Petri Rouvinen

Tutkimusjohtaja
ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Kesäkuusta 2012 lähtien Petri Rouvinen on toiminut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Tieto- ja teknologia -ohjelman tutkimusjohtajana ja Etlan tytäryhtiön Etlatieto Oy:n toimitusjohtajana. Näissä rooleissa hän vastaa noin kymmenen henkilön tutkimustyön suunnittelusta ja johtamisesta. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan Rouvinen on osallistunut elinkeino-, innovaatio- ja tiedepolitiikkaa tukevan tutkimuksen tekemiseen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Rouvinen suoritti PhD in Economics -tutkintonsa Vanderbiltin yliopistossa vuonna 2000. Hän oli Jean Monnet Fellow Eurooppa-yliopistossa (Firenze) vuosina 2004–2005 ja vieraileva tutkijana International Institute for Applied Systems Analysis (Itävalta) vuosina 2010–2011. Rouvisen tutkimusaiheet sivuavat digitalisaatiota, globalisaatiota, kilpailukykyä, rakennemuutosta, innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. Rouvinen on julkaisut yli kaksikymmentä artikkelia tieteellisissä aikakauskirjoissa. Lisäksi hän on muun muassa ollut kirjoittajana tai toimittajana kahdessakymmenessä kirjassa. Rouvinen edustaa Suomea IMD:n and World Economic Forumin kilpailukykyohjelmissa.

Vastaukset

Euroopan keskuspankin pääjohtajan itsenäisyys poliittisesta vaikuttamisesta on hyödyllistä Euroopan talouskehitykselle..

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä 8Vahvasti samaa mieltä8

Suomelle olisi hyödyllistä, jos Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi nimitettäisiin suomalainen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä 8Epävarma7

Olisi tärkeää, että Euroopan keskuspankin tuleva pääjohtaja kertoisi laajasti etukäteen talouspoliittisesta ajattelustaan.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä 8Samaa mieltä7

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi eläkkeiden tasokorotukset tulisi sitoa yksinomaan hintojen muutokseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEri mieltä6

Lakisääteistä työeläkettä hoitaisi tehokkaammin yksi suuri julkisen vallan omistama mutta asiantuntijoiden hoitama rahasto kuin nykyinen kilpailuun perustuva järjestelmä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma7

EU:n tulisi globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi asettaa hiilitulli tuonnille niistä maista, joissa päästöjen hinnoittelu (päästökaupan tai hiiliveron kautta) on vähemmän kunnianhimoista kuin EU:ssa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7EU:n tulisi tarjota alueellaan ja sen ulkopuolella harjoitetulle tuotannolle yhtäläiset mahdollisuudet menestyä sisämarkkinakilpailussa.Samaa mieltä7

Kasvihuonekaasupäästöjen verottaminen (esimerkiksi hiiliverolla) on päästökauppaa parempi tapa harjoittaa ilmastopolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaEpävarma7

Äänestäjät keskimäärin yliarvioivat kulloisenkin hallituksen toimien vaikutusta heidän omaan taloudelliseen tilanteeseensa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Talous on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, jossa yksittäisen päätöksen kokonaisvaikutukset tulevat helposti yliarvoiduksi.Samaa mieltä6

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii rajoitteita ja kannusteita yksilöiden ja yritysten toiminnalle.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä10Tietoisuus ilmastomuutoksesta ja sen hillinnästä on kasvanut, mutta ihmiset ja yritykset muuttavat käyttäytymistään liian vähän ja hitaasti ilman hintamekanismin kautta toimivia kannustimia ja ohjaavaa lainsäädäntöä.Vahvasti samaa mieltä9

Valtion vuoden 2019 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Mielestäni finanssipolitiikka olisi voinut olla kireämpää.Epävarma6

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että EU ja sen jäsenmaat sitoutuvat nykyistä kunnianhimoisempiin päästötavoitteisiin sekä ajavat kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteiden kiristämistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Tässä asiassa EU on Suomelle oikea vaikuttamistaso ja Suomen tulee edetä eurooppalaisessa linjassa omissa toimissaan.Samaa mieltä8

