Marita Laukkanen

Johtava tutkija, tutkimusohjaaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Marita Laukkanen on johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) ja kansantaloustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Maritan tutkimusalaa ovat ympäristö- ja energiakysymykset. Hän on perehtynyt erityisesti kustannustehokkaisiin ohjauskeinoihin, energiapolitiikan arviointiin ja kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön.

Vastaukset

Kansantalouden tilinpidossa pitäisi soveltaa kattavan varallisuuden (inclusive wealth) käsitettä luonnon tilan huomioimiseksi taloudellisen kehityksen mittaamisessa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäSamaa mieltä6

Luontokatoa on tehokkaampaa hillitä alueen lajiston arvosta riippuvilla maankäyttömaksuilla kuin valtion asettamilla määrärajoituksilla (esim. Natura-alueet).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaEpävarma6

Suurilta investointihankkeilta tulisi edellyttää yhteiskunnallista kustannus-hyötyanalyysia, jonka taloudellisissa vaikutusarvioinneissa arvotetaan myös luontovaikutukset (esim. biodiversiteetti).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltäSamaa mieltä7

Autoveron poisto olisi tehokas keino uudistaa Suomen autokantaa vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Autovero on nyt päästöporrastettu. Se siis pyrkii osaltaan ohjaamaan uusien autojen hankintoja vähäpäästöisempään suuntaan. Autoveron poisto ilman muutoksia muissa liikenteen ja autoilun veroissa tarkoittaisi tästä päästöohjauksesta luopumista, mikä saattaisi johtaa verrattain suuripäästöisten autojen myyntiosuuden kasvuun. Samalla autoilun kustannukset laskisivat, mikä saattaisi johtaa myös autoilun määrän kasvuun. Autoilun päästöt määräytyvät autokannan koosta, autokannan päästöintensiteetistä ja siitä kuinka paljon ajetaan. Autoveron poisto saattaisi kasvattaa autokannan kokoa, autojen päästöintensiteetti saattaisi laskea tai nousta ja ajokilometrit saattaisivat nousta. Autoveron poisto saattaisi siis jopa lisätä autoilun päästöjä. Vanhoilla autoilla on selvästi suurempi päästöintensiteetti kuin uusilla autoilla, mutta niillä ajetaan vähemmän kuin uusilla autoilla. Vanhojen autojen tuottamat keskimääräiset vuosittaiset päästöt ovatkin siksi itse asiassa pienemmät kuin uusien autojenNäytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristettävä liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Suomen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä on tiukka. Päästöjen hinnoittelu fossiilisten polttoaineiden veron kautta on kustannustehokas keino vähentää päästöjä. Lisäisiköhän keinon hyväksyttävyyttä, jos polttoaineveron hiilidioksidipäästöihin perustuvasta osasta käytettäisiin nimitystä päästömaksu? Päästöt voidaan hinnoitella myös polttoaineiden päästökaupan avulla, eli fossiilisten polttoaineiden verotus ei kuitenkaan ole ainoa kustannustehokas ohjauskeino. On myös hyvä muistaa, että päästöjen vähentämiseksi on tarpeen tehdä fossiilisilla polttoaineilla liikkumisesta kalliimpaa - ei tehdä kaikesta liikkumisesta kalliimpaa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Polttoaineveron sijaan auton käyttöä tulisi verottaa paikantamiseen perustuvalla kilometriverolla, jonka suuruus vaihtelisi sen mukaan, missä autoilu tapahtuu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä4Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen näkökulmasta kilometrivero ei olisi tehokas ratkaisu, ellei sitä sidottaisi auton päästöintensiteettiin. Kilometriveroa onkin visioitu ennemminkin otettavaksi käyttöön tulevaisuudessa, kun polttoaineverokertymä pienenee polttomoottoriautojen vähentymisen myötä. On epäselvää, miten polttoaineveroihin nyt sisältyvän hiilidioksidiveron korvaaminen kilometriverolla jostakin tietystä ajankohdasta alkaen vaikuttaisi uusien autojen päästöihin, sillä kuluttajat pohtivat auton tulevia käyttökustannuksia ostopäätöstä tehdessään. Hyvin suunniteltu kilometrivero voisi toisaalta auttaa vähentämään muita liikenteen ulkoisvaikutuksia – se voisi toimia ruuhkamaksun tavoin, jos ruuhka-aikaan ja ruuhka-alueilla ajamisesta perittäisiin korotettua veroa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Romutuspalkkio on tehokas keino uudistaa Suomen liikennettä vähäpäästöisemmäksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Ainakaan muualta maailmasta saatu tutkimusnäyttö ei tue väitettä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oli finanssikriisin jälkeen käytössä romutuspalkkio, jonka säännöt olivat varsin samanlaiset kuin Suomen romutuspalkkion. Tutkimusnäytön perusteella romutuspalkkio ei ollut kustannustehokas keino vähentää päästöjä. Yhdysvalloissa romutuspalkkio ei myöskään osoittautunut toimivaksi keinoksi lisätä uusien autojen myyntituloja – uusien autojen ostamiseen käytetty rahasumma laski, kun romutuspalkkion säännöt edellyttivät verrattain vähäpäästöisen uuden auton hankintaa. Autokannan vanhimmilla autoilla ajetaan Suomessa vähemmän kuin uusilla autoilla, ja niiden tuottamat vuosittaiset päästöt ovatkin siksi itse asiassa keskimäärin matalammat kuin uusien autojen. Kustannustehokkaampi tapa uudistaa Suomen liikennettä saattaisi siksi olla ohjata uusien autojen hankintoja päästöttömään suuntaan alentamalla päästöttömien autojen verotusta entisestään tai lisäämällä niiden hankintatukia.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Taksimarkkinoiden vapauttaminen (mm. lupakiintiöiden ja palvelujen enimmäishintojen poisto) on ollut järkevää politiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Epävarma7

