Kaisa Kotakorpi

tutkimusprofessori; professori
VATT; Turun yliopisto

    Vastaukset

    Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Ei vastannutEpävarma6

    Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Ei vastannutSamaa mieltä7

    Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Ei vastannutEpävarma6

    Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltäSamaa mieltä8

    Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Ei vastannutEpävarma6

    Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä. 

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Ei vastannutSamaa mieltä7

    Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Vahvasti eri mieltä9Epävarma8

    Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä7Samaa mieltä7

    Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltä9Yhtenäisempi arvonlisävero tehostaisi verojärjestelmää. Kysymys koskee budjettineutraalia reformia. Muutoksessa esim. ruuan verotus kiristyisi muuhun hyödykeverotukseen verrattuna. Jos ajatellaan että verojärjestelmä nykyisellään vastaa yhteiskunnassa vallitsevia tulonjakomieltymyksiä, reformin vaikutuksia voisi olla tarpeen kompensoida pienituloisille tulovero- ja tulonsiirtojärjestelmän kautta. Teoriatulos tasaisesta alvista pätee, kun tulonjakotavoitteet hoidetaan tehokkasti muilla tavoin.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

    Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltäTärkeämpää olisi tehdä alvin ilmoittamisesta yrityksille mahdollisimman helppoa. Ks. Jarkko Harjun ja Tuomas Matikan tuore paperi ALV-alarajan vaikutuksista yritysten toimintaan.Epävarma7

    Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäEri mieltä7

    Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltäSamaa mieltä7

    Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltäSamaa mieltä7

    Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Vahvasti eri mieltä9Laskusuhdanteen aikana finanssipolitiikassa jouduttiin tasapainoilemaan budjetin tasapainottamisen (kestävyysvaje) ja heikkoon suhdannetilanteeseen liittyvän elvytystarpeen välillä. Nyt talous on kääntynyt kasvuun, tätä dilemmaa ei enää pitäisi olla, ja argumentti budjetin tasapainottamisen puolesta on aiempaa vahvempi. Nyt hallitus kuitenkin purkaa aiempia sopeutuspäätöksiä ja finanssipolitiikan linja on kääntynyt elvyttäväksi. Toivoisin suomalaisilta päättäjiltä fiksumpaa ja kaukonäköisempää politiikkaa. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

    Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltäArgumentti ei koske erityisesti tai pelkästään maahanmuuttajia, vaan yleisemmin vaikeasti työllistyviä ryhmiä. Samaa mieltä7

    Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltäVaikutukset toteutuksesta riippuen todennäköisesti pieniä.Samaa mieltä7

    Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäEri mieltä8

    Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltäEpävarma6

    Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäSamaa mieltä8

    Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäEpävarma7

    Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäEpävarma7

    Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäEpävarma6

    Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä8Tulonmuunnon vuoksi eron ylimmän ansiotulon ja pääomatulon rajaveron välillä ei ole hyvä olla hirveän suuri. Tulonmuunto ei kuitenkaan ole ainoa asia joka vaikuttaa optimaaliseen pääomatuloveroon. Jos erilaiset veropohjat reagoivat rajaveroasteisiin eri tavalla, veroasteikkojen tulisi olla erilaiset. Ei ole järkevää luopua yhdestä politiikkainstrumentista (erilliset veroasteikot) ilman selvää perustelua. Se miten eriytetystä tuloverosta luopuminen ylipäätään vaikuttaisi eriarvoisuuteen riippuu tietenkin toteutustavasta: alennetaanko ylintä ansiotulojen veroa (kasvattaa eriarvoisuutta) vai korotetaanko pääomatuloveroa. Kysymyksen asettelu on mielenkiintoinen. Miksi kysytään erityisesti taloudellisen eriarvoisuuden pienentämisestä? Verojärjestelmä joka on kovin tehoton (aiheuttaisi isot käyttäytymisvaikutukset) ei voi olla järkevä tapa tasoittaa eriarvoisuutta. Hyvän verojärjestelmän suunnittelussa näitä kysymyksiä ei voi erottaa toisistaan.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

    Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Samaa mieltäEpävarma7

    Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäSe että tuloerot olisivat aina hyvästä talouskasvun kannalta, ei ole yksiselitteistä, jos tuloerot ovat korkealla tasolla. Suomessa tuloerot ovat kuitenkin melko pienet. Eri mieltä7

    Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Vahvasti samaa mieltä9Vastaus viittaa edelliseen lakiluonnokseen. Terveyskeskuksia ei tulisi samalle alueelle montaa; kilpailun edellytykset ovat huonot. Kun asiakasmaksut olisivat kaikkialla samat, kilpailtaisiin laadulla. Laatua on vaikea havaita mikä myös heikentää kilpailun edellytyksiä. Kustannuksia olisi vaikea hallita: Jos palveluntuottajien korvaukset perustuvat annettuun hoitoon, kannusteita hillitä kustannuksia ei ole. Jos korvaukset perustuvat asiakkaiden määrään, on kannusteet hillitä kustannuksia kunkin asiakkaan kohdalla. Mutta houkutellakseen lisää asiakkaita, palveluntuottaja voi esim. määrätä erikoissairaanhoidon toimenpiteitä, jolloin syntyy mielikuva hyvästä hoidosta, vaikka hoidot eivät olisi tarpeellisia. Terveydenhoitomarkkinoiden avaaminen kilpailulle ei takaa tehokasta kilpailua, vaan vaatii monimutkaista sääntelyä. Kustannukset voivat nousta ja laatu voi kärsiä – hoitoa voidaan tarjota liian vähän tai liikaa. Julkisen ja yksityisen sektorin työnjako on myös tärkeä kysymys.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

    Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäEri mieltä7

    Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäTällaista kategorista linjausta ei voi tehdä. Samaa mieltä7

    Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    EpävarmaEuro-alue ei todennäköisesti ole optimaalinen valuutta-alue, mutta siitä on vaikea saada varmuutta mitä olisi tapahtunut jos Suomi olisi jäänyt ulkopuolelle. Sopivaa verrokkia on vaikea löytää. Esim. Ruotsin ja Suomen erilaiselle talouskehitykselle on muitakin syitä kuin rahaliiton jäsenyys.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

    Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    EpävarmaTyövoimakustannusten alentaminen periaatteessa voisi parantaa kilpailukykyä, työllisyyttä ja kasvua. Mutta siirtämällä sotumaksuja työntekijältä työnantajalle ei välttämättä saada työvoimakustannuksia alennettua pitkällä aikavälillä. Myös kikyn negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen on tehdyn ratkaisun huono puoli.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

    Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäPieniä yrityksiä voisi olla järkevä tukea verohelpotuksin, jos sillä korjataan jotakin markkinahäiriötä joka estää pieniä yrityksiä palkkaamasta tarvitsemaansa työvoimaa. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen myönnetty tuki ei lisännyt työllisyyttä. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä8

    Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäEri mieltä7

    Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäEri mieltä7

    Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäVahvasti eri mieltä8

    Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltäHarmaan talouden torjunnan ensisijaiset keinot lienevät muualla kuin uusien verovähennysten luomisessa.Samaa mieltä7

    Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Eri mieltä4Eri mieltä7

    Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

    VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
    Vahvasti samaa mieltä9Samaa mieltä7