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7ECB:n QE oli nähdäkseni tarpeellinen elementti osana Euroopan kokonaisreaktiota 2008-9 alkaneeseen talouskriisiin, vaikka QE mittakaavan ja keston voikin kyseenalaistaa.Samaa mieltä7

Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4QE:sta, ainakin nykyisessä laajuudessa, on käsittääkseni syytä luopua jollain aikavälillä. Suhdannetilanteen puolesta 2018/9 vuodenvaihde vaikuttaisi kohtuulliselta ajankohdalta aloittaa tämä sopeuttaminen, joskin tässä prosessissa on edettävä varoen.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Irtisanomisen helpottamisen mahdollinen positiivinen työllisyysvaikutus erinäisiin dynaamisiin vaikutuksiin, joiden käytännön merkitys on viimekädessä empiirinen kysymys. Irtisanomissuojaa helpotettaessa saattaa purkautua patoutuneita tarpeita, millä olisi kertaluonteinen negatiivinen vaikutus. Dynaamiset vaikutukset voivat liittyä seuraaviin seikkoihin: Yritykset kokevat uuden henkilön palkkaamisen pienemmäksi riskiksi tilanteessa, jossa mahdollinen tuleva irtisanominen on aiempaa helpompaa, mikä saattaa lisätä uusien työntekijöiden palkkaamista. Lisääntyneet mahdollisuudet säätää työvoiman määrää saattavat myös vaikuttaa yritystoiminnan kannattavuuteen, mikä ajanolon vaikuttaa myös liiketoiminnan laajuuteen ja työllistävyyteen. Helpottunut irtisanominen saattaa lisätä työvoiman liikkuvuutta ja kiihdyttää luovaa tuhoa, jotka puolestaan nostavat tuottavuutta ja kilpailukykyvaikutusten kautta myös työllisyyttä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Työn tuottavuus on arvonlisäyksen ja työpanoksen suhde. Jos työpanosta voi säätää aiempaa vapaammin vastaan yrityksen kulloistakin tilannetta, mitatun tuottavuuden pitäisi nousta. Jos liikkuvuus työmarkkinoilla lisääntyy, ihmiset löytävät parhaiten itselleen sopivimman, ja myös tuottavimman, työpaikan. Lisääntynyt liikkuvuus voi ruokkia myös luovaa tuhoa, kun tuottavimpien yritysten mahdollisuudet houkutella haluamaansa lisätyövoimaa paranevat.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä6

Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Työttömän aito oma aktiivisuus lisää hänen mahdollisuuksiaan työllistyä. Jollain osalla työttömistä pakko lisää aktiivisuutta tavalla ja nostaa työllistyöllistymistodennäköisyyttä. Pakko ei välttämättä vaikuta lainkaan omiin aitoihin haluihin työllistyä ja toteutuessaan suurelle massalle ihmisiä se muuttaa työhakumarkkinoita, jolloin nettovaikutuksen arviointi käy hankalaksi.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma5

Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Valitusoikeus sinänsä on perusteltu ja tarpeellinen, mutta sen ei tulisi kohtuuttomasti viivästyttää hyviä hankeita.Epävarma6

Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Kilpailukykysopimuksen vaikutukset tulevat pienistä puroista ja ovat siten vaikeasti havaittavissa/mitattavissa, mutta käsittääkseni sopimuksen saldo Suomen talouskasvun kannalta on ollut positiivinen.Samaa mieltä6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Nähdäkseni kilpailukykysopimuksen talouskasvuvaikutukset ovat tulleet nimenomaan kustannuskilpailukykyvaikutuksen kautta.Samaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Kilpailukykysopimus oli nähdäkseni pikemminkin keskitettyä kuin paikallista sopimista; tässä mielessä sen voi nähdä olleen paikallista sopimista “vastaan“. Toisaalta kiky oli lähihistorian merkittävin työmarkkinauudistus ja saattaa siten toimia pelinavauksena muussakin työmarkkinoiden kehittämisessä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Lähtökohtaisesti yritystuet eivät kuulu toimivaan markkinatalouteen. Yksityisiin markkinoihin puuttuminen on kuitenkin perusteltua, jos se ei muutoin tuota kansalaisille korkeinta saavutettavissa olevaa elämisentasoa ja julkinen sektori on kyvykäs korjaamaan tämän “valuvirheen“ siten, että pitkällä aikavälillä nettovaikutus kansalaisten hyvinvointiin on positiivinen. Yleisimmin hyväksytyt motiivit julkisille interventioille liittyvät tiedon perusominaisuuksista kumpuavaan tahattomaan leviämiseen (ulkoisvaikutuksiin) ja rahoitusmarkkinoiden puutteelliseen toimintaan (usein yhteydessä eri toimijoiden toisistaan poikkeavaan informaatioon).Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Hieman reilumpi inflaatio voisi lieventää euroalueen haasteita.Eri mieltä6