Ruuhkamaksut ovat tehokas tapa vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Jo Adam Smith kirjoitti aiheesta. Ensisijaisesti vähentävät ruuhkia ja nopeuttavat ruuhkamaksun maksavien matkantekoa. Eli maksun maksavat autoilijat luultavasti hyötyvät, mikä tuntuu unohtuvan keskustelussa. Hyväksyttävyyttä voidaan lisätä parantamalla samalla myös joukkoliikennettä, jotta autoilulle on aidosti vaihtoehtoja. Hiilidioksidipäästöt vähenevät vain jos autoilu vähenee kokonaisuudessaan eikä vain siirry toiseen ajankohtaan tai toisille reiteille.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Valtion rahapelituloja ei pitäisi korvamerkitä, vaan ne tulisi asettaa budjetissa muiden tulojen joukkoon.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Samaa mieltä8

Valtion rahapelimonopoli on tehokas keino hillitä pelaamisen haittoja.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Epävarma7

Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista ilman, että myös aineellinen kulutus ja luonnonvarojen käyttö kasvavat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Kysymyksen muotoilu heijastuu vastauksessani. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä on mahdollista lisätä kestävästi ja pidän myös kestävää kasvua sikäli mahdollisena.Eri mieltä7

Energiaveron palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta on tehokas keino hiilioksidipäästöjen vähentämiseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä10Käytännössä palautusjärjestelmän poistaminen tarkoittaisi fossiilisten polttoaineiden energiaverotuksen kiristämistä, mikä mallilaskelmien perusteella vähentäisi hiilidioksidipäästöjä. Palautusjärjestelmään kuuluvat teollisuusyritykset saavat nyt keskimäärin 70 prosenttia veroistaan takaisin, jolloin niiden todellinen hiilidioksidivero jää pienemmäksi kuin arviot hiilidioksidin yhteiskunnallisista kustannuksista tai hiilineutraaliustavoitteen mukaisiin investointeihin ohjaavasta hiilidioksidin hinnasta. Palautusjärjestelmän poistaminen fossiilisten energialähteiden osalta parantaisi myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kustannustehokkuutta koko kansantalouden tasolla, sillä se yhdenmukaistaisi hiilidioksidin verotuksen eri kokoisissa yrityksissä ja eri sektoreilla (palautuksiin ovat oikeutettuja vain teollisuustoimialat, kaivostoiminta ja maatalous).Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Arvonlisäverotusta olisi järkevää muuttaa siten, että yleistä arvonlisäverokantaa laskettaisiin ja sen päälle lisättäisiin kunkin tuotteen päästöjen mukaan määräytyvä erillinen päästövero.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Päästöveron paikka on siellä missä päästöt syntyvät eli tuotannossa, ei kulutuksessa. Esimerkiksi CO2-päästöjen vähentäminen vaatii siirtymistä vähäpäästöisempiin energialähteisiin ja kierrätysmateriaaleihin. Jotta ohjausvaikutus tähän suuntaan saataisiin toteutettua kulutusveron avulla, päästövero pitäisi määritellä tuotteen ja tuotantolaitoksen tasolla - eli saman yrityksenkin eri laitoksissa valmistetuilla tuotteilla pitäisi olla eri vero, jotta yrityksellä olisi veron ansiosta aito kannustin uudistaa vaikkapa vanhat fossiilista energiaa käyttävät tehtaansa. Tällainen verojärjestelmä olisi varsin monimutkainen. Myös maatalouden päästöjä on tehokkaampaa hillitä tuotannossa. Lihan tuotanto ei Suomessa keskimäärin ole kannattavaa nytkään, enkä näe, että kysynnän muokkaaminen kulutusverolla muokkaisi tuotantoa ellei tuotantotukiin kosketa. Lihaa tuodaan Suomeen pääasiassa EU:sta, jolloin kilpailutilannekin on sikäli sama, että kaikkien EU-maiden edellytetään vähentävän päästöjään.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomen kilpailupolitiikassa pitäisi panostaa enemmän siihen, että yrityskaupat tai kartellit eivät haittaisi kilpailua kotimarkkinoillamme.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Samaa mieltä7

