Pekka J. Korhonen

Professori Emeritus

Vastaukset

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8On ainakin tarjonnut selkänojan, johon tukeutua, kun liian suuria palkankorotusvaatimuksia esitetetään.Epävarma6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannut8Samaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettäEpävarma6

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä7Noin formuloituun kysymykseen ei voi vastata myönteisesti. Varmasti on olemassa paljon sellaista yritystukea, jota pitäisi leikata, koska ne eivät edistä esim. työllisyyttä, investointeja eikä tuottavuutta.Samaa mieltä8

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannut5Epävarma6

Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä. 

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannut7Uskon, että palkankorotusvaatimukset kasvavat, kun ihmisiltä häviää pelko työttömyydestä. Toivottavasti ei päästetä palkan nostopeikkoa irti, vaan jaksetaan pitää palkankorotukset kohtuullisina. En usko mihinkään 6% rajaan.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Periaate on OK, mutta rahoituskuvio ei. Rahoitus pitäisi perustaa suoritteille, joka laajasti ymmärrettynä tarkoittaa diagnoosien tarkkuutta, hoidon laatua, potilaan saamaa palvelua, erikoissairaanhoidon lähetteiden asianmukaisuutta, jne. Näillä suoritteilla suhteessa yksikön saamaan rahoitukseen pitäisi suorittaa ns. tehokkuusvertailu yksiköiden kesken. Näin saataisiin selville alisuorittajat, joiden saamaa rahoitusta pienennettäisiin. Tehtävä ei ole helppo, mutta systeemi on kehitettävissä.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma8

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7On olemassa argumentteja puolesta ja vastaan. Verotusoikeuden laajentaminen ei ole hyvä asia eikä epätietoisuus siitä, mihin veroilla kerättävät varata lopulta menevät. Toisaalta toiminnasta vastaavalla pitäisi olla pelimerkit toimintaansa, mutta onko se oikeanlaista vastuuta, jos maakunnilla on mahdollisuus kerätä rahaa ilman, että kukaan arvioisi toiminnan tehokkuutta.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Valitettavasti asia on sen verran monitahoinen, joten en pysty ottamaan asiaan selkeää kantaa nykytiedon pohjalta.Samaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä610 000 € on ihan riittävän korkea summa tilapäisestä elinkeinotoiminnasta saataville ansioille. Sitä voitanee pitää käypänä perusteena arvonlisäverovelvollisuudesta vapauttamiselle.Epävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä6Tässä ongelmana on se, että koulutus olisi hyvin kapealaista yritysten välittömiin tarpeisiin keskittyvää.Eri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä9Työttömien kannustaminen sinällään on oikea toimenpide, mutta sen toteuttaminen työttömyyspäivärahaa pienentämällä ei ole. Sen toteuttamista olisi hyvä miettiä kannustuksen näkökulmasta, eli aktiivisuudesta saisi lisää sen sijaan, että passiivisuudesta rangaistaan. Ihminen vertaa muutosta nykytilanteeseen, eli aktiivisuus toisi parannuksen, kun taas passiivisuus säilyttäisi nykytilanteen. Vaikka lopputulema olisi sama, niin mentaalisesti ei.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä2Vaikea kysymys. Riippuu niin monesta seikasta. Toisaalta hyvä koulutus on kansakunnalle tärkeää, mutta toisaalta sen tärkeys riippuu hyvin paljon koulutuksesta. Laskettaisiinko oppisopimuksilla annettava koulutus “oppivelvollisuuden“ täyttämiseksi? Jos laskettaisiin, niin tulisiko tästä työnantajille keino maksaa nuorille alhaista palkkaa.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannutEri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Samaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
EpävarmaSamaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Toiminee lyhyellä tähtäimellä, mutta tuskin pitkällä tähtäimellä. Työaikaa voidaan lyhentää ja työtä jakaa, jos työllinen sitä haluaa, mutta ei itsetarkoituksellisesti.Eri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä7Epävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Samaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Epävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Tuskinpa nopein?Epävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Hyvä uudistus ja poistaisi monta epäkohtaa mm. kannustinloukut.Epävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä8Liian suuri hyppy tuntemattomaan.Epävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä4Epävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Eri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä7Kaikki riippuu siitä, miten valinnanvapausmalli toteutetaan. Suoriteperusteinen osuus mallissa pitäisi olla suurempi. Maakuntien maksut palvelujen tuottajille pitäisi perustua tuottajien tehokkuuteen (laajasti ymmärrettynä). Epävarma7

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Eri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä7Samaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Samaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä7Samaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Eri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Eri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Eri mieltä7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti eri mieltä7Vahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Samaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Eri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä8Samaa mieltä7