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Minkä tahansa kilpailun välttämättömänä edellytyksenä on mahdollisuus valita useammasta vaihtoehdosta. Sikäli kun tarkoituksena on nimenomaan lisätä kilpailua (eikä esimerkiksi säästää kustannuksia), hallituksen esitys on toimiva.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Voisi olla eduksi, että sama taho vastaa sekä menoista että tuloista, vaikkakin tässä tapauksessa jälkimmäisestä verotusoikeuden kautta. Tällöin maakunnat olisivat periaatteessa suoraan vastuussa asukkailleen palvelujen kustannustehokkaasta tarjonnasta. Verotusoikeus ei kuitenkaan ole välttämätön tehokkuuspaineen aikaansaamiseksi; samaa vaikutusta synnyttää esimerkiksi maakunnittaisia sote-suoritehintojen julkaisemalla.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Eriävät arvolisäverokannat ohjaavat kulutuspäätöksiä tavoilla, joita on vaikea nähdä hyvinvointia lisäävinä. Jos eriävillä arvonlisäverokannalla on sosiaalisia päämääriä, samaan päämäärään päästäisiin tehokkaammin muilla työkaluilla.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Yritysten/yrittäjien toisistaan poikkeava verokohtelu vääristää kilpailua ja tuo mukanaan kummallisia kannustimia liiketoiminnan kehittämiselle. Jos pienimuotoisen liiketoiminnan arvolisäverottomuutta perustellaan keveämmällä hallinnolla, ensisijaisena työkaluna tulisi olla työvälineiden (kirjanpitoohjelmistojen ja kassajärjestelmien) ja menettelyjen (esim. tilityskäytännöt) kehittäminen.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Opetus ja koulutus, varsinkin sen alemmilla asteilla, on hyvästä syystä pääosin julkisesti rahoitettua. Näiden palvelujen ei kuitenkaan ole mitenkään välttämättä oltava myös julkisesti tuotettuja; yksityiseen tuotantoon voidaan hyvin liittää julkinen (osa)rahoitus sekä julkinen valvonta sisällön ja laadun osalta.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Enemmistö työttömistä tekee ilman erityisiä porkkanoita tai keppejä joka tapauksessa kaikkensa työllistyäkseen mahdollisimman pian. Osan työllistymistodennäköisyys kuitenkin nousee lisäkannustimien myötä.Samaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä10Nyky-yhteiskunta tarjoaa vähän työllistymismahdollisuuksia peruskoulun varaan jääville henkilöille. Vaikka koulutuksen ei tarvitsekaan olla yksi yhtenäinen putki, kriittisessä iässä olevan nuoren sivuunjäänti saattaa johtaa elinikäiseen syrjäytymiseen, josta koituu suuret henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset tappiot. Oppivelvollisuusiän nosto on nähdäkseni toimiva tapa vähentää tällaisen syrjäytymisen uhkaa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Parhaillaan ollaan oletettavasti jotain vuosia kestävässä noususuhdanteessa. Tässä tilanteessa olisi toivottavaa, ettei julkinen sektori lisävelkaantuisi aivan nykyistä tahtia.Eri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Aikuisena Suomeen tuleville maahanmuuttajille työ on nähdäkseni pääasiallinen tapa integroitua paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan. Mitä aiemmin ja laajemmin tämä integroituminen käynnistyy sitä parempi. Koska kyse olisi määräaikaisesta ja rajattuun joukkoon kohdistuvasta toimesta ja koska näiden henkilöiden työllistymiseen liittyy työnantajan puolella ylimääräisiä kustannuksia en näe, että tällainen toimi sotkisi kohtuuttomasti työmarkkinoiden toimintaa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Työ on edelleen pääasiallinen tapa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja nauttia arvostusta muiden silmissä. Niinpä työn tekemisellä on itseisarvoista merkitystä ja siten erityisryhmien työllistymistä kannattaa tukea.Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä7Väittämässä on monia ongelmia, jotka tekevät sen epätodeksi: (1.) Talous on vahvasti kiertokulku. Toisen meno on toisen tulo. Työ siis luo työtä. (2.) Edelliseen liittyen: työtä ei ole vakioista määrää, vaan tekemätöntä ja sinänsä hyödyllistä työtä on rajattomasti; niinpä työn määrän lisäämiseen tähtäävän politiikan täytyy perustua taloudellisen aktiviteetin mahdollisimman korkeaan tasoon. (3.) Työtä ei tehdä työtuntien vaan niillä aikaansaadun tuotoksen tähden. Työtä väkisin jakamalla tunnit saadaan ehkä pidettyä samana mutta työpanosten summana syntyvä tuotos uhkaa laskea.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma8Nollatuntisopimukset tarjoavat yrityksille yhden mahdollisuuden säätää kysynnän ja tarjonnan tasapainoa esim. ravintolassa, minkä pitäisi sekä lisätä ao. toiminnan määrää ja tehokkuutta, joka ovat hyviä ja kannettavia asioita. Työntekijän kannalta nollatuntisopimus saattaa olla epäreilu järjestely varsinkin, jos sopimuksen kautta käytännössä realisoituva tuntimäärä on kovin alhainen/vaihteleva tai jos sen perusteella pitää olla jatkuvassa valmiudessa ja siten poissa muista työ- tai vapaa-ajan aktiviteeteista.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Jos työmarkkinoiden toiminnan ymmärtää laajasti, sisältäen kannustimet ja kustannukset työpanoksen ostamisessa ja myymisessä sekä työn hinnan (palkan ohella ml. palkkaus- ja irtisanomiskustannukset sekä ostettavan “työköntin“ pienimmän tehokkaan mittakaavan), tämän väittämän kanssa täytyy olla samaa mieltä. Toki kaikilla markkinoilla, myös työmarkkinoilla, on kyse kysynnän ja tarjonnan tasapainosta, mikä työmarkkinoiden tapauksessa itse asiassa tarkoittaa lukemattomia tasapainoja esim. alueiden ja osaamisen mukaan eriytyneillä “mikrotyömarkkinoilla“.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Uskoakseni paikallisessa sopimisessa on palkkoja enemmän kyse muista työhön liittyvistä järjestelyistä. Niinpä paikallisen sopimisen lisääminen pitäisi lisätä yritysten mahdollisuuksia vastata niiden kohtaamaan kysyntään. Työntekijän näkökulmasta on ainakin periaatteessa mahdollista, että samalla mahdollisuudet omat toimenkuvan kehittämiseen ja aiempaa sopivampiin työaikoihin lisääntyvät.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Jos palkkaus on tiukemmin yhteydessä sekä yrityksen “maksuvaraan“ (yritystason tuottavuuteen) että työntekijän henkilökohtaiseen tuottavuuteen sekä lisääntyvät joustot mahdollistavat yritystasolla paremman kysyntämuutoksiin reagoinnin, ajan oloon paikallisen sopimisen tulisi voimistaa tuottavuutta vahvistavaa rakennemuutosta ja samalla tukea työllisyyttä. Ylipäätään uskon, että paikallisessa sopimisessa on palkkoja enemmän kyse muista työhön liittyvistä järjestelyistä. Työntekijän näkökulmasta on ainakin periaatteessa mahdollista, että samalla mahdollisuudet omat toimenkuvan kehittämiseen ja aiempaa sopivampiin työaikoihin lisääntyvät.