Markku Kotilainen

Tutkimusjohtaja
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos - Etla

Vastaukset

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on selvästi tukenut Suomen talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Kilpailukykysopimus on edistänyt vientiä. Viennin kasvu taas on välttämätöntä kestävan talouskasvun aikaansaamisessa. Vienti romahti useiden shokkien vuoksi niin matalalle tasolle, että ilman kustannuskilpailukyvyn parantamista viennin riittävää kasvua ei olisi saatu aikaan kohtuullisessa ajassa. Pitkällä aikavälillä tutkimuksen ja tuotekehityksen kohentaminen on tietysti avainasia.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä merkittävästi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Kilpailukykysopimus on kohentanut kilpailukykyä riittävän merkittävästi. Euron vahvistuminen on syönyt osan hyödystä, mutta sitä on kuitenkin yhä tuntuvasti jäljellä.Samaa mieltä7

Suomessa olisi tullut tällä eduskuntakaudella tehdä useita työmarkkinauudistuksia kasvun tukemiseksi, kuten laajentaa paikallista palkoista sopimista. Kilpailukykysopimus on vaikeuttanut näiden työmarkkinauudistusten toteuttamista.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Kilpailukukysopimus oli välttämätön koko kansantalouden kustannuskilpailukyvyn kohentamisen kannalta. Yritystason joustavuutta voidaan kehittää kilpailukykysopimuksesta riippumatta.Epävarma6

Yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Kunkin tuen poistamisesta pitäisi kuitenkin tehdä kunnollinen kustannus-hyötyanalyysi.Samaa mieltä8

Euroalueen nykyinen inflaatiotavoite (alle 2 prosenttia) on kilpailukykyerojen umpeen kuromisen ja työllisyyden kannalta liian matala.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Tällä hetkellä se ei ole liian matala, kun kansainvälinen inflaatio on matala. On kuitenkin ollut aikoja, jolloin se on ollut ja voi joskus tulevaisuudessakin olla. Tavoitteen korottaminen ei kuitenkaan mielestäni ole tällä hetkellä ajankohtainen.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Jos työttömyysaste Suomessa alenee alle 6 prosentin, palkkainflaatio alkaa kiihtyä. 

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei vastannut6Alle 6 prosentin työttömyysaste aiheuttaa nykyisillä rakenteilla jo jonkin verran inflaatiopaineita. Tätä ns. rakenteellista työttömyyttä (NAWRU) voidaan kuitenkin alentaa rakenteita uudistamalla.Samaa mieltä7

Hallituksen esitys HE 16/2018 vp laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta on järkevä tapa lisätä kilpailua julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma6Kilpailua varmaan syntyy suurissa asutuskeskuksissa. maaseudulla sen sijaan se on epävarmempaa. On myös epävarmaa, miten pienet yritykset voivat osallistua kilpailuun, kun ne eivät voi ottaa vastuulleen koko sotepalvelun kenttää. Voi olla, että lopulta kilpailijoita on vähemmän houkuttelevilla alueilla melko vähän. Epävarmaa on myös, miten kustannustehokkaasti kapitaatiomalli toimii. Voidaanko insentiivijärjestelmä muokata sellaiseksi, että se toteuttaa samanaikaisesti kolme tavoitetta: 1) kustannustehokkuus, 2) hyvä palvelun laatu, 3) riittävä voitto yritykselle (jotta se pysyy markkinoilla). Yksityisen suhde julkiseen (perus- ja erikois-) palveluntuottajaan on myös kysymysmerkki. Yhtälö voi toimia, jos terveydenhuollossa on tällä hetkellä paljon tehottomuutta, jota voidaan vähentää. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma8

Jos maakunnilla on jatkossa vastuu julkisista sote-palveluista, tulisi niillä olla myös verotusoikeus.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Tästä periaatteesta ei liene suurta erimielisyyttä. Kysymys on siitä, millä aikataululla verotusoikeus toteutetaan.Samaa mieltä7

