturvan tilapäisenkin leikkauksen voi olettaa vaikuttavan myönteisti työttömien työllistymiseen mm. työttömyyseläkeputken siirtämisestä saatujen kokemusten valossa. 3) Vaadittu aktiivisuus ei ole vaativa esim. Tanskaan verrattuna, eikä tilapäisen leikkauksen taso ankara 1980-luvulla Suomessa käytössä olleeseen leikkuriin nähden. Kun toisaalta pitkäaikaistyöttömyys on köyhyyden tärkein syy, tällaisen kannustimen tulonjakovaikutukset voivat pidemmän päälle olla tasoittavia. 4) Kannustimen toimivuuden ja reiluuden näkökulmasta on tärkeää, että viranomaisilla on koko maassa riitävät resurssit tarjota palveluita niille, jotka eivät löydä edes pätkätöitä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 8 | Yksi keskeinen koulutuksen ongelma on, että siohko määrä nuoria (erityisesti poikia) jää toisen asteen koulutust vaille ja tämän myötä heidän todennäköisyytensä jäädä työttömäksi ja syrjäytyä muodostuu paljon suuremmaksi kuin jos jatkaisivat koulutuksessa. Pakollinen koulutukseen osallistuminen olisi todennäköisesti kustannustehokas keino antaa näille ihmisille tarpeellisia valmiuksia. Onnistumisen edelltyys lienee kuitenkin, että pakollinen 2. asteen koulutus sisältää ohjelmia, jotka houkuttelevat juuri niitä, joita “koulunpenkillä istuminen“ ei lähtökohtaisesti kiinnosta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 4 | Tuotannon kasvuvauhti ylittää selvästi talouden tuotantopotentiaalin kasvun, ts. ns. tuotantokuilu supistuu viennin, investointien ja edelleen myös yksityisen kulutuksen vetämänä. Samalla palkkojen nousuvauhti on alkanut kiihtyä. Edellisestä seuraa, ettei kokonaiskysyntä tarvitse tukea elvyttävästä finanssipolitiikasta vaan suhdannetilanne puoltaisi pikemminkin alijäämän supistamista ja velka-bkt-suhteen saattamista selvästi alenevalle uralle, ts. kiristävää finanssipolitiikkaa. Toisaalta taloudessa on yhän vapaita voimavaroja, joten kysynnän nopea kasvu ei ole iso ongelma, jos avautuviin työpaikkoihin ohjautuu työvoimaa. Tämä huomioon ottaen nykyistä fipo-linjaa ei voi pitää kovin huonona. Viime kuukausien aikana tullut uusi tieto suhdannekehityksestä vahvistaa kuitenkin käsitystä, että finanssipolitiikan kiristäminen olisi nyt järkevää.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 10 | Huonon kielitaidon ja vähäisen koulutuksen takia maahanmuuttajien tuottavuus alittaa usein työehtösopimusten minimipalkkatason. Tämän takia tällaiset henkilöt jäväät työllistymättä ja integroituminen ml. kielitaidon kehitys hidastuu ja pahimmillaan estyy kokonaan. Mahdollisuus työskennellä määräaikaisesti työehtosipimuspalkkoja pienemmällä korvauksella anataisi ainakin osalle tällaisia maahanmuuttajia paremmmat mahdollisuudet integroitua, nostaa tuottavuuttaan ja työllistyö ajan mittaan normaalein työehdoin.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Työnantajalle suuntautuva tuki on siinä mielessä hyvä tapa tukea matalan tuottavuuden henkilöiden työllistymistä, että se puree sekä kysyntä- että tarjontapuolen ongelmaan: (1) se alentaa työvoimakustannusta silloin kun työehtosopimus asettaa sille henkilön tuottavuuden nähden liian korkean tason ja (2) se sallii työnantajan maksaa kannattavuuden heikkenemättä korkeampaa palkkaa kuin muutoin ja siten parantaa työntekijän kannustinta ottaa työtä vastaan. Ongelma matalapalkkatuessa on, että sovellettuna kaikkiin matalapalkkaisin tehtäviin se tulee kalliiksi. Tästä on kokemusta Ranskasta, jossa laajasti sovelletun tuen työllisyysvaikutukset on sinänsä arvioitu varsin suuriksi. Tätä ongelmaa voi helpottaa kohdistamalla tuki valikoidusti uusiin työpaikkoihin määräaikaisena. Tällaiiseen ratkaisuun voi taas liittyä ns. pyöröovi-ilmiö.