Sopimuksettomalla Brexitillä olisi merkittävä kielteinen vaikutusSuomen tulevien vuosien talouskasvuun.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Vaikea arvioida historiallisen tiedon varassa, globaalit arvoketjut saattavat muuttua Brexitin seurauksena - jos yritykset esimerkiksi siirtävät tuotantoaan pois Britanniasta, vaikutukset suomalaisiin välituotteita vieviin yrityksiin eivät ole niin voimakkaat kuin historiallisten vientilukujen valossa voisi arvioida.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Suomessa palkansaajat maksaisivat merkittävän osan yhteisöveron korotuksesta alempien palkkojen muodossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Tuoreessa saksalaisen tutkimuksen mukaan yritysverojen kiristyksestä noin puolet kantoivat työntekijät hidastuneen palkkakehityksen muodossa. Ei kuitenkaan ole aivan selvää kuinka hyvin tämän yksittäisen tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä Suomeen.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Vahvasti samaa mieltä8

Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Epävarma7

Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma9Tässä “epävarma“ = “It depends.“ Hiilitullit eivät yksin liene ratkaisu. Esimerkiksi William Nordhaus on ehdottanut hiilitulleja ennemminkin mekanismiksi, jolla omien päästöjensä rajoittamisesta sopineet edelläkävijämaat voisivat painostaa muut maat mukaan kansainväliseen yhteistyöhön ja hinnoittelemaan tuotantonsa päästöt. Tätä voisi selvittää. Globaalien arvoketjujen maailmassa hiilitullien soveltamiseen tuotekohtaisesti liittyy haasteita. Tullit ohjaisivat päästöjen vähentämiseen mikäli kunkin tuotteen tuottamisen päästöt voitaisiin havaita ja mitata. Tämä vaatisi varsin tarkkaa tietoa muissa maissa sijaitsevien laitosten tuotantoprosesseista. Ehkä esimerkiksi päästöintensiivisten välituotteiden osalta voitaisiin päästäkin riittävään tarkkuuteen, mutta kuluttajatuotteiden osalta yritys- ja tuotekohtaisten päästöjen arvioiminen luotettavasti olisi vaikeaa. Jotta hiilitullit kannustaisivat vähentämään päästöjä, niiden tulisi kuitenkin perustua kunkin yrityksen tuotannon päästöihin.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii suuria muutoksia energiajärjestelmässä, teollisuuden prosesseissa, liikenteessä, rakentamisessa, rakennusten lämmittämisessä ja maankäyttösektorilla. Periaatteessa päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti yhtä lailla päästökaupalla ja hiilidioksidiverolla. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tarvitaan kuitenkin pitkäikäisiä investointeja ja puhtaan teknologian innovaatioita. Päästöjen riittävän korkea hinta luo kannusteet investoinneille ja innovoinnille. Käytännössä päästökauppa EU:ssa on kärsinyt päästöoikeuksien ylitarjonnasta ja päästöoikeuden hinta ollut pitkään varsin alhainen, mallinnusarvioiden mukaan reilusti alle riittäviin investointeihin kannustavan tason. Päästöoikeuden hinta voi myös vaihdella suhdanteiden mukaan. Ylitarjontaa on ollut poliittisesti vaikea karsia. Päästöjen verottaminen loisi päästöille vakaan hinnan ja yrityksille ennakoitavan investointiympäristön.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä6