Olisi järkevää luopua alennetuista arvonlisäverokannoista ja siirtyä yhteen arvonlisäverokantaan, jonka tuotto olisi nykyisen suuruinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä6Alv-alennusten poisto on liian jyrkkä toimi. Alv-alennettavien tuoteryhmien määrää voi tietysti vähentää ja mahd. nostaa alennettuja kantoja. Alennetut alv:t ruualle ja lääkkeille eivät mielestäni ole kohtuuttomia. Niitä on myös monessa muussa maassa. Standardiväittämä on, että suora tuki on tehokkaampi tukimuoto pienituloisille kuin alennetut alv:t. Tällaista tukimekanismia on kuitenkin vaikea rakentaa ilman hankalaa byrokratiaa ja väliinputoajia. Rikkaatkin hyötyvät tuesta, mutta niinhän he hyötyvät myös lapsilisistä. Hyvätuloiset kompensoivat saamansa tuen maksamalla korkeampaa marginaaliveroa. Voidaan ajatella, että tuki kohdistuu elämän perusedellytyksiin ja on eräänlainen turvaverkko kaikille. Allokaatio-ongelma ei myöskään ole merkittävä, koska harva syö tai käyttää lääkkeitä määräänsä enemmän. Täytyy myös muistaa, että elintarvikkeiden tuotantoa tuetaan sekä EU:n että kansallisen maataloustuen kautta. Alv-alennuksen poisto voisi synnyttää painetta maataloustuen korottamiseen. Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Elinkeinotoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa (nykyisin 10 000 euron liikevaihto vuodessa) tulisi nostaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Pienimuotoisessa yritystoiminnassa, jossa vähenettäviä alveja on vähän, rajan nosto alentaisi yritystoiminnan kynnystä. Alv-verovelvollisuusrajan nosto ei kuitenkaan ole yritystoiminnan kannalta niin merkittävä toimi kuin usein annetaan ymmärtää. Myös alv-vähennykset jäävät pois. Mahdollisen korotuksen pitäisi olla pieni. Korkea alvittomuuden raja olisi ongelmallinen kilpailutilanteen kannalta. Alvia maksavat yritykset joutuisivat huonompaan kilpailutilanteeseen. Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Yksityisille voittoa tavoitteleville yrityksille tulisi sallia nykyistä vapaammin perus- ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja tuotanto.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Yksityiset tahot voivat käsittääkseni nytkin järjestää koulutusta. Yksityiset oppikoulut ovat nykyisin voittoa tavoittelemattomien kannatusyhdistysten ylläpitämiä ja ne saavat tuntuvaa julkista tukea. Voi kysyä, onko täysin markkinaehtoisille oppilaitoksille merkittävästi kysyntää Suomessa, jos julkinen sektori hoitaa tonttinsa hyvin.Julkinen tuki ja voitontavoittelu ovat taas vaikea yhdistelmä. Jos julkinen sektori ei jostakin syystä kykenisi järjestämään riittävästi koulutusta, yksityinen sektori voisi täydentää tarjontaa. Yksityisen koulutuksen tarjonta ei kuitenkaan saisi olla syy julkisen koulutuksen alasajoon, jotta koulutuksellinen tasa-arvo ei heikkenisi. Yksityisille koulutuksen järjestäjille on asetettava samat vaatimukset kuin julkisille toimijoille. Jotkin oppilaitokset myyvät opetustaan (markkinaehtoisesti?) ulkomaalaisille opiskelijoille sekä Suomessa että ulkomailla. Ei liene syytä estää suomalaisilta opiskelijoilta osallistumista tähän koulutukseen, jos kysyntää on. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Edellytyksenä on, että työttömillä on aito mahdollisuus päästä lyhytaikaisiin töihin tai koulutukseen.Samaa mieltä7

Oppivelvollisuusikä pitäisi nostaa 18 vuoteen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Oppivelvollisuusiän nostaminen ei ole ongelmatonta, mutta se tuntuu ainoalta mahdollisuudelta estää peruskoukoulun jälkeistä syrjäytymistä. Oppivelvollisuuden täyttäminen tulisi kuitenkin toteuttaa järkevällä tavalla niin, että myös sellaiset nuoret, joiden teoreettinen oppimiskyky/-halu on vähäistä, saadaan motivoitumaan. Oppivelvollisuuden tulisi silloin kattaa myös työssä oppimisen lisättynä täydentävillä kurssijaksoilla.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Valtion vuoden 2018 budjetin finanssipoliittinen linja on suhdannetilanne huomioon ottaen sopiva.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Linja on suunnilleen sopiva, koska talouden ylikuumenemisen uhkaa ei ole. Siis suhdannepoliittista ongelmaa ei synny. Linja olisi voinut olla julkisen talouden tasapainottamisen kannalta kiristävämpi, mutta talouspolitiikka on palapeliä, jossa monet seikat täytyy saada sopimaan yhteen. Julkisen talouden rakenteita täytyy sopeuttaa myös vuoden 2018 jälkeen. Olisin voinut vastata “hieman eri mieltä“, jos selainen vaihtoehto olisi ollu olemassa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä6

Maahanmuuttajien kotouttamista tulisi edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä6Ne, jotka maahan jäävät, tulisi mahdollisiman nopeasti saada elättämään itsensä ja heidän syrjäytymistään tulisi ehkäistä. Väliaikaisesti sopimuksia matalampi palkka voisi olla siihen yksi keino.Samaa mieltä7

