Selvä enemmistö ekonomistipaneelista on sitä mieltä, että Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu. Eri mieltä on vain pieni osuus vastaajista.

Kysymys: Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

VastaajaYliopisto/tutkimuslaitosVastausVarmuusKommenttiProfiili ja vastaukset
Tom BerglundHankenSamaa mieltä10Se, että Suomen kustannustaso nostetaan selvästi esiin julkisessa keskustelussa edistää järkeviä päätöksiä sekä yksityisellä, että julkisella puolella.Profiili ja vastaukset
Petri BöckermanTurun kauppakorkeakoulu / Palkansaajien tutkimuslaitosSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Essi EerolaVATTEpävarma5Profiili ja vastaukset
Bengt HolmströmMITSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Anni HuhtalaVATTEpävarma6Eikö tätä selvitetty, että aika pieni on vaikutus ollut esim. suhteessa maailmantalouden myönteiseen kehitykseen.Profiili ja vastaukset
Ari HyytinenJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Esa JokivuolleSuomen PankkiVahvasti samaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha JunttilaJyvaskylan yliopistoEpävarma8Profiili ja vastaukset
John M. JuseliusSuomen Pankki Samaa mieltä7While I don’t agree with all of the specifics, it is nevertheless clear that running large fiscal deficits for a decade with declining international market shares in key areas is not an option. Profiili ja vastaukset
Markus JänttiTukholman yliopistoEri mieltäMoni kikyn elementti on suorassa ristiriidassa talouspolitiikkaa muuten ohjaavien pyrkimysten kanssa. Kuvastaa tarkoitushakuista politiikkaa.Profiili ja vastaukset
Panu KalmiVaasan yliopistoEpävarmaAinakin se lienee riittämätön suuntaan tai toiseen.Profiili ja vastaukset
Seppo KariVATTSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Karlo KaukoSuomen PankkiSamaa mieltäOlosuhteet huomioon ottaen varmaan oli epämieluisista vaihtoehdoista paremmasta päästä. Profiili ja vastaukset
Jaakko KianderSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Juha KilponenSuomen PankkiSamaa mieltä8Profiili ja vastaukset
Iikka KorhonenSuomen PankkiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Pekka J. KorhonenVahvasti samaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Mika KortelainenValtion taloudellinen tutkimuskeskusSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tuomas KosonenPalkansaajien tutkimuslaitosEi vastannutProfiili ja vastaukset
Kaisa KotakorpiVATT; Turun yliopistoEpävarmaTyövoimakustannusten alentaminen periaatteessa voisi parantaa kilpailukykyä, työllisyyttä ja kasvua. Mutta siirtämällä sotumaksuja työntekijältä työnantajalle ei välttämättä saada työvoimakustannuksia alennettua pitkällä aikavälillä. Myös kikyn negatiivinen vaikutus julkiseen talouteen on tehdyn ratkaisun huono puoli.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Markku KotilainenElinkeinoelämän tutkimuslaitos - EtlaVahvasti samaa mieltä9Ks, ed. vastaus.Profiili ja vastaukset
Klaus Kulttihelsingin yliopistoEri mieltä8Profiili ja vastaukset
Timo KuosmanenAalto yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Tomi KyyräValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma7Profiili ja vastaukset
Marita LaukkanenValtion taloudellinen tutkimuskeskusEpävarma5Kiky-sopimus tavoittelee ainoastaan lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvyn parantamista. Tuottavuuskehityksen ja pitkän aikavälin kasvun vauhdittamiseksi tulisi kiinnittää huomiota talouden uusiutumiseen, missä kiky-sopimus ei auta. Korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiederahoituksen viimeaikaisen supistumisen myötä julkinen rahoitus pitkän aikavälin kasvua tukevissa toimissa on kuitenkin pienentynyt. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jani LuotoHelsingin yliopistoVahvasti eri mieltä8Profiili ja vastaukset
Mika MalirantaEtla / Jyväskylän yliopistoVahvasti samaa mieltä4Etumerkistä olen sangen varma -- epävarmuus koskee lähinnä sitä, kuinka suuri tuo vaikutus on. Todennäköisesti ei valtavan suuri, mutta tuli sekin kuitenkin tarpeeseen.Profiili ja vastaukset