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 9 | Ajatus perustuu harhaan, jonka mukaan työtä olisi kiinteä määrä. Näin ei ole, vaan työn ja -työpaikkojen määrä määräytyy kysynnän (kuinka kannattavaa on työllistää henkilö) ja tarjonnan (kuinka kannattavaa on osallistua työmarkkinoille ja ottaa tarjolla olevaa työtä vastaan) perusteella. Aivan lyhyellä aikajänteellä työn jakaminen voi kuitenkin olla järkevä tapa sopeutua tilapäiseen työn kysynnän heikentymiseen. Tällä vältetään se, että ihmiset menettävät tarepeettomasti kytkennän työelämään, mikä voi johtaa työn tarjonnan pysyvämpää pienenemiseen. Ylitöiden vähentäminen, tilapäiset osa-aikaisuudet tai vuorotellen osaan työvoimaa kohdistuvat lomautukset toteuttavat tätä tavoitetta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | Epävarma | 6 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 10 | Se kuinka iso osa työtä etsivistä työllistyy riippuu työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Jos työttömän palkkaaminen kannattaa työnantajlle ja työn vastaanottaminen työtä etsivälle, työsuhde syntyy. Jos jompi kumpi ehto ei täyty, työtön ei työllisty. Minimipalkat saattavat estää palkkojen riittävää alaspäin sopeutumista. Runsas ja pitkäkestoinen työttömyysturva ja sitä täydentävä muu sosiaaliturva puolestaan vähentää halukkuutta ottaa matalapalkkaisa työtä vastaan. Vaikka työmarkkinoiden toiminta on tärkein asia, se ei ole ainoa. Koulutus on työllistymisen kannalta olennaista, koska hyvä se mahdollistaa korkean tuottavuuden ja sitä kautta korkea ansiotason. Ilman riittävää koulutusta tuottavuus voi jäädä niin heikoksi, että työnantajalle kannattava palkka ei ylitä yhteiskunnassa hyväksyttyä toimeentulominimiä. Tässä tilanteessa olevat henkilöt ajautuvat pysyvästi työttömiksi tai työvoiman ulkopuolelle. Teknologian nopea muutos korostaa koulutuksen merkitystä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Tuottavuuden kasvun päädeterminantit ovat teknologinen kehitys, kyky hyödyntää sitä ja kilpailun luoma paine kehittää tuotteita ja toimintatapoja. Paikallinen sopiminen voi edistää teknologian hyvää hyödyntämistä. Toisaalta se voi vähentä painetta tuottavuuden kehittämiseen, jos palkat joustavat heikon tavalla joka sallii heikon tuottavuuden toiminnan jatkumisen pitkään.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Paikallinen sopiminen on keino varmistaa, että työvoimakustannukset ovat kilpailukykyiset ja yritys pystyy sopeutumaan kysynnän vaiheluihin joustavasti. Empiiristä näyttöä paikallisen sopimisen vaikutuksesta työvoimakustannuksiin ja työllisyyteen on Saksasta, jossa paikallinen sopiminen johti usean vuoden ajan negatiivisiiin liukumiin viimeisten 15 vuoden aikana.