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä10Ilmastonmuutos on esimerkki markkinahäiriöstä - hiilidioksidipäästöt ovat yksilöiden ja yritysten toiminnan negatiivinen ulkoisvaikutus, eli yksilöiden ja yritysten toiminta aiheuttaa haittaa muille. Toiminnastaan päättäessään yksilö tai yritys ottaa huomioon itselleen koituvat hyödyt ja haitat, ei muille koituvia hyötyjä ja haittoja. Ilman rajoitteita ja kannusteita yksilöt ja yritykset tuottavat siksi enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin mikä olisi tehokas ratkaisu. Hiilidioksipäästöjen aiheuttamaa haittaa on pyritty arvioimaan rahallisesti. Maltillisimmat arviot hiilidioksidin yhteiskunnallisesta kustannuksesta ovat 30 euron tietämissä hiilidioksiditonnia kohden. Mikäli päästöjä ei rajoiteta tai niiden vähentämiseen kannusteta, yksilön ja yrityksen näkökulmasta päästöjen hinta on kuitenkin 0. Ei siis päästä tehokkaaseen lopputulemaan. Omistusoikeuksien jakaminen yksilöille tai yrityksille, jotka huolehtisivat omasta ilmakehän osastaan, ei onnistu. On vain yksi, yhteinen ilmakehä.Näytä lisääNäytä vähemmänVahvasti samaa mieltä9

Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Epävarma6

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä10Tulkitsen kysymyksen tarkoittavan, että tavoite hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä on annettu. Silloin on ehdottoman tärkeää pyrkiä vaikuttamaan EU:n päästötavoitteisiin ja kansainvälisen ilmastosopimuksen kunnianhimoon. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma. Päästöt eivät rajoitu millekään tietylle alueelle, vaan ilmaston lämpenemisen ratkaisevat maailmanlaajuiset kokonaispäästöt. Siksi ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kansainvälisiä toimia, ja arvioiden perusteella nykyisiä Pariisin sopimuksen kansallisia toimia kunnianhimoisempia päästövähennyksiä. EU:n yhteinen päästövähennystavoite hoidetaan päästökaupalla ja päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoreiden osalta jäsenmaille jyvitetyillä päästövähennystavoitteilla. Suomella on vielä kirittävää myös siinä, että se pysyy ei-päästökauppasektorille tähän saakka asetetuissa tavoitteissa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma7

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Samaa mieltä6

Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Epävarma6

Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä10Kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta talouskasvuun ei ole selvää näyttöä suuntaan tai toiseen. Keskustelussa korostetaan kustannuskilpailukykyä, jolla saattaakin olla merkittävä rooli osalla Suomen vientialoista. Olisi kuitenkin syytä huomioida Suomen elinkeinorakenteessa tapahtuneet muutokset ja tutkimustieto yritysten vientimenestykseen vaikuttavista tekijöistä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kustannusten merkitys ei ole yhtä suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Yritystason tekijät ovat osoittautuneet tärkeiksi, ja merkittäviä maa/aluetason tekijöitäkin on suuri joukko. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla. Tällöin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaKilpailukykysopimus on varmaankin parantanut kustannuskilpailukykyä, mutta olen epävarma siitä, onko parannus ollut merkittävä. Julkinen keskustelu on korostanut kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Kustannusten rooli viennin menestystekijänä ei nykyaikaisen empiirisen tutkimuksen valossa ehkä ole niin suuri kuin mihin vanhat tutkimukset ovat viitanneet. Myös Suomen elinkeinorakenne on muuttunut. Viime vuosina 60-70% viennin arvonlisästä on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat erilaisia tai erilaistettuja. Nämä tuotteet kilpailevat ensisijaisesti laadulla. Loput 30-40% on tullut tuotteista, joissa kilpailevien yritysten tuotteet ovat samankaltaisia ja saattavat kilpailla erityisesti hinnoilla, jolloin kustannukset voivat olla tärkeä viennin menestystekijä. Työvoimakustannukset eivät myöskään ole kaikilla vientialoilla erityisen suuri kustannusosuus - esimerkiksi massa- ja paperiteollisuudessa palkattu työvoima on suuruusluokkaa 12% kustannuksista.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma6