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Kaikille vastikkeetta maksettavassa tulossa piilee epäilemättä vaaroja (Ehkä osa nykyisistä työttömyys- ja sosiaalietuuksista yhdistettynä jakauman alapäässä negatiiviseen tuloveroon olisi vaihtoehto?). Toisaalta nykyjärjestelmän korkeat ja joissain kohdin yli 100 % menevät marginaaliveroasteet ovat yhtä lailla ongelma, puhumattakaan järjestelmän monimutkaisuudesta niin hallinnon kuin kansalaisten näkökulmasta. Sikäli kun ainakin jollain asteella ollaan matkalla kohti “epätyypillisten“ työsuhteiden kasvavaa osuutta, kannatan perustulon kaltaisten ideoiden kokeilua. Tässä yhteydessä en ymmärrä, miksi tulo pitäisi olla universaali ja samansuuruinen kaikille? Eikö se voisi esim. laskea muiden tulojen noustessa?Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä3Tulo- ja pääomaverojen “veropohjat“ ovat kovin erilaisia (ensimmäisessä bruttotulo ja jälkimmäisessä nettoarvonnousu). Lisäksi jälkimmäisessä on ainakin normipalkansaajan osalta kyse jo kertaalleen verotetun tulon sijoittamisesta myöhempää käyttöä varten (mahdollisesti jälkipolvien toimesta). Niinpä minulle ei ole lainkaan selvää, olisivatko ansio- ja pääomatulot “samalla viivalla“ sillä, että niiden veroprosentti olisi sama.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä4Vaikuttaa järkevältä, että eri asumismuodot olisivat verotuksen näkökulmasta “samalla viivalla“. Kokonaisuutena nykyjärjestelmä suosii omistusasumista, mikä on mm. omiaan vähentämään alueellista liikkuvuutta ja siten heikentää työmarkkinoiden kohtaantoa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7“Suomen mallin“ perusominaisuutena EI mielestäni ole mahdollisimman tasainen tulonjako, vaan heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen. Niinpä EN sinänsä näe ongelmallisena sitä, että tuloerot kasvavat hyväosaisten osuuden kasvamisen kautta.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Kansalaisten silmissä valinnanvapaudessa on käsittääkseni eniten kyse hoitoon pääsystä eikä niinkään siitä, missä ja kenen toimesta hoitoa tarjotaan. Valinnanvapaus kuulostaa siis houkuttelevalta erityisesti siksi, että kansalaiset laskevat pääsevänsä hoitoon heti niin halutessaan. Vaikeasti ratkaistavia kannustinongelmia syntyy tarjonta- ja kysyntäpuolella. Lisäksi valinnanvapaus pikemminkin nostaa kuin laskee kokonaiskustannuksia.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Jonkin verran elvyttävämpi finanssipolitiikka ainakin lähinnä oman tontin eli tiede- ja innovaatiopolitiikan osalta olisi ollut paikallaan (ts. en pidä hallituksen toteuttamia leikkauksia tällä puolella järkevinä) mutta yleisesti ottaen olen samaa mieltä vuoden 2008 jälkeisen finanssipolitikan perusvirityksestä.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Valtio on useaan otteeseen osoittautunut yksityisiä tahoja huonommaksi omistajaksi. Huoltovarmuusnäkökohtien ulkopuolellakin olen silti sitä mieltä, että saattaa olla luonnollisen monopolin kaltaisia tilanteita (tai tapauksia, joissa yhteisön pitkän aikavälin kokonaisintressi on yksinkertaisesti liian vaikea delegoida kolmannelle osapuolelle); niinpä esimerkiksi sähköverkkojen yksityisomistuksen yhteisön näkökulmasta optimaalinen järjestäminen on visainen pähkinä.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Yksi keskeisistä ideoista euroon mennessä oli, että ulkoisen pakkopaidan ja ajoittaisista devalvaatioista luopuminen pakoittaisi sisäiseen joustavuuteen. Sittemmin kävi ilmeiseksi, että pakkopaita kyllä sitoo mutta sisäistä joustavuutta ei löydy ainakaan riittävästi. Tästä näkökulmasta Suomi olisi ehkä ollut paremmassa asemassa ilman euroa (sivuutan tässä koko euron kaatumiseen liittyvän uhan). Toisaalta uskon, että euro on tuonut vakautta sekä jatkuvaa hyötyä niin yrityksille kuin kuluttajille paremman hintojen vertailtavuuden, lisääntyneen tuontitarjonnan/-kilpailun sekä valuutanvaihto ja -suojauskustannusten laskun kautta. Yleisen keskustelun kannalta ongelmana on, että nämä hyödyt syntyvät kovin pieninä puroina, hajautetusti ja pitkän ajan kuluessa, jolloin nämä edut tulevat aliarvostetuksi.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Ratkaisun suunta oli oikea, joskaan ei ainakaan välittömästi siihen uhratun “poliittisen pääoman“ arvoinen (varsinkin, kun hallituksen ponnistuksen toisaalla olivat paljolti jäissä kk-sopimusta puristettaessa). Toisaalta ratkaisu voidaan nähdä jonkinlaisena “patovallin murtumisena“, jonka myötä Suomi saattaa pidemmässä juoksussa seurata Ruotsin, Saksan ja miksei Tanskan viitoittamaa tietä työmarkkinoita uudistettaessa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Yrityskoon ei pitäisi olla lainkaan erottelevana tekijänä elinkeinotoiminnan julkisia kannustimia pohdittaessa, joskin koko on toki usein yhteydessä järkevämpiin erotteleviin tekiijöihin kuten yrityksen ikään.Eri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Yleisesti ottaen yritystuet eivät ole hyvää talouspolitiikka (keskeisin poikkeus tästä perussäännöstä liittyy innovaatiopolitiikkaan). Erityisesti näin on silloin, kun ne kohdistuvat yhteen vakiintuneeseen toimialaan ja jopa yritykseen. Mutta jos ottaa päästään ideologisemman/periaatteellisemman hatun niin “kompensoivissa“ ja “pelikentää“ tasoittavissa yritystuissa on kieltämättä oma logiikkansa. Ja jos puhuu käytännön tapauksestamme, Turun telakan omistajavaihdosta edeltävästä väännöstä ja laskee tässä yhteydessä käytetyn julkisen rahan ja hien nettonykyäarvoa, niin laskelma jää mielestäni kirkaasti plussalle. Goolsbee ja Krueger käyvät hieman analogisen tapauksen, GM:n & Chryslerin pelastamisen, hyvin läpi tässä artikkelissa: https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.29.2.3 . Käytännön politiikka on joskus mutapainia.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Äkillisen rakennemuutoksen tuessa on kyse tilapäisestä yritysten ja yksilöiden uudelleensuuntautumiseen kohdistuvasta tuesta. En näe, että ne haittaisivat -- ja saattavat jopa tukea -- pitkän aikavälin rakennemuutosta.Epävarma7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä9Ensisijaiset tavat vaikuttaa vuokratasoon pitäisivät olla vuokra-asuntotarjonnan sekä omistus- ja vuokra-asumisen kannattavuuden suhteen säätelyt. Sääntely ei varsinkaan pidemmällä aikavälillä johda toivottuihin tulemiin.Vahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Mielestäni kotitalousvähennys sai kyllä aikaan sen, että kotitalouksissa ulkopuolisilla pimeästi ja laillisesti teetetyn työn hinta saatiin kutakuinkin samalle viivalle. Voi olla, että vähennys on aiheuttanut muita ongelmia mutta tiettyä osaa harmaasta taloudesta se on mielestäni kiistatta torjunut.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä7Yleisesti ottaen robottiverossa on kyse lisäkustannuksesta uuden teknologian käyttöönotolle ja hyödyntämiselle. Toteutuessaan se hidastaisi tuottavuuden nousua. Mikäli se olisi toteutettu vain kansallisesti tai vain osassa maailmaa, se heikentäisi sitä käyttävien maiden kilpailuasemaa. Kolmanneksi, robottiveron kohteen määrittäminen olisi haastavaa, koska kyse ei ole vain fyysisistä roboteista vaan yleisemmin automaatiosta, jonka merkittävin osa liittyy “virtuaalisiin“ ohjelmistorobetteihin, siis vähimmillään esim. Excel-makrojen hyödyntämiseen toimistorutiinien automatisoinnissa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma3Samaa mieltä7