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 4 | Vaikutus työn tarjontaa riippuu siitä, miten kuvatunlainen perusturva rahoitetaan ja miten muut tulonsiirrot reagoivat. Perustulon piiriin tulevilla henkilöillä työn tekemisen kannustimet paranevat ainakin johonkin tulotasoon saakka olettaen, että muut tulonsiirrot eivät muutu. Sen sijaan jo työssä olevilla henkilöillä, joiden tuloverotus kiristyy, kannustimet heikkenevät. Jos perusturva rahoitetaan muuten kuin tuoveroilla, työn tarjonnan kannustimien voi olettaa keskimäärin paranevan. Nuorten perustulolla voi olla kielteinen vaikutus pidemmän ajan työlistymisedelltyksiin, mikäli se vähentää heidän kannustimiaan hankkia koulutusta ja työkokemusta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Periaatteessa yhtenäinen kaikkia tuloja samoin kohteleva progressiivinen verojärjestelmä olisi tehokas tapa yhdistää tulojen verotukseen liittyvien vääristymien minimointi ja tulontasaus. Pohjoismaissa käytössä olevaa eriytettyä pääomatulojen verotusta voidaan kuitenkin perustella useilla käytännön syillä. Näistä tärkein on se, että pääoma on kansainvälisesti liikkuvampaa kuin työpanos. Eriytetty verotus mahdollistaa riittävän korkean ansiotulojen verotuksen ylläpitämisen samalla kun pääomatulojen verotus voidaan pitää riittävän alhaisena veropohjan murentumisen ehkäisemiseksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Asumistulon verotus yhtenäistäisi omistusasumisen ja vuokra-asumisen verotuksen. Tämä olisi hyväksi asuntomarkkinoiden toiminnalle, koske hallintamuotojen erilaiselle verokohtelulle ei ole hyvää perustetta. Nykyiseen järjestelmään sisältyvä omistusasuminen suosiminen johtaa tarpeettoman suureen omistusasumisen osuuteen, mikä on mm. omiaan heikentämään työvoiman liikkuvuutta. Asumistulon verotus on toisaalta tulonjakomielessä parempi vaihtoehto kuin korkojen verovähennysoikeuden poisto hallintamuotojen yhtäläisyyden aikaansaamiseksi, koska asumistulon verotus kohdistuu myös niihin, jotka ovat perineet asunnon.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 9 | Tutkimustulokset tuloerojena ja kasvun välisestä yhteydestä eivät ole yksiselitteisiä; korkeaan tulotason maiden joukossa on sekä korkeiden tuloerojen että pienten tuloerojen maita. Luultavimmin vaikutus on hyvin epälineaarinen. Ilman tuloeroja on mahdotonta saada aikaan työllistymisen ja tehokkuuden vaatimia aineellisia kannustimia. Toisaalta suuret tuloerot voivat johtaa useisiin talouden kasvua heikentäviin ilmiöihin. Näitä ovat pienituloisten kyvyttömyys hankkia tarpeellista koulutusta, ajan ja henkisten voimavarojen haaskaus “päivästä toiseen selviämiseen“, erilaiset sosiaaliset ja terveysongelmat sekä luottamuksen rapautuminen yhteiskunnassa. Kun Suomen tuloerot ovat kansainvälisesti hyvin pieniä, marginaalilla sellainen tuloerojen kasvu, joka palkitsee työmarkkinoille osallistumista, ponnistelua ja riskinottoa tukee pikemminkin kuin heikentää kasvua. Sen sijaan tuloerojen kasvu, joka syntyy esimerkiksi kilpailun puutteesta, on haitaksi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Kansalaisten valinnanvapauden lisääminen terveys- ja sosiaalipalveluiden käytössä on lähtökohtaisesti hyvä asia, koska vaihtoehdot sinänsä lisäävät hyvinvointia ja valinnanvapauden pakottama kilpailu on omiaan tehostamaan tuotantoa ja parantamaan palveluiden laatua. Potentiaaliset ongelmat liittyvät yhtäältä siihen, että toimijoiden kannusteita ei pystytä määrittämään järkevällä tavalla ja toisaalta kilpailun vähäisyyteen. Ensinmainitun osalta ns. kapitaatiomaksun määrittäminen asiakkaiden/potilaiden ominaisuuksia vastaavaksi on avainkysymys. Näistä syistä ei voi olla varma lopputuloksesta, varsinkin kun monet avainkysymykset ovat vielä auki. Ruotsin kokemukset valinnanvapauden tuomisesta terveyspalveluihin tukee käsitystä palveluiden laadun ja saatavuuden paranemisesta. Sen sijaan kustannussäästöjä ei ilmeisesti ole saatu.