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä10Yritystukien leikkaaminen ei sinällään ole itsetarkoitus. Tehtyjen selvitysten perusteella yritystukiin kuuluu kuitenkin tukia, joita ei voi pitää julkisen talouden näkökulmasta perusteltuina menoerinä. Tällaisia ovat tuet, jotka eivät nykytiedon valossa palvele niille asetettua tavoitetta. Näiden tukien hyödyt ovat nolla ja kustannukset julkiselle taloudelle suuremmat kuin nolla, jolloin tuet eivät läpäise kustannus-hyöty-testiä eikä niitä voi pitää julkisen talouden näkökulmasta perusteltuina menoerinä. Joidenkin tukien osalta hyödyt saattavat olla jopa negatiiviset, jos tuet kannustavat yhteiskunnan kannalta haitalliseen toimintaan (esim. saastuttamiseen) tai häiritsevät kilpailua ja talouden uusiutumista esimerkiksi tukemalla vain osaa yrityksistä tai vain osaa vientialoista.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Samaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Epävarma7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä9Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Eri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä5Epävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Työttömyysasteeseen pitkällä aikavälillä vaikuttavat toki muutkin rakenteelliset tekijät, kuten työttömyysturva ja verotus. Mutta sanoisin, että ainakin keskeinen merkitys on työmarkkinoiden toimivuudella.Samaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Paikallisella sopimisella voisi olla positiivinen vaikutus tuottavuuteen, mutta vaikea sanoa, mikä olisi nopein tapa lisätä tuottavuutta, vaikuttavathan siihen monet eri tekijät.Epävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä9Epävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma9Epävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Epävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Epävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Eri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä9Epävarma6

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä9Eri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Samaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä8Samaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Kiky-sopimus tavoittelee ainoastaan lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvyn parantamista. Tuottavuuskehityksen ja pitkän aikavälin kasvun vauhdittamiseksi tulisi kiinnittää huomiota talouden uusiutumiseen, missä kiky-sopimus ei auta. Korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiederahoituksen viimeaikaisen supistumisen myötä julkinen rahoitus pitkän aikavälin kasvua tukevissa toimissa on kuitenkin pienentynyt.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8TK&I-tuille löydetään tutkimuskirjallisuudessa yleisesti suurempia tukivaikutuksia pienille yrityksille. Tulee kuitenkin muistaa, että pientenkin yritysten osalta tukitoimien kohteena tulisi olla sellainen TK&I-toiminta, jota yritykset eivät ilman tukea toteuttaisi - eli hankkeet, joista on hyötyä myös muualla taloudessa. Mihinkään muuten vain yleisesti pienille yrityksille suunnattuihin yritystukiin en näe perustetta.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Tuet, joita perustellaan tuettavan liiketoiminnan heikolla kannattavuudella, hidastavat talouskasvua ja rasittavat muuta taloutta esimerkiksi verotaakan kasvun myötä. Työpaikkoja voi syntyä tai säilyä tuetulle toimialalle, mutta tutkimuskirjallisuuden valossa työpaikat luultavasti vain siirtyvät korkeamman tuottavuuden yrityksistä.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Tukea ei ole tässä tarkemmin määritelty, mutta tulkitsen tuen tarkoittavan elinkeinotukia. Tässä tapauksessa tulisi huolehtia siitä, että työvoiman alueellisen liikkuvuuden kannustimet ovat kunnossa sekä tarvittaessa tukea ihmisiä sosiaaliturvan kautta ja varmistamalla kannustimet ja mahdollisuudet uudelleenkouluttautumiseen. Tutkimuskirjallisuuden valossa esimerkiksi heikommin kehittyvien alueiden tuilla on havaittu voitavan lisätä työllisyyttä tuetulla alueelle, mutta sillä seurauksella, että syntyneet työpaikat ovat siirtyneet muilta alueilta.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä10Vaikka vuokrasäännellyn asunnon saavat toki saattaisivat hyötyä, kokonaisuudessa vuokrasääntely aiheuttaisi hyvinvointitappiota.Vahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä9Samaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Automatisaatio vähentää tuloveron kertymää. Mikäli halutaan säilyttää sama sosiaaliturvan taso, voi olla tarpeen etsiä korvaavia lähteitä verotuloille. Automatisaatio myös lisännee tuloeroja, mitä taas voidaan pyrkiä vähentämään robottiverolla.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7“Muut verot“ on laaja käsite, mutta pitäisin perintöveroa vähemmän haitallisena kuin esimerkiksi tuloveroa, sillä perintöveron vaikutukset työn tarjontaan lienevät pienemmät. Toisaalta perintöverolla voi kuitenkin olla vaikutuksia työn tarjontaan ja se voi siksi olla talouskasvun kannalta haitallisempi kuin haittaverot.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7