Topi MiettinenSvenska HandelshögskolanSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Niku MäättänenEtlaVahvasti samaa mieltä9Työn tuottavuuden lasku vientiteollisuudessa vuonna 2008, kiinteä valuuttakurssi ja se tosiasia, että ainakaan jatkavien työntekijöiden palkat eivät hevin jousta alaspäin, olivat hankala yhdistelmä. Kikyn tapainen fiskaalinen devalvaatio oli siihen nähden oikeansuuntainen korjausliike. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Katariina Nilsson HakkalaAalto yliopisto/ ETLASamaa mieltäSe on oikeasuuntainen mutta ei riittävä ratkaisu. Yritysten kilpailukykyyn vaikuttavat monet muut asiat kuin tuotantokustannukset. Profiili ja vastaukset
Elias OikarinenAalto-yliopistoVahvasti samaa mieltä9Profiili ja vastaukset
Tapio PalokangasHelsingin yliopistoSamaa mieltäPahasti kompuroiden päästiin jonkinlaiseen järkevään ratkaisun palkkakehityksestä.Profiili ja vastaukset
Tuomas PekkarinenVATTEpävarmaProfiili ja vastaukset
Hannu PiekkolaVaasan yliopistoVahvasti samaa mieltä7Hallitus osoitti toimintakykynsä kun edellinen hallitus ei saanut mitään aikaan. Myös työmarkkinat saatiin talkoisiin mukaan. Mutta kertaluonteinen ratkaisu. Nyt on edettä paikallisen sopimisen suuntaan.Profiili ja vastaukset
Jukka PirttiläTampereen yliopistoSamaa mieltä7Mutta se tuli kalliiksi julkistaloudelle.Profiili ja vastaukset
Matti PohjolaAalto-yliopisto kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Ei siitä haittaakaan ole.Profiili ja vastaukset
Petri RouvinenETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitosSamaa mieltä8Ratkaisun suunta oli oikea, joskaan ei ainakaan välittömästi siihen uhratun “poliittisen pääoman“ arvoinen (varsinkin, kun hallituksen ponnistuksen toisaalla olivat paljolti jäissä kk-sopimusta puristettaessa). Toisaalta ratkaisu voidaan nähdä jonkinlaisena “patovallin murtumisena“, jonka myötä Suomi saattaa pidemmässä juoksussa seurata Ruotsin, Saksan ja miksei Tanskan viitoittamaa tietä työmarkkinoita uudistettaessa.Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Olli-Pekka RuuskanenPellervon taloustutkimusSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Hannu SalonenTurun yliopistoEpävarma5Tätä ei luultavasti koskaan saada tietää riittävällä varmuudella. Profiili ja vastaukset
Rune StenbackaSvenska handelshögskolanSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Olli TahvonenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Juha TervalaHelsingin yliopistoVahvasti samaa mieltä10Suomen hintakilpailukyky on heikko. Lisäksi empiiriset ja teoreettiset tutkimukset tukevat näkemystä, jonka mukaan hintakilpailukyvyn parantaminen lisää tuotantoa.Profiili ja vastaukset
Marko TerviöAalto-yliopistoSamaa mieltä4Profiili ja vastaukset
Roope UusitaloJyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluSamaa mieltä7Profiili ja vastaukset
Jari VainiomäkiTampereen yliopistoEi mielipidettä5En ota kantaa. Hallitus ajoi aluksi jotain muuta. Kiky on eri osapuolten saavuttama kompromissi.Profiili ja vastaukset
Hannu VartiainenHelsingin yliopistoSamaa mieltäProfiili ja vastaukset
Vesa VihriäläEtlaSamaa mieltä9Suomella on ollut kustannuskilpailukykyongelma. Kilpailukykysopimus on tätä ongelmaa pienentänyt. Sopimus ei kuitenkaan ollut paras kuviteltavissa oleva ratkaisu. Välillisten työvoimakustannusten alennus selkeästi hallituksen toimivassa olevin fiskaalisen devalvaation keinoin ja työmarkkinoiden joustojen lisääminen lainsäädäntötoimin olisi ollut periaatteessa parempi yhdistelmä. Toki tällaiseen vaihtoehtoon olisi liittynyt merkittävä laajojen lakkojen riski. Eduskunnan enemmistön tukea nauttivan hallituksen ei kuitenkaan pitäisi antautua ulkoparlamentaarisen painostuksen edessä. Näytä lisääNäytä vähemmänProfiili ja vastaukset
Jouko VilmunenTurun yliopisto/kauppakorkeakouluSamaa mieltä6Hyvä koordinaatioharjoitus, ehkä repaleinen, mutta oikeansuuntainen.Profiili ja vastaukset
Sami VähämaaVaasan yliopistoSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset
Juuso VälimäkiAalto yliopiston kauppakorkeakouluEi mielipidettäProfiili ja vastaukset
Eva ÖsterbackaÅbo AkademiSamaa mieltä6Profiili ja vastaukset