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Lisäelvytys tuskin olisi yltänyt velkasuhteen alentumiseen riittäviin kerroinvaikutuksiin, kun otetaan huomioon, että sekä kulutuskysynnän että investointien kasvusta merkittävä osa olisi tyydyttynyt ulkomaisella tarjonnalla. Ekspansiivisempi finanssipolitiikka olisi luultavasti entisestään hidastanut kilpailukyvyn sopeutumista. Tämä olisi ollut ongelmallista (myös velkasuhteen pidemmän ajan kehityksen kannalta) tilanteessa, jossa vienti ja tuotannolliset investoinnit ovat romahtanete pahoin samalla kun yksityinen ja julkinen kulutus on kasvanut velkarahoituksen turvin. Suomen finanssipolitiikka on koko periodilla 2009-2016 ollut yksi EU:n elvyttävimpiä ellei elvyttävin. Tämän seurauksena yksityinen ja julkinen kulutus ovat kasvaneet selvästi, vaikka tuotanto on pysynyt 2008 saavutun tason alapuolella heikon vienti- ja investointikehityksen takia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Pidemmän päälle hyvinhoidettujen valtionyhtiöiden voi olettaa tuottavan likimain saman verran kuin yksityisten. Tällä perusteella niiden myynnille ei ole erityistä kansantaloudellista perustetta. Valtionyhtiöihin sijoitetun varallisuuden supistamiselle voi sen sijaan olla hyvä peruste, jos myynti mahdollistaa sijoituksia sellaisiin tuottavuuden kehityksen kannalta tärkeisiin kohteisiin, joihin yksityistä pääomaa ei riittävästi ohjaudu. Tämä voisi tarkoittaa liikenne- ja tietoliikenneinfrastuktuurin ohella esimerkiksi tieteellisen toiminnan infrastuktuureja.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 9 | EMU-jäsenyyden taloudelliset edut liittyvät kaupankaynnin edellytysten paranemiseen (mikrotaloudelliset tehokkuusedut) ja makrotaloudellisen vakauden lisääntymiseen. Haitat puolestaan liittyvät itsenäisen korkopolitiikan ja valuuttakurssijouston katoamiseen. Vertailu Ruotsiin osoittaa, etteivät Suomen EMU-jäsenyydestä saamat kaupankäyntiedut ole merkittäviä eikä myöskään makrotaloudellinen vakaus ole eurojäsenyyden takia parantunut. Potentiaalisten haittojen osalta itsenäisen korkopolitiikan menetys ei ole merkittävä seikka, koska EKP:n rahapolitiikka on sopinut Suomelle hyvin ja välittynyt yksityiseen sektoriin. Sen sijaan valuuttakurssijouston puute on hidastanut kustannuskilpailykyvyn sopeutumista, kun työmarkkinoiden joustavuus ei ole riittävää. Suomen hidas toipuminen ei kuitenkaan johdu yksin kustannuskilpailukykyongelmasta. Lisäksi eurojäsenyyteen liittyy poliittisia hyötyjä ja eroamiseen erilaisia kustannuksia. Siten johtopäätös ei ole, että Suomen pitäisi erota eurosta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Suomella on ollut kustannuskilpailukykyongelma. Kilpailukykysopimus on tätä ongelmaa pienentänyt. Sopimus ei kuitenkaan ollut paras kuviteltavissa oleva ratkaisu. Välillisten työvoimakustannusten alennus selkeästi hallituksen toimivassa olevin fiskaalisen devalvaation keinoin ja työmarkkinoiden joustojen lisääminen lainsäädäntötoimin olisi ollut periaatteessa parempi yhdistelmä. Toki tällaiseen vaihtoehtoon olisi liittynyt merkittävä laajojen lakkojen riski. Eduskunnan enemmistön tukea nauttivan hallituksen ei kuitenkaan pitäisi antautua ulkoparlamentaarisen painostuksen edessä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Pienten yritysten suosimiselle muiden kustannuksella ei ole erityistä perustetta.Työpaikkoja synnyttävät pikemminkin uudet yritykset (jotka ovat poikkeuksetta aluksi pieniä) eivät niinkään vanhat pient yritykset. Innovaatiotoiminnan tukemiselle on perusteita kaikissa yrityskokoluokissa. Usein innovatiiviset yritykset ovat uusia ja samalla pieniä.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 8 |
Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Yritystuet ovat lähtökohtaisesti ongelmallisia, koska ne merkitsevät tietyn toiminnan tukemista muun kustannuksella, mihin liittyy aina riski voimavarojen tehottomasta kohdentumisesta. On hyviä esimerkkejä siitä, että tuesta pidättäytyminen ei ole ollut ongelma koko talouden tasolla. Ruotsin telakkateollisuuden alasajo telakkatukien lopettamisen myötä ei esimerkiksi ole haitannut vaan ehkä parantanut maan talouskehitystä. Toisaalta on ilmeistä, että telakkatoimintaa ei käytännössä voi lainkaan harjoittaa ilman mitään tukia tilanteessa, jossa muiden maiden tuotantoa tuetaan mittavasti. Kun lisäksi Suomessa on merenkulkuteknologian ja laivanrakennuksen osaamista, eikä sen hyödyntäminen muussa toiminnassa olisi kovin helppoa, voi tarkoin harkittuja telakkatukia pitää perusteltuina. Mayerin telakan menestyksen valossa ao. telakalle suunnattu tuki näyttäisi perustellulta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Paikkakunnan kokoon nähden isot shokit saattavat johtaa pitkäaikaiseen voimavarojen alikäyttöön, kun työpaikkansa menettäneet henkilöt eivät löydä osaamiselleen vaihtoehtoista käyttöä omalla paikkakunnalla tai lähialueilla ja muuttaminen on eri syistä vaikeaa. Tämän vuoksi tilapäinen tuki, joka auttaa uuden yritystoiminnan liikkeelle lähtöä ja/tai työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja/tai muuttamista toiselle paikkakunnalle, on perusteltua. Tällaisella tuella on mitä ilmeisimmin ollut myönteinen vaikutus esimerkiksi Nokiasta vapautuneen ICT-työvoiman työllistymiseen Oulussa. Tuen täytyy kuitenkin olla tilapäistä/lyhytaikaista ja kohdistua nimenomaan shokin kohteena olevien ihmisten uudelleen työllistymisen edelytysten parantamiseen, ei niinkään yrityksiin, jotta välttämätöntä rakennemuutosta ei tarpeettomasti hidasteta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti eri mieltä | 10 | Ollessaan sitovaa vuokrasäännöstely vähentää vuokra-asuntojen tarjontaa. Lisäksi se luo kannustimia kiertää sääntelyä erilaisin pimein, jopa eettisestii kyseenalaisin tavoin. Nämä haitat ovat tärkeämpiä kuin potentiaalinen hyöty pienituloisten henkilöiden asumis/kulutustason parantamisessa. Asumistuki on jälkimmäisessä tehokkaampi.Näytä lisääNäytä vähemmän | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Robottien verottaminen heikentäisi kannustimia ottaa uutta teknologiaa käyttöön ja siten tuottavuuden kasvua. Tämä vähentäisi yhteiskunnan kokonaisvoimavaroja siten myös potentiaalia rahoittaa sosiaaliturvaa. Parempia veropohjia ovat tuotannosta syntyvät pääomatulot ja esimerkiksi arvonlisävero.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Perintövero ei vääristä työn tarjontaa, ponnistuksia tai riskinottoa koskevia päätöksiä samalla tavalla kuin tuloihin kohdistuva verotus. Siltä osin kuin perintöverotulo käytetään enemmän vääristävien verojen alentamiseen, sen voi olettaa lisäävän työpanosta ja tuottavuutta.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |