Vastaukset
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen (quantitative easing, QE) myönteiset vaikutukset euroalueen talouteen ovat olleet kielteisiä vaikutuksia suuremmat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 7 | EKP kevensi rahapolitiikkaa jopa liian hitaasti. Tosin epävarmuuden vuoksi se oli ymmärrettävää. | Samaa mieltä | 7 |
Euroopan Keskuspankin määrällisen keventämisen lopettaminen vuoden 2018 lopussa on järkevää euroalueen taloustilanteen parantumisen takia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Nyt kasvu on jo hyvässä vauhdissa ja määrällisestä elvytyksestä irtautuminen on aiheellista ylikuumenemisen ja liiallisen velkaantumisen välttämiseksi. | Samaa mieltä | 6 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä kasvattaa työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 3 | Yksittäisen yrityksen ja yksittäisen henkilön tasolla rekrytointeja pysyvään työsuhteeseen voi toteutua jonkin verran enemmän, jos irtisanominen henkilökohtaisin syin helpottuu. Makrotasolla vaikutuskanavat ovat kuitenkin monimutkaisia ja nettovaikutus on epävarma. Yritykset rekrytoinevat vain tarpeeseen ja osittain kyse voi olla valinnasta eri henkilöiden kesken. Lisäksi mahdollisuus määräaikasiin työsuhteisiin vähentää ongelmaa. Veikkaan silti pientä positiivista vaikutusta. Asiasta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Irtisanomisten mahdollinen helpottaminen tulisi tehdä taiten ja tiukoin juridisti edellytyksin niin, että siitä ei tule negatiivisia vaikutuksia työilmapiiriin, jolla taas olisi tuottavuutta heikentäviä vaikutuksia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Linkki irtisanomisten helpottamisesta tuottavuuden kasvuun on monimutkainen. Vaikutuksia on molempiin suuntiin. Tarvittaisiin tutkimustietoa. | Samaa mieltä | 6 |
Työttömien velvoittaminen hakemaan vähintään neljää työpaikkaa kuukauden aikana nopeuttaa työttömien työllistymistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Yksittäisen työttömän tasolla näin lienee. Hakupakko aktivoi. Makrotasollakin vaikutus lienee positiivinen ainakin alueilla, jolla työpaikkoja on tarjolla. Hakupakko synnyttänee kuitenkin myös epätarkoituksenmukaisia rekrytointeja ja irtisanoutumisia, kun parempi työpaikka tulee tarjolle.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 5 |
Valitusoikeutta maankäyttöä koskevissa asioissa tulisi rajoittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Valttusoikeuden perusteita voisi täsmentää ja valitusprosessia nopeuttaa. Valitusoikeus on kuitenkin tärkeä kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta, joten rajoitusten tulee olla huolella harkittuja. | Epävarma | 6 |
Ulkomaisen työvoiman ns. tarveharkinta tulisi poistaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Tarveharkinnan poistamisella tuskin olisi suuria vaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Rekrytointi EU-alueelta on vapaata jo nyt. Kun ulkomaiset työntekijät tulevat töihin suomalaisella palkkatasolla, mahdollisuudet palkkojen polkumyyntiin ovat vähäiset. Yrityksen kannattaa palkata mieluummin suomalainen kielitaitoinen ja “kotoutunut“ työntekijä, jos ammattitaito on sama. Tarveharkinnan poistaminen joustavoittaisi jonkin verran rekrytointia ja vähentäisi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta. Pitkällä aikavälillä tarveharkinnan poistaminen edistäisi työvoiman tarjonnan kasvua, mikä olisi tarpeen väestön ikääntymisen vuoksi. Kuitenkin myös kotimaista syntyvyyttä pitäisi edistää mm. lapsilisiä ja verotuksen lapsivähennystä korottamalla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Kilpailukykysopimus on edistänyt vientiä. Viennin kasvu taas on välttämätöntä kestävan talouskasvun aikaansaamisessa. Vienti romahti useiden shokkien vuoksi niin matalalle tasolle, että ilman kustannuskilpailukyvyn parantamista viennin riittävää kasvua ei olisi saatu aikaan kohtuullisessa ajassa. Pitkällä aikavälillä tutkimuksen ja tuotekehityksen kohentaminen on tietysti avainasia.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 6 |