Työntekijälle osoitettu matalapalkkatuki on pätevä keino työllistää heikon osaamisen tai matalan tuottavuuden työntekijöitä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Matalapalkkatukea on kuitenkin käytettävä järkevästi ja rajatusti.Samaa mieltä7

Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen on toimiva keino työllisten määrän lisäämiseksi.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä9Saattaa olla, että aikanaan, jos robotisaatio etenee, työaikaa on lyhennettävä/voidaan lyhentää. Nyt ajatus ei toimi (vrt. Ranska).Eri mieltä8

Suomen nykyisillä työmarkkinoilla nollatuntisopimukset ovat tarpeellinen joustomekanismi erityisesti palvelualoilla.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Joustomekanismi ne epäilemättä ovat ja malli sopii joillekin työntekijäryhmille. Nollatuntisopimukset kuitenkin luovat tuloepävarmuutta ja ne eivät siten sovi kaikille.Epävarma6

Työttömyysaste riippuu pitkällä aikavälillä ensi sijassa työmarkkinoiden toimivuudesta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Talouskasvu ja työmarkkinoiden toiminta yhdessä määräävät työttömyysasteen. Täysin joustavilla työmarkkinoilla työttömyysaste painuu alas, jos sosiaaliturva on riittävän niukka. On tietysti mahdollista, että äärimmäisen joustavilla työmarkkinoilla päädyttäisiin matalalle tuottavuuden tasolle, mikä taas ei pitkän aikavälin kasvun kannalta olisi toivottavaa. Matalapalkkamaaksi päätyminen ei siis ole toivottava tavoite.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä8

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden tuottavuutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma5Tuottavuus nousee pitkällä aikavälillä koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla. Paikallinen sopiminenkin voi lisätä tuottavuutta olettaen, että se parantaa työn organisointia ja motivaatiota. Näitä asioita voitaneen kuitenkin nykyisenkin laajuisen paikallisen sopimisen puitteissa toteuttaa. Nykyistä laajempi paikallinen sopiminen sinänsä lisää ensisijaisesti joustavuutta reagoitaessa erilaisiin shokkeihin, mikä sinänsä olisi hyvä yritysten kannattavuuden ja työllisyyden kannalta.Paikallinen sopiminen voi myös huonosti toteutettuna vaikuttaa negatiivisesti tuottavuuden kasvuun, koska yrityksen insentiivit kasvattaa tuottavuutta voivat heikentyä, jos työehdot ja palkat joustavat kovin paljon.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma7

Paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä on nopein tapa kasvattaa kansantalouden työllisyyttä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Paikallinen sopiminen on kannatettavaa - lieneekö se sitten nopein tapa, on epävarmaa.Epävarma7

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön sosiaalisen vähimmäisturvan korvaava kansalaisen perustulo, se heikentäisi työn tarjontaa. Perustulolla tarkoitetaan tässä ratkaisua, joka olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali, olisi suuruudeltaan noin 560 euroa, ja kuuluisi myös työssä käyville henkilöille.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Osa väestöstä tyytyisi perustuloon, jos päälle saisi vielä tarvittaessa muita tukia. Jos muita tukia ei saisi, työvoiman tarjonta voisi kasvaa. On oletettavaa, että ainakaan pääkaupunkiseudolla ei elettäisi 560 eurolla, joten kysymys implikoi muiden tukien olemassaoloa.Näytä lisääNäytä vähemmänEpävarma6

Eriytetystä ansio- ja pääomatulojen verotuksesta luopuminen ja siirtyminen yleiseen tuloveromalliin olisi järkevä tapa pienentää taloudellista epätasa-arvoa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7Tällainen vero ei olisi taloudellisen kasvun kannalta järkevä. Tasa-arvo on oma kysymyksensä. Saattaisi tietysti lisätä tasa-arvoa, mutta ei olisi järkevä tapa. Mitä tällä kysymyksellä oikein haetaan?Epävarma7

Omistusasumisen verotuksen kiristäminen niin sanotulla laskennallisella asuntotuloverolla parantaisi asuntomarkkinoiden toimintaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Epävarma7