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Kilpailukykysopimus on kohentanut kilpailukykyä riittävän merkittävästi. Euron vahvistuminen on syönyt osan hyödystä, mutta sitä on kuitenkin yhä tuntuvasti jäljellä. | Samaa mieltä | 7 |
Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Kilpailukukysopimus oli välttämätön koko kansantalouden kustannuskilpailukyvyn kohentamisen kannalta. Yritystason joustavuutta voidaan kehittää kilpailukykysopimuksesta riippumatta. | Epävarma | 6 |
Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Kunkin tuen poistamisesta pitäisi kuitenkin tehdä kunnollinen kustannus-hyötyanalyysi. | Samaa mieltä | 7 |
Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Tällä hetkellä se ei ole liian matala, kun kansainvälinen inflaatio on matala. On kuitenkin ollut aikoja, jolloin se on ollut ja voi joskus tulevaisuudessakin olla. Tavoitteen korottaminen ei kuitenkaan mielestäni ole tällä hetkellä ajankohtainen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 6 | Kilpailua varmaan syntyy suurissa asutuskeskuksissa. maaseudulla sen sijaan se on epävarmempaa. On myös epävarmaa, miten pienet yritykset voivat osallistua kilpailuun, kun ne eivät voi ottaa vastuulleen koko sotepalvelun kenttää. Voi olla, että lopulta kilpailijoita on vähemmän houkuttelevilla alueilla melko vähän. Epävarmaa on myös, miten kustannustehokkaasti kapitaatiomalli toimii. Voidaanko insentiivijärjestelmä muokata sellaiseksi, että se toteuttaa samanaikaisesti kolme tavoitetta: 1) kustannustehokkuus, 2) hyvä palvelun laatu, 3) riittävä voitto yritykselle (jotta se pysyy markkinoilla). Yksityisen suhde julkiseen (perus- ja erikois-) palveluntuottajaan on myös kysymysmerkki. Yhtälö voi toimia, jos terveydenhuollossa on tällä hetkellä paljon tehottomuutta, jota voidaan vähentää.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Tästä periaatteesta ei liene suurta erimielisyyttä. Kysymys on siitä, millä aikataululla verotusoikeus toteutetaan. | Samaa mieltä | 7 |
Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 6 | Alv-alennusten poisto on liian jyrkkä toimi. Alv-alennettavien tuoteryhmien määrää voi tietysti vähentää ja mahd. nostaa alennettuja kantoja. Alennetut alv:t ruualle ja lääkkeille eivät mielestäni ole kohtuuttomia. Niitä on myös monessa muussa maassa. Standardiväittämä on, että suora tuki on tehokkaampi tukimuoto pienituloisille kuin alennetut alv:t. Tällaista tukimekanismia on kuitenkin vaikea rakentaa ilman hankalaa byrokratiaa ja väliinputoajia. Rikkaatkin hyötyvät tuesta, mutta niinhän he hyötyvät myös lapsilisistä. Hyvätuloiset kompensoivat saamansa tuen maksamalla korkeampaa marginaaliveroa. Voidaan ajatella, että tuki kohdistuu elämän perusedellytyksiin ja on eräänlainen turvaverkko kaikille. Allokaatio-ongelma ei myöskään ole merkittävä, koska harva syö tai käyttää lääkkeitä määräänsä enemmän. Täytyy myös muistaa, että elintarvikkeiden tuotantoa tuetaan sekä EU:n että kansallisen maataloustuen kautta. Alv-alennuksen poisto voisi synnyttää painetta maataloustuen korottamiseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Pienimuotoisessa yritystoiminnassa, jossa vähenettäviä alveja on vähän, rajan nosto alentaisi yritystoiminnan kynnystä. Alv-verovelvollisuusrajan nosto ei kuitenkaan ole yritystoiminnan kannalta niin merkittävä toimi kuin usein annetaan ymmärtää. Myös alv-vähennykset jäävät pois. Mahdollisen korotuksen pitäisi olla pieni. Korkea alvittomuuden raja olisi ongelmallinen kilpailutilanteen kannalta. Alvia maksavat yritykset joutuisivat huonompaan kilpailutilanteeseen.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Yksityiset tahot voivat käsittääkseni nytkin järjestää koulutusta. Yksityiset oppikoulut ovat nykyisin voittoa tavoittelemattomien kannatusyhdistysten ylläpitämiä ja ne saavat tuntuvaa julkista tukea. Voi kysyä, onko täysin markkinaehtoisille oppilaitoksille merkittävästi kysyntää Suomessa, jos julkinen sektori hoitaa tonttinsa hyvin.Julkinen tuki ja voitontavoittelu ovat taas vaikea yhdistelmä. Jos julkinen sektori ei jostakin syystä kykenisi järjestämään riittävästi koulutusta, yksityinen sektori voisi täydentää tarjontaa. Yksityisen koulutuksen tarjonta ei kuitenkaan saisi olla syy julkisen koulutuksen alasajoon, jotta koulutuksellinen tasa-arvo ei heikkenisi. Yksityisille koulutuksen järjestäjille on asetettava samat vaatimukset kuin julkisille toimijoille. Jotkin oppilaitokset myyvät opetustaan (markkinaehtoisesti?) ulkomaalaisille opiskelijoille sekä Suomessa että ulkomailla. Ei liene syytä estää suomalaisilta opiskelijoilta osallistumista tähän koulutukseen, jos kysyntää on.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Edellytyksenä on, että työttömillä on aito mahdollisuus päästä lyhytaikaisiin töihin tai koulutukseen. | Samaa mieltä | 7 |
Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ole ongelmatonta, mutta se tuntuu ainoalta mahdollisuudelta estää peruskoukoulun jälkeistä syrjäytymistä. Oppivelvollisuuden täyttäminen tulisi kuitenkin toteuttaa järkevällä tavalla niin, että myös sellaiset nuoret, joiden teoreettinen oppimiskyky/-halu on vähäistä, saadaan motivoitumaan. Oppivelvollisuuden tulisi silloin kattaa myös työssä oppimisen lisättynä täydentävillä kurssijaksoilla.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Linja on suunnilleen sopiva, koska talouden ylikuumenemisen uhkaa ei ole. Siis suhdannepoliittista ongelmaa ei synny. Linja olisi voinut olla julkisen talouden tasapainottamisen kannalta kiristävämpi, mutta talouspolitiikka on palapeliä, jossa monet seikat täytyy saada sopimaan yhteen. Julkisen talouden rakenteita täytyy sopeuttaa myös vuoden 2018 jälkeen. Olisin voinut vastata “hieman eri mieltä“, jos selainen vaihtoehto olisi ollu olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 6 |
Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 6 | Ne, jotka maahan jäävät, tulisi mahdollisiman nopeasti saada elättämään itsensä ja heidän syrjäytymistään tulisi ehkäistä. Väliaikaisesti sopimuksia matalampi palkka voisi olla siihen yksi keino. | Samaa mieltä | 7 |
Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Matalapalkkatukea on kuitenkin käytettävä järkevästi ja rajatusti. | Samaa mieltä | 7 |
Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 9 | Saattaa olla, että aikanaan, jos robotisaatio etenee, työaikaa on lyhennettävä/voidaan lyhentää. Nyt ajatus ei toimi (vrt. Ranska). | Eri mieltä | 8 |
Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Joustomekanismi ne epäilemättä ovat ja malli sopii joillekin työntekijäryhmille. Nollatuntisopimukset kuitenkin luovat tuloepävarmuutta ja ne eivät siten sovi kaikille. | Epävarma | 6 |
Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Talouskasvu ja työmarkkinoiden toiminta yhdessä määräävät työttömyysasteen. Täysin joustavilla työmarkkinoilla työttömyysaste painuu alas, jos sosiaaliturva on riittävän niukka. On tietysti mahdollista, että äärimmäisen joustavilla työmarkkinoilla päädyttäisiin matalalle tuottavuuden tasolle, mikä taas ei pitkän aikavälin kasvun kannalta olisi toivottavaa. Matalapalkkamaaksi päätyminen ei siis ole toivottava tavoite.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 8 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 5 | Tuottavuus nousee pitkällä aikavälillä koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla. Paikallinen sopiminenkin voi lisätä tuottavuutta olettaen, että se parantaa työn organisointia ja motivaatiota. Näitä asioita voitaneen kuitenkin nykyisenkin laajuisen paikallisen sopimisen puitteissa toteuttaa. Nykyistä laajempi paikallinen sopiminen sinänsä lisää ensisijaisesti joustavuutta reagoitaessa erilaisiin shokkeihin, mikä sinänsä olisi hyvä yritysten kannattavuuden ja työllisyyden kannalta.Paikallinen sopiminen voi myös huonosti toteutettuna vaikuttaa negatiivisesti tuottavuuden kasvuun, koska yrityksen insentiivit kasvattaa tuottavuutta voivat heikentyä, jos työehdot ja palkat joustavat kovin paljon.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Paikallinen sopiminen on kannatettavaa - lieneekö se sitten nopein tapa, on epävarmaa. | Epävarma | 7 |
Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Osa väestöstä tyytyisi perustuloon, jos päälle saisi vielä tarvittaessa muita tukia. Jos muita tukia ei saisi, työvoiman tarjonta voisi kasvaa. On oletettavaa, että ainakaan pääkaupunkiseudolla ei elettäisi 560 eurolla, joten kysymys implikoi muiden tukien olemassaoloa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 6 |
Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | Tällainen vero ei olisi taloudellisen kasvun kannalta järkevä. Tasa-arvo on oma kysymyksensä. Saattaisi tietysti lisätä tasa-arvoa, mutta ei olisi järkevä tapa. Mitä tällä kysymyksellä oikein haetaan? | Epävarma | 7 |
Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Epävarma | 7 |
Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Ei mielipidettä | 8 | Pieni muutos ei varmaan vaikuttaisi kasvuun sitä eikä tätä. Suuret regiimimuutokset vaikuttaisivat. Kuinka suurta muutosta kysyjä ajattelee? Suuressa muutoksessa lopputulos riippuu myös palapelin muista osasista. Pohjoismainen malli on osoittanut toimivuutensa pitkän aikavälin kasvussa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 4 | Jää nähtäväksi ja riippuu mallista. Nythän se on auki. | Epävarma | 6 |
Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 9 | Elvytysvaikutus olisi ollut liian pieni. | Eri mieltä | 7 |
Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 9 | Strategisesti tärkeitä yriyksiä on olemassa. Rajaus on veteen piirretty viiva. | Samaa mieltä | 7 |
Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Nettohyöty ei kuitenkaan ole ollut kovin suuri viimeaikaisen taantuman vuoksi. Kelluvalla kurssilla kilpailukykyä olisi saatu nopeammin parannettua. Koska kilpailukykysopimus näyttää toimivan, uskon asteittain päästävän selvemmin plussan puolelle. Kaikki riippuu tietysti tulevasta rakenteiden joustavuudesta ja siitä, säilyykö konsensus.Näytä lisääNäytä vähemmän | Samaa mieltä | 7 |
Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Vahvasti samaa mieltä | 9 | Ks, ed. vastaus. | Samaa mieltä | 7 |
Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 7 | T&k:ta kannattaa tukea. Kaikki pienet yritykset eivät ole elinkelpoisia, joten yleinen pk-yritysten tukeminen ei ole järkevää. Yrittäjyyttä sinänsä kannattaa edistää, mutta “kannettu vesi ei kaivossa kestä“. | Eri mieltä | 8 |
Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 7 | Telakkateollisuus on kaikkialla vahvasti tuettua. Suomalaisilla on erikoisosaamista, jota ei kannata menettää. Valikoitua tukea voidaan joskus antaa, jos se pitää tärkeäksi ja kilpailukykyiseksi arvioitua osaamista maassa. Turun telalalle muutama vuosi sitten annettu tuki on tästä esimerkki. Nythän telakka tuntuu pärjäävän pitkälle omillaan. Bulkkituotantoa ei kannata tukea. Suomen tulee kuitenkin toimia aktiivisesti, jotta tuet poistettaisiin tai niitä ainakin vähennettäisiin kaikissa maissa.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Rakennemuutosalueille voidaan antaa tukea, joka uudistaa rakenteita ja synnyttää elinkelpoista yritystoimintaa. Esimerkiksi globalisaatiorahaston tuki on järkevää. Osa työvoimasta ei liiku nopeasti alueelta toiselle (osa ei millään ehdoilla) ja sille on järkevää antaa mahdollisuus löytää kannattavaa ja kilpailukykyistä toimintaa. Rakennemuutostuen kohteiden monitorointiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota.Näytä lisääNäytä vähemmän | Epävarma | 7 |
Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Eri mieltä | 8 | Vuokrasääntely heikentää tarjontaa. Lisäksi sääntelyä on vaikeaa mitoittaa oikein. | Vahvasti eri mieltä | 8 |
Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 8 | Kotitalousvähennys on toiminut hyvin ja se vähentää insentiiviä pimeään työhön. | Samaa mieltä | 7 |
Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Epävarma | 7 | Jos automaatio etenee hyvin pitkälle, tällainen vero voi tulla harkittavaksi riittävän tulopohjan saamiseksi. Veron käyttöönotto edellyttäisi kansainvälistä koordinaatiota. Nykyisin tällainen vero heikentäisi kilpailukykyä ja investointeja. Vaihtoehtoisia veroja ovat kulutusverot.Näytä lisääNäytä vähemmän | Eri mieltä | 7 |
Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.
| Vastaus | Varmuus | Kommentti | Koko paneelin vastaus (mediaani) | Koko paneelin varmuus (mediaani) |
|---|---|---|---|---|
| Samaa mieltä | 5 | Korostan sanoja “kasvun“ ja “muita veroja“. | Samaa mieltä | 7 |