Suomalaisten tuloerojen kasvu nykyisestä haittaisi talouskasvua.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Ei mielipidettä8Pieni muutos ei varmaan vaikuttaisi kasvuun sitä eikä tätä. Suuret regiimimuutokset vaikuttaisivat. Kuinka suurta muutosta kysyjä ajattelee? Suuressa muutoksessa lopputulos riippuu myös palapelin muista osasista. Pohjoismainen malli on osoittanut toimivuutensa pitkän aikavälin kasvussa. Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Hallituksen esityksen mukaiseen sote-uudistukseen liittyvät mahdolliset kannusteongelmat ovat suurempia kuin valinnanvapausmallista koituva hyöty.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma4Jää nähtäväksi ja riippuu mallista. Nythän se on auki.Epävarma7

Voimakkaampi finanssipolitiikan keventäminen (verojen alentaminen, valtion menojen lisääminen) olisi viime vuosina elvytysvaikutusten takia pienentänyt valtion velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä9Elvytysvaikutus olisi ollut liian pieni.Eri mieltä7

Koska on epätodennäköistä, että valtionyhtiöt voisivat jatkuvasti pärjätä yksityisesti omistettuja yhtiöitä paremmin, on niiden myynti perusteltua (ei koske huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä yhtiöitä).

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä9Strategisesti tärkeitä yriyksiä on olemassa. Rajaus on veteen piirretty viiva.Samaa mieltä7

Eurosta on tähän mennessä ollut Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Nettohyöty ei kuitenkaan ole ollut kovin suuri viimeaikaisen taantuman vuoksi. Kelluvalla kurssilla kilpailukykyä olisi saatu nopeammin parannettua. Koska kilpailukykysopimus näyttää toimivan, uskon asteittain päästävän selvemmin plussan puolelle. Kaikki riippuu tietysti tulevasta rakenteiden joustavuudesta ja siitä, säilyykö konsensus.Näytä lisääNäytä vähemmänSamaa mieltä7

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Vahvasti samaa mieltä9Ks, ed. vastaus.Samaa mieltä7

Pieniä yrityksiä kannattaa suosia ylimääräisin verohelpotuksin tai yritystuin, koska uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti niihin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä7T&k:ta kannattaa tukea. Kaikki pienet yritykset eivät ole elinkelpoisia, joten yleinen pk-yritysten tukeminen ei ole järkevää. Yrittäjyyttä sinänsä kannattaa edistää, mutta “kannettu vesi ei kaivossa kestä“.Eri mieltä8

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä7Telakkateollisuus on kaikkialla vahvasti tuettua. Suomalaisilla on erikoisosaamista, jota ei kannata menettää. Valikoitua tukea voidaan joskus antaa, jos se pitää tärkeäksi ja kilpailukykyiseksi arvioitua osaamista maassa. Turun telalalle muutama vuosi sitten annettu tuki on tästä esimerkki. Nythän telakka tuntuu pärjäävän pitkälle omillaan. Bulkkituotantoa ei kannata tukea. Suomen tulee kuitenkin toimia aktiivisesti, jotta tuet poistettaisiin tai niitä ainakin vähennettäisiin kaikissa maissa.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnatut tuet hidastavat rakennemuutosta ja ovat siksi haitallisia.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Rakennemuutosalueille voidaan antaa tukea, joka uudistaa rakenteita ja synnyttää elinkelpoista yritystoimintaa. Esimerkiksi globalisaatiorahaston tuki on järkevää. Osa työvoimasta ei liiku nopeasti alueelta toiselle (osa ei millään ehdoilla) ja sille on järkevää antaa mahdollisuus löytää kannattavaa ja kilpailukykyistä toimintaa. Rakennemuutostuen kohteiden monitorointiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Eri mieltä8Vuokrasääntely heikentää tarjontaa. Lisäksi sääntelyä on vaikeaa mitoittaa oikein.Vahvasti eri mieltä8

Kotitalousvähennys on tehokas tapa torjua harmaata taloutta.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä8Kotitalousvähennys on toiminut hyvin ja se vähentää insentiiviä pimeään työhön.Samaa mieltä7

Robottivero on tulevaisuudessa välttämätön keino rahoittaa sosiaaliturvaa.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Epävarma7Jos automaatio etenee hyvin pitkälle, tällainen vero voi tulla harkittavaksi riittävän tulopohjan saamiseksi. Veron käyttöönotto edellyttäisi kansainvälistä koordinaatiota. Nykyisin tällainen vero heikentäisi kilpailukykyä ja investointeja. Vaihtoehtoisia veroja ovat kulutusverot.Näytä lisääNäytä vähemmänEri mieltä7

Perintövero on talouskasvun kannalta muita veroja vähemmän haitallinen.

VastausVarmuusKommenttiKoko paneelin vastaus (mediaani)Koko paneelin varmuus (mediaani)
Samaa mieltä5Korostan sanoja “kasvun“ ja “muita veroja“.